Lattia, joka tunnistaa liikkeen. Värivalot, jotka kertovat ruoka-ajan. Tartuntakäsi, joka ojentaa maitopurkin. Robotti, joka lukee päivän uutiset. Nämä ovat esimerkkejä älytekniikasta, joka tukee niin vanhuksen, muistisairaan kuin liikuntarajoitteisenkin henkilön pärjäämistä kotona. Mitä huippuunsa viritetty hyvinvointiteknologia voi tarjota, sitä esittelee Sastamalan koulutuskuntayhtymä Saskyn tiloihin rakennettu tulevaisuuden koti.
Hyvinvointiteknologialla helpotetaan päivittäisiä toimia, liikkumista ja kommunikointia sekä lisätään turvallisuutta. Tulevaisuuden koti mahdollistaa itsenäisen asumisen ikääntyville, liikuntarajoitteisille ja muille erityistarpeita vaativille. Näin kiteyttää Saskyn rehtori Anna-Leena Kivipuro..
Hyvinvointiteknologialla valjastettu oppimisympäristö rakennettiin Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman KOTI-hankkeen puitteissa.
– Hankkeen nimi tulee sanoista ”koti osana tulevaisuuden innovaatioita”. Lähtökohtana hankkeelle oli väestön ikääntyminen ja tieto siitä, että kotona halutaan asua mahdollisimman pitkään. Toimintakyvyn heikentyessä tarvitaan apuvälineitä, jotka auttavat ihmistä arjen askareissa.
Uutta oppimisympäristöä hyödynnetään hyvinvointiteknologian asentajien koulutuksessa, joka on sisällytetty tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon. Opiskelijat opettelevat erilaisten apuvälineiden ja turvaratkaisujen käyttöä, huoltoa ja asennusta. Koulutukseen voi hakeutua opintopolun kautta.
Tulevaisuuden koti tarjoaa näyteikkunan robotiikkaan ja automatiikkaan myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Opiskelijat saavat käytännön tuntuman laitteisiin ja niiden käyttöön. Työelämään siirryttyään he voivat viedä eteenpäin tietoa älytekniikan tarjoamista mahdollisuuksista.
– Hyvinvointiteknologia on tulevaisuuden ala, jota tullaan tarvitsemaan, rehtori Anna-Leena Kivipuro toteaa.
Hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla, koska hyvinvointiteknologia huomioidaan kerrostaloa suunniteltaessa ja rakennettaessa. Monet ratkaisut ovat sellaisia, että niiden rakentaminen uuteen taloon on helpompaa ja edullisempaa kuin niiden asentaminen jälkikäteen,
Keittiössä valot vaihtuvat
Tulevaisuuden kodin keittiössä vaihtuvat tiskipöydän valojen väri. Valot ohjelmoidaan niin, että tietyllä värillä on oma viestinsä.
– Punainen voi muistuttaa muistisairaalle, että nyt on aika ottaa lääke. Sininen voi puolestaan muistuttaa, että on aika syödä lounas. Ja esimerkiksi vuorokauden ajat voidaan esittää väreinä rytmittämään päivää, Anna-Leena Kivipuro kertoo.
Kuulovammaiselle valojen välkkyminen voi kertoa, että ovikello soi. Valoilla ja värilämpötiloilla voidaan auttaa myös esineiden hahmottamista.
Älykeittiö on suunniteltu siten, että siellä on helppo liikkua pyörätuolilla. Työtasoa voi siirtää pysty- ja vaakasuunnassa. Astianpesukone on päältä täytettävä. Niin ikään mikroon ja uuniin yltää tuolista käsin. Lisäksi keittiössä on aputasoja, joita on mahdollista nostaa ja laskea.
Tartuntakäsi ojentaa esineitä, joihin henkilö ei itse yllä tai pysty tarttumaan. Vastaavaa tekniikkaa on käytössä teollisuuden kasaus- ja valmistuslinjoilla.
Älylattia kertoo liikkeen
Suomalaista innovaatiota edustaa älylattia. Se näyttää, jos huoneessa on liikettä tai jos henkilö on kaatunut lattialle.
– Lattiamaton alla on ohut liikkeen tunnistava kalvo. Tieto siitä välittyy monitoriin, jossa liike näkyy punaisena pisteenä. Paitsi hoitolaitoksia ja palvelutaloja älylattian voisi ajatella palvelevan myös omaisia, jotka näkevät valosignaalista, onko esimerkiksi iäkäs äiti liikkunut tänään kotonaan, Anna-Leena Kivipuro selvittää.
Turvallisuutta lisää myös huoneistokohtainen sprinklaus- eli automaattinen palonsammutusjärjestelmä. Pienehkön kokonsa ansiosta laitteisto voidaan asentaa kylpyhuoneeseen.
Apuvälineitä moneen käyttöön
Tulevaisuuden kodissa on koko joukko muita elektronisia, pienempiä ja isompia apuvälineitä. Lääkeannostelija ilmoittaa, kun on aika ottaa lääke. Näkövammaiselle tarkoitettu väritunnistin kertoo vaikkapa puseron värin. Lukulaite suurentaa tai pienentää tekstin ja sillä voi muuttaa pohjan sekä tekstin värin. Verenpainemittari ilmoittaa lukemat ääneen.
Nostoihin ja siirtoihin on kehitetty laitteita, jotka auttavat henkilöä pärjäämään itsenäisesti, mutta keventävät myös hoitajien työtä. WC- ja pesutiloihin on asennettu runsaasti apuvälineitä sekä tukikahvoja ja -kaiteita. WC-istuimella on käytössä kaukosäätimellä toimiva laite, joka pesee ja kuivaa.
Robotit auttavat hoitajia
Robotit tekevät tuloaan hoiva- ja hoitoalalle. Ranskassa kehitetty Nao-robotti puhuu, kuulee ja liikkuu. Robotissa on antureita, joiden avulla se suunnistaa, väistää esteitä sekä välittää kuvaa ja ääntä. Langattoman internet-yhteyden avulla se voi kommunikoida ohjaajansa kanssa paikasta riippumatta.
– Nao osaa lukea esimerkiksi lehteä. Kuulija voi valita, haluaako hän kuulla urheilu- vai kulttuuriuutiset. Naon opastuksella voi myös jumpata, joten se myös kuntouttaa ja tarjoaa virikkeitä.
– Robotin hyödyntämisessä on monia mahdollisuuksia. Se on kuitenkin apuväline, joka ei korvaa koskaan ihmistä, Kivipuro muistuttaa.
Hän kertoo Japanissa olevan jopa pienen pojan kokoisia robotteja. Niitä käytetään jo apuvälineenä ainakin sairaaloissa. Ne muun muassa valvovat ja kiertävät huoneesta toiseen tarkastamassa, onko kaikki kunnossa.
Tulevaisuuden kodissa voi tutustua myös suurisilmäiseen Paro-hyljerobottiin, joka on japanilaista alkuperää. Suomessa se on jo käytössä monessa hoitolaitoksessa.
– Hellyttävännäköisellä robotilla on todettu olevan terapeuttista merkitystä. Se saattaa esimerkiksi herättää omissa maailmoissaan olevan muistisairaan henkilön kommunikoimaan. Paro muun muassa havaitsee henkilön äänen ja vastaa siihen, jos se on niin ohjelmoitu, Anna-Leena Kivipuro vielä esittelee.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2015
Lue myös mitä mahdollisuuksia robotiikka voisi tuoda kiinteistöalalle.