Jos naapuritaloyhtiössä maalämpöjärjestelmä tai kahden eri energialähteen muodostava hybridilämmitysjärjestelmä toimii toivotulla tavalla ja tuottaa säästöjä, toiseen taloyhtiöön vastaavanlainen ratkaisu ei välttämättä sovellu parhaalla mahdollisella tavalla.
Varsinkin hybridilämmitysjärjestelmä on aina suunniteltava omana kokonaisuutena ja muistettava, että jokainen kiinteistö on erilainen, siksi toisen toteuttamaa ratkaisua ei voi yleistää.
Tässä yksi niistä painokkaasti esitetyistä näkökulmista, jotka Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula toi esiin puhuessaan uusien energiaratkaisujen haasteista Tulevaisuuden Isännöinti –seminaarissa toukokuussa.
Taloyhtiöt ovat tällä hetkellä erittäin kiinnostuneita erilaisista energiamuodoista.
Kiinnostusta on entistä enemmän myös hybridilämmitysjärjestelmiin, joilla tarkoitetaan kahden tai useamman eri energialähteen yhdistämistä lämmönlähteeksi. Yhdistetään öljy- tai kaasukattilalämmitystä ja lämpöpumppuja, kaukolämpöä ja lämpöpumppuja, erilaisia biokattiloita ja lämpöpumppuja, aurinkokeräimiä ja lämpöpumppuja ja niin edelleen.
– Vaihtoehtoja on tänä päivänä aikamoinen määrä. Pitää kuitenkin paikkakunta-, alue- ja kiinteistökohtaisesti miettiä, mikä mihinkin ja kenellekin parhaiten soveltuu, Hannula muistutti.
Mahdollisuuksien kartoittaminen ensiksi
Hankkeisiin pitäisikin lähteä tarkastelemalla ensin mahdollisuuksia ennen kuin innostutaan jo jostakin järjestelmästä. Yksi tärkeimmistä on sähköjärjestelmä ja sen selvittäminen, soveltuuko tai riittääkö järjestelmä lämpöpumpuille.
– Lämpöpumput vaativat aina vähän enemmän virtaa kuin kaukolämmitysjärjestelmä tai kattilalaitos. Lämpöpumpuissa on aina myös ne starttivirrat ja käyttövirta, joten pitäisi tietää, paljonko sähkövirtaa niihin tarvitaan, Hannula mainitsi muutamina seikkoina.
– Jos kiinteistöön laitetaan esimerkiksi sähkökattila ja ilmastointijärjestelmääkin muutetaan, niin täytyy katsoa taas kokonaisuus, kestävätkö kaapeloinnit, sulakkeet, joudutaanko tekemään uusi alajakokeskus, pitääkö hankkia uusi sähköliittymä, antaako sähkölaitos edes sitä, jos tarvitaan jne.
Lisäksi silloin kun halutaan asentaa maalämpöjärjestelmä, on syytä selvittää, saako maalämpökaivojen poraamiselle lupaa.
– Esimerkiksi se, ollaanko pohjavesialueella, niillehän monella paikkakunnalla ei anneta laisinkaan porauslupaa, hän muistutti.
– Tai jos laitetaan ilmavesipumppu ja aurinkokeräimiä, mitä kaavat niistä sanovat. Antavatko viranomaiset laittaa julkisivupuolelle ilmavesipumppuja tai katolle aurinkokeräimiä, jotka näkyvät alas?
– Tällaiset perusasiat täytyy huomioida etukäteen, etteivät ne tule esiin projektin aikana ja aiheuta silloin ongelmia.
Nykytila ja tavoitteet esiin hankesuunnitteluvaiheessa
Hankesuunnitelma on siinä mielessä tärkeä vaihe, että siinä pitäisi jo syntyä käsitys ainakin siitä periaatteellisesta tavasta, millä järjestelmä uusitaan tai mitä hankitaan. Lisäksi sen pitäisi antaa jonkinlainen näppituntuma mahdollisista kustannuksista.
– Tässä esiarvioinnissa arvioidaan investoinnin suuruus ”hehtaarihaarukalla” eli tuleeko lämmitysjärjestelmä maksamaan mahdollisesti 100 000 vai 200 000 euroa vai jossakin siltä väliltä. Eli saadaan summittainen käsitys siitä, missä suuruusluokassa liikutaan, Hannula mainitsi.
– Mikä on uudesta järjestelmästä saatava hyöty? Jos hankkeeseen lähdetään hakemaan energian ja rahan säästymistä, meille pitää syntyä jo hankesuunnitteluvaiheessa jonkinlainen näppituntuma takaisinmaksuajasta, onko investointi ja takaisinmaksuaika kannattava, kannattaako lähteä toteuttamaan. Ja jos päädytään siihen, että kannattaa tehdä investointi, niin minkälaista säästöä lähdetään tavoittelemaan.
– Kun tällaiset asiat on hankesuunnittelussa käyty läpi, ollaan projektin alkuvaiheessa hyvillä hollilla siitä, mitä voidaan tehdä ja mihin voidaan päätyä.
Tarkemmin hankesuunnitelmassa pitää tietenkin löytyä tietoja tehontarpeista, toteutustavasta, putkilinjoista ja mahdollisista kaivoista ja niiden toteuttamisen tavoista, lämmitysverkoston kunnosta ja lämpötilatasoista, alustavasta aikataulusta, projektijohdosta, seurannasta, raportoinnista ja tiedottamisesta.
– Hankesuunnitelmavaiheessa on jo syytä huomioida lämmitysverkoston tasapainotuksen ajoittaminen. Aina kun lämmitysjärjestelmään jotakin tehdään, sen jälkeen pitää verkko tasapainottaa, hän vielä muistutti.
Monenlaisia vaatimuksia täytyy täyttää
Arto Hannula muistuttaa lisäksi, että saneerauskohteissa on aina varsin paljon asioita, jotka täytyy huomioida ennen kuin esimerkiksi hybridijärjestelmän toteuttamiseen voidaan lähteä. Mitä vaatimuksia se asettaa lämmitysverkolle, rakennukselle ja sähköliittymälle?
– Esimerkiksi lämmitysverkoston asettamista vaatimuksista voisi mainita vaikkapa mitoituslämpötilat. Mitkä ne ovat nyt? Onko tehty korjauksia, jotka vaikuttavat mitoituslämpötiloihin? Järjestelmän virtaamat? Onko säätöventtiilejä? Käyttövesitarpeet? Verkoston vesitilavuus? Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, että lvi-suunnittelija asiantuntijana käy hyvin helposti ja nopeasti ne läpi. Se ei ole iso ongelma, mutta maallikolle voi olla vaikea, Hannula totesi.
Rakennuksen kannalta huomioitavat asiat ovat esimerkiksi tilaratkaisuihin liittyviä.
– Mihin varaajat, lämpöpumput ja keräimet saadaan mahtumaan, miten putket tuotua katolta alas, haalausreitit – joudutaanko purkamaan seiniä ja niin edelleen.
– Mikä on tontin vaikutus ratkaisuun? Voiko tontille porata kaivoja, jos halutaan maalämpökaivoja? Päästäänkö nostureilla lähelle, jos täytyy nostaa katolle poistoilmakoneita tai aurinkokeräimiä? Oleellisia asioita selvittää etukäteen.
– Putkikytkennät ja –reitit täytyy miettiä hyvin tarkkaan. Mistä saadaan tuotua putket katolta alas? Tai miten julkisivuun vaikuttavat ratkaisut toteutetaan ja antavatko viranomaiset niitä tehdä.
– Kun katolle laitetaan jotakin, on kattorakenteetkin katsottava, kestävätkö ne niitä tuulikuormia, mitä niihin kohdistuu.
Kolmas merkittävä kokonaisuus on sähköliittymät. Hannula luettelee: koko keskuksen kunto, pystytäänkö siihen lisäämään jotakin, joudutaanko tekemään erillinen alajakokeskus, minkälainen kaapelointi kiinteistöön tulee jne.
– Onko alueella muita samanlaisia hankkeita? Pienemmillä paikkakunnilla voi olla alueita, joissa kaapelointi ei riitä, jos useampi talo lähtee toteuttamaan lämpöpumppujärjestelmiä. Siitäkin syystä on tärkeä katsoa kokonaisuus tarkkaan läpi.
– Kun arvioidaan kustannuksia, ei pitäisi unohtaa sähköihin tehtävien muutostöiden kustannuksia. Lämpöpumppujen ja lämmöntalteenoton lisäksi voi tulla merkittäväkin lisäkustannus niiden vuoksi.
– Sähkökustannuksiin vaikuttaa sekin, mikä vaihtoehto valitaan.
Hyvin suunniteltu, hallitusti toteuttaen
Ensin kunnon lvi-suunnitelmat ja vasta sitten tarjouspyynnöt maailmalle, näin Arto Hannula opastaa.
– LVI-suunnitelmassa täytyy olla jo paljon tietoa kokonaisuudesta, mitä kiinteistöön on suunniteltu tehtävän. Tietoja esimerkiksi lämmitysverkostosta, kiertovesipumpuista ja niiden koosta, putkiston komponenteista, minkälaisia lämpöpumppuja ja kattiloita suunnittelija esittää, Hannula toteaa suunnitelmista, joiden perusteella tarjouksia vasta voidaan pyytää.
– Jos pyydetään ylimalkaisesti tarjousta lämmitysjärjestelmästä, siinä on aivan älytön suo ruveta etsimään, mikä saaduista tarjouksista on oikeasti edullisin tai järkevin, hän varoittelee.
Taloyhtiöiden kannattaisi näissäkin hankkeissa muistaa, että ammattilaisen käyttäminen on aina järkevämpää kuin toteuttaa hanketta ilman suunnittelijaa tai valvojaa.
Tätä asiaa Hannula valotti laskelmalla, jonka mukaan suunnittelemattomasti toteutettu hanke voi maksaa puolet enemmän kuin hyvin suunniteltu. Esimerkkilaskelmassa hyvin suunniteltu suunnittelu-, valvonta, rakentamis- ja hankintakustannukset 80 000 euroa, suunnittelemattomassa lisätöistä aiheutuneilla kustannuksilla lisättynä 120 000 euroa.
Tärkeää on myös urakkatarjousvaiheessa määritellä riittävän tarkasti urakkarajat.
– Vanhassa kiinteistössä voi hyvin äkkiä käydä niin, että urakkarajana on tehdä kiinteistöön lämpöpumppujärjestelmä ja poistoilman lämmöntalteenotto ja asentaa putket ja ”thats it”.
– Sitten urakkasopimuksessa lukeekin pienellä, että kiinteistö vastaa sähköliittymistä ja vastaavista asioista. Hups, meillä on 20 000 euroa lisää hintaa projektilla, joksi valittiin niin sanotusti halvin. Määrittele siis hyvin tarkkaan urakkaraja, mitä se pitää sisällään, Hannula toteaa.
Hannulan mielestä olisi tärkeä sekin, että tarjousten vertailemisessa kiinnitettäisiin huomiota myös esimerkiksi energialaskelmiin tai tehtäisiin käyttökustannuksista laskelmia esimerkiksi 10 vuoden perspektiivillä.
– Silloin voitaisiin kulutusta ja toimintaa paremmin seurata ja arvioida, toimivatko laitteet oikealla tavalla ja ollaanko esimerkiksi taloyhtiön hankesuunnitelmassa asettamalla linjalla.
Urakoitsijoiden valitsemisessa pitää sekin muistaa, että esimerkiksi lämpöpumppujen asentamisessa tarvitaan aina kylmäluvat. Urakoitsijoita löytyy Tukesin rekisteristä, Hannula muistutti..
Öljylämmitysjärjestelmän asennus edellyttää, että urakoitsijan palveluksessa on öljyasennusalan vastuupätevyyden omaava henkilö. Heitä löytää esimerkiksi Lämmitysenergiayhdistyksen ylläpitämästä rekisteristä.
Toimintakokeella varmistetaan
Luovutus- ja vastaanottovaiheessa pitäisi Hannulan mukaan teettää järjestelmälle toimintakoe.
– Toimintakokeella pitäisi nähdä, että järjestelmä toimii kaikissa olosuhteissa. Toimintakokeessa voidaan esimerkiksi simuloida tilanne, missä lämpöpumput eivät toimi, kattilan pitää mennä automaattisesti päälle ja tuottaa oikea määrä energiaa sieltä järjestelmään, Hannula esittelee.
Luovutusasiakirjoista hän korostaa mittauspöytäkirjan merkitystä.
– Pitää varmistua siitä, että järjestelmä on toteutettu niin kuin suunniteltu, mutta myös siitä, että on tehty pöytäkirja mittauksista. Koska jos mittaustulokset ovat yksi yhteen suunnitelmien kanssa, niin todennäköisesti silloin mittaus on tehty kynällä lomakkeeseen. Mittaustuloksissa suunnitelmiin verrattuna voi olla 10 tai 15 prosentin heittoa, on ehkä tehty enemmän mutkia putkistoon kuin alun perin oli suunniteltu, niin tällaisten asioiden pitäisi näkyä siinä mittauspöytäkirjassa, ja silloin todeta, että järjestelmä on todella käyty läpi ja mitattu.
Tarvittaessa sitten vielä korjataan tarvittaessa lvi-suunnitelmat toteutuksen mukaisiksi.
– Kun järjestelmä sitten tosissaan otetaan käyttöön ja toimii, niin sen toimintaa pitäisi seurata vähintään vuosi, mieluummin kaksi. Seurannassa nähdään, onko päästy niihin säästöihin, joita järjestelmälle on asetettu, tuottaako se sillä tavalla kuin pitäisi.
Voi olla, että laitteet kyllä toimivat, lämpöpumppu hyrrää ja kuulostaa hyvältä, mutta tuottaako se oikeasti säästöä, toimiiko se oikealla tavalla. Tähän nimenomaan seurannalla pitäisi päästä kiinni, hän vielä painottaa.
Lisäksi hän kehotti tekemään taloudellisuustarkasteluja, joissa verrataan erilaisia lämmitysjärjestelmiä ja hybridikokonaisuuksia. Laskelmat voivat tuoda toisinaan yllätyksen – jokin lämmitystapa ei olekaan niin edullinen kuin ehkä etukäteen on ajateltu.
– Huomatkaa, että kiinteistökohtaiset erot ovat isoja ja siksi taloudellisuuttakin on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti, hän vielä korosti.
Mitä tällä kaikella saadaan aikaan – tyytyväiset asukkaat ja huoletonta asumista.
Teksti: Riina Takala
Kuva: Markus Paajala
Artikkeli on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Tulevaisuuden Isännöinti –Extrassa 5/2016
Samaa teemaa käsiteltiin myös Arto Hannulan kanssa vuonna 2015 tehdyssä haastattelussa. Lue haastattelu ”Älä hurmaannu sokkona energiansäästölupauksista” tästä.
Lue myös lämpöpumppuihin liittyvä artikkeli ”Ota suunnittelija avuksi alusta alkaen” tästä.