Huoneiston numero ovessa on tärkein

Asuinkerrostalon porrashuoneen vakiovarusteisiin kuuluvat asukastaulu ja sen vieressä ilmoitustaulu. Lisäksi seinillä voi olla tiedotteita, ilmoituksia ja ohjeita. Pakollinen tieto, mikä pitää näkyä ulkopuolelle saakka, on talon huoltoyhtiön numero, josta tarvittaessa saa tilattua oven avauksen.

Kerrostalon asukastauluun on tavallisesti merkitty kerroksittain huoneistojen numerot ja asukkaiden sukunimet. Asukkaan nimi ja huoneiston numero ovat myös asunnon ovessa. Nimi ei kuitenkaan ole pakollinen porrastaulussa tai ovessa mutta huoneiston numero on.
– Yleinen käytäntö kuitenkin on, että asukkaiden nimet ovat esillä. Jos henkilöllä on turvakielto, nimen paikka jätetään tyhjäksi. Asukas voi muutoinkin kieltää nimensä esillä olon, esimerkiksi julkisuuden henkilö haluaa olla rauhassa kotonaan, Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä Kari Hiltunen kertoo.
– Nimen poistoon tai laittamatta jättämiseen riittää pyyntö isännöitsijälle. Taloyhtiön hallituksen päätöstä siihen ei tarvita.
Vanhoissa kerrostaloissa saattaa vielä nähdä Kaupustelu kielletty ja Asiaton oleskelu kielletty -kylttejä.
– Ne kertovat menneestä ajasta. Kierteleviä, ovelta ovelle kulkevia kaupustelijoita ei ole enää liikkeellä. Kylttejä tehokkaampia ovat tämän päivän tekniset ratkaisut, kuten koodilukot ja nykyaikaiset lukitussysteemit, Hiltunen toteaa.

Osakeluettelo ja asukasrekisteri tarkoin määriteltyjä
Isännöintitoimistossa ajan tasalla pidettäviä osakeluetteloa ja asukasrekisteriä koskee muun muassa henkilötietolaki, jonka soveltamisesta tietosuojavaltuutetun toimisto on antanut taloyhtiöille ohjeet.
Osakeluettelon ylläpitäminen on taloyhtiön velvollisuus, ja yleensä se on annettu isännöitsijän tehtäväksi. Osakeluettelo on julkinen, ja asunto-osakeyhtiölain mukaan jokaisella on oikeus saada osakeluettelosta maksullinen kopio.
– Yleensä isännöintitoimistot hinnoittelevat sen niin, että sitä ei kovin helposti tilattaisi. Ulosannettavassa osakeluettelossa on ainoastaan minimitiedot, eli osakkeenomistajan nimi ja osakkeiden määrä. Luettelossa ei esimerkiksi mainita sitä, asuuko osakas huoneistossaan. Osakkeenomistaja, jolla on turvakielto, ei ole mukana osakeluettelossa, Hiltunen sanoo.
Asukasluettelo on puolestaan tarkoitettu vain isännöitsijän ja huollon sisäiseen käyttöön. Siitä ei anneta tulosteita kenellekään ulkopuoliselle. Asukasluettelon eli asukasrekisterin pitäminen perustuu henkilötietolaissa säädettyyn yhteysvaatimukseen. Asukasluettelon pitämisen perusteena on asukassuhde.
Asukasrekisteriin on yleensä merkitty asukkaan nimi, syntymäaika, muuttopäivä ja huoneistonumero.
– Ajantasaistamme asukasluettelon pari kertaa vuodessa asuinpaikkatietoja ylläpitävän maistraatin listojen mukaisesti. Viranomainen ei luovuta listoja automaattisesti, vaan ne pitää ostaa, Hiltunen kertoo.

Korkeissa taloissa kerrosten numerot näkyviin
– Palo- ja pelastustoimen näkövinkkelistä tarkasteluna kerrostalon porrashuoneessa ei ole pakko olla merkkejä tai opasteita. Mutta toiveita kyllä, toteaa koulutuspäällikkö Aulis Partanen Uudenmaan Pelastusliitosta.
– Korkeissa, yli neljäkerroksisissa taloissa olisi hyvä sijoittaa tarpeeksi iso ja selkeä kerrosnumero jokaiseen kerrokseen noin polven korkeudelle. Tulipalon sattuessa tämä helpottaa palomiesten suunnistamista heidän edetessään savussa ja kuumuudessa, Partanen sanoo.
Porrashuoneissa olevista asukastauluista ei ole palo- ja pelastuslaissa mainintaa, vaan niitä koskevat velvoitteet ovat muissa säännöissä.
– Asukkaan nimi porrashuoneen taulussa ja postiluukussa on suotavaa, että pelastuslaitos löytää hätätilanteessa mahdollisimman nopeasti oikeaan kohteeseen.
Järjestyslain mukaan portaikossa on oltava yhteystiedot talonmiehestä, isännöitsijästä tai muusta henkilöstä, jonka avulla poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä rakennukseen.
– Tosi tilanteen painaessa päälle palomiehillä ei ole aikaa odotella oven avaajaa, vaan rakennukseen mennään muilla keinoin. Sama pätee huoneiston oveen, johon tarpeen vaatiessa sahataan lukon alapuolelle kulkuaukko. Näin pyritään estämään savun leviäminen porrashuoneeseen.
Taloyhtiön porrashuoneeseen saattaa olla sijoitettuna käsisammutin. Käsisammutinta varten on olemassa oma merkkinsä, mutta asuinkerrostalossa sen kiinnittäminen sammuttimen viereen ei ole pakollista.
Myöskään vihreää poistumistiemerkkiä ei vaadita asuintaloihin. Käsisammutin- että poistumistiemerkit ovat hiljattain täydentyneet liekkien kuvalla. Merkit ovat yhtenäiset ympäri Eurooppaa.
– Uusia merkkejä ei tarvitse hankkia, vaan vanhat kelpaavat edelleen, Partanen toteaa.
Väestönsuojasta kertova merkki suositellaan laitettavaksi paikalleen jo normaalioloissa, mutta viimeistään valmiuden kohottamisvaiheessa, jolloin väestönsuojan pitää olla merkittynä ulko-ovelta perille asti.
Porrashuoneiden ulkopuolella tärkeää on selkeä ja hyvin valaistu talon numeroa ja porrashuoneen kirjain.
– Kokemusten mukaan palokunnalla on suurin mahdollisuus eksyä viimeisellä 50 metrillä mennessään kohteeseen. Tämän välttämiseksi talon ulkoseinässä olevan numeron pitää olla riittävän iso ja valaistu sekä mielellään vaalea numero tummalla seinällä ja tumma numero vaalealla seinällä. Sama pätee porrashuoneen tunnukseen, Partanen sanoo.
Mikäli kyseessä on iso kerrostaloryhmä, tien viereen olisi syytä pystyttää alueen kartta, josta näkee muun muassa talojen sijainnin ja pihatiet.

Myös aluepelastuslaitoksilla ohjeita
Alueellisilla pelastuslaitoksilla saattaa olla taloyhtiöitä velvoittavia ohjeita, jotka koskevat kerrostalon porrashuoneita.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vuonna 2010 tehdyn ohjeen mukaan porrashuoneisiin on pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen asennettava pelkistetty pohja- ja asemapiirros eli niin sanottu palokunnan taulu. Tämä koskee kaikkia uusia rakennuksia, mutta taulu voidaan määrätä tarvittaessa myös jo olemassa oleviin kiinteistöihin.
Palokunnan taulussa pitää olla merkittynä pelastustiet, sammutusreitit, sähköpääkeskus, savunpoisto, talotikkaat ja veden pääsulku. Lisäksi kahdelle tai useammalle samalla tontilla olevalle rakennukselle pitää olla tonttiopastetaulut.

Posti tarvitsee vähintään asunnon numeron
Postinjakelun kannalta kerrostaloasunnon postiluukussa on oltava merkittynä ainakin huoneiston numero tai muu vastaava tieto. On suositeltavaa, että postiluukussa olisi myös sukunimi tai -nimet näkyvillä.
– Monessa rivitaloyhtiössä posti jaetaan pihalle sijoitettuun postilaatikkoryhmään. Myös niissä pitäisi olla mahdollisimman tarkka osoite merkittynä. Asukkaan nimen tulisi olla laatikossa, ja sen voi sijoittaa myös kannen sisäpuolelle, tuotepäällikkö Johanna Rouhe Postista kertoo.
Lokerikkojakelu tekee tuloaan kerrostaloihin. Posti on jättänyt liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon liittyen luonnokseen postilain muuttamiseksi. Posti toivoo, että lakiesitys vauhdittaisi lokerikkojakelua kerrostaloissa.
Eduskunnan on tarkoitus tehdä postilain niin sanotusta toisesta vaiheesta päätökset kevään mittaan, jolloin selviää myös lokerikkojakelua koskevat säännöt. Uuden postilainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan tulevana kesänä.

Teksti Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 1/2017