Huoneistokohtainen omavalvonta tekee tuloaan

Kerrostalon poistumisharjoitus Helsingissä.

Useat pelastuslaitokset tarjoavat tänä päivänä työkaluja taloyhtiöiden paloturvallisuuden nostamiseen, ja verkkosivuilta löytyy muun muassa omavalvontaan liittyvää materiaalia.
Lähemmäksi asukasta menee huoneistokohtainen omavalvonta, jota Keski-Uudenmaan pelastuslaitos pilotoi Vantaalla. Kokemusten pohjalta hanketta jatketaan yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa.

Kerrostalojen huoneistokohtaisella omavalvonnalla tarkoitetaan asukkaiden suorittamaa oman huoneiston ja asumisen paloturvallisuuden arviointia. Omavalvontalomakkeen kysymykset ovat samantyyppisiä kuin mitä on omakotitaloasujille: esimerkiksi kuinka monta palovaroitinta kodista löytyy ja miten toimia mahdollisessa hätätilanteessa.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen huoneistokohtainen omavalvontakokeilu toteutettiin viime vuonna. Noin 50 kerrostalon asukkaille, muun muassa Koivukylän, Havukosken ja Mikkolan alueelle, jaettiin omavalvonta-aineisto, joka käsitti opasvihkon ja kyselylomakkeen.
Omavalvonta-aineiston saaneet palauttivat täytetyn omavalvontalomakkeen palautuskuoressa isännöitsijälle, joka toimitti vastaukset pelastuslaitokselle.

– Asuntojen omavalvonnassa tarkoitus on saada asukkaat kiinnittämään huomiota oman asuntonsa paloturvallisuuteen. Huoneistoissahan ei yleensä muuten tehdä palotarkastuksia. Valtaosa tulipaloista syttyy kuitenkin asunnoissa, harvemmin niiden ulkopuolella, riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta muistuttaa.

Omavalvonta ei tarkoita, että palotarkastajan tekemistä kerrostalojen palotarkastuksista oltaisiin luopumassa. Niitä toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella kerrostaloissa palotarkastus tehdään keskimäärin kymmenen vuoden välein.
– Palotarkastuksella käydään läpi yleiset tilat ja piha-alueet. Koska asuntoja ei tavallisesti tarkasteta, jäävät huoneistokohtaiset riskien arvioinnit vähemmälle huomiolle.

Paloturvallisuus koetaan tärkeäksi
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen saama palaute huoneistokohtaisesta omavalvonnasta oli kannustava. – Tämä on monelle tärkeä asia. Hyvänä pidetään sitä, että asukkaita muistutetaan, kuinka kukin omilla toimillaan voi vaikuttaa paloturvallisuuteen.
Omavalvontalomakkeiden palauttamisprosentissa olisi silti ollut toivomisen varaa.

– Ensimmäisellä kerralla ainoastaan 30 prosenttia palautti lomakkeen, mikä oli pettymys. Se on pieni määrä, kun sitä vertaa pientaloasukkaiden palauttamiin omavalvontalomakkeisiin. Jatkossa pitää kiinnittää enemmän huomiota asukkaiden aktivointiin, Vesa-Pekka Tervo toteaa.

Omavalvontalomakkeita jaettiin sekä suomen- että englanninkielisinä. – Alueilla, joilla pilotointi tehtiin, asuu myös ulkomaalaisia opiskelijoita ja maahanmuuttajia. Heidän tavoittamisensa luo omat haasteensa.
Palautettujen lomakkeiden saamista tiedoista koottiin yhteenveto, jota hyödynnetään koulutusta ja neuvontaa suunniteltaessa. – Yhä edelleen esimerkiksi palovaroittimen ylläpitoon liittyvässä opastuksessa riittää työsarkaa.

Uusi lomake työn alla
Huoneistokohtaista omavalvontalomaketta on sittemmin kehitetty pilotoinnin pohjalta, palopäällikkö Yrjö Jalava Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksesta kertoo.
– Kysymysten määrää karsitaan, ettei valvontalomakkeen täyttämistä koettaisi liian vaikeaksi. Lomakkeessa on rasti ruutuun -kysymyksiä, jotka käsittelevät huoneiston paloturvallisuuteen liittyviä perusasioita.
Uusi materiaali suomeksi ja englanniksi on jo melko pitkälle valmiina. Loppusilausta tehdään yhdessä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa.

– Työ on tarkoitus saada valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, joten lomakkeiden postitus olisi ajankohtainen ensi vuoden puolella. Lomakkeesta tehdään myös nettiversio, Jalava kertoo.
Pyrkimyksenä on kehittää perustason valvontalomake, jota kukin pelastuslaitos voi täydentää omin painotuksin.

Palopäällikkö Yrjö Jalava näkee omavalvonnan tehokkaana keinona kiinnittää ihmisten katseet oman asuinympäristönsä paloturvallisuuteen.
– Jokaisen on syytä tarkastella kodin turvallisuutta: löytyykö sieltä sammutuspeittoa, onko palohälyttimen patteri kunnossa ja miten toimin tulipalon syttyessä. Lisäksi voi kysellä taloyhtiön pelastussuunnitelman perään, jollei ole sitä ikinä nähnyt.

Teksti: Irene Murtomäki Kuva: Aimo Holtari

Artikkeli on julkaistu joulukuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 9/2014

Lue lisää: Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen hankkeesta pelastussuunnitelmien laatimisen edistämisestä aluevalvonnalla

Lue lisää: Helsinkiläinen taloyhtiö harjoitteli poistumista