Huolletut parvekelasit asumisturvallisuutta

Kun taloyhtiö on asennuttanut parvekelasitukset, ne kuuluvat taloyhtiölle. Hallituksen tehtävä on pitää huolta siitä, että ne myös jossakin elinkaarensa vaiheessa huolletaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun parvekelasitus onkin osakkeenomistajan vastuulla. Miten hyvin osakkeenomistajat ovat tiedostaneet vastuunsa ja teettävät huoltoja?

Kenen vastuulla parvekelasitukset ja mitä siitä seuraa, on kysymys, jonka useiden hallitusten puheenjohtajana toimiva Mika Artesola haluaa nostaa esiin.
Kun taloyhtiö on asennuttanut parvekelasitukset, silloin taloyhtiön ja sitä kautta hallituksen tehtävä on huolehtia niiden huoltamisesta.

– Tällöin kokonaisuus pysyy hyvin hallinnassa, huolto tehdään ja kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Mutta ongelmallisemmaksi tilanne muuttuu silloin, kun osakkeenomistajat itse vastaavat parvekelasitusten kunnosta ja huoltamisesta, myös Puheenjohtajien Klubia Turussa vetävä Artesola toteaa.

Parvekelasitustaival luotiin 80-luvulla
Kun parvekelasituksia 80- ja 90-luvulla hankittiin, yleinen tapa oli se, että luvan kaupungilta tai kunnalta hankki taloyhtiö, mutta osakkeenomistajat itse hankkivat ja asennuttivat omat parvekelasituksensa. Tämä johti siihen, että osalla asukkaista oli parvekelasitukset, osalla ei.
– Ne maksettiin siis itse. Vuosien saatossa parvekkeille tuli myös eri yritysten valmistamia lasituksia. Yritykset markkinoivat niitä myös sillä tyylillä, että ”hanki ja asennuta sinäkin, kun tulemme taloyhtiöön”, Artesola muistelee.
Koska parvekelasitukset ovat yleistyneet ja niiden määrä kasvanut, on aika luonnollistakin, parvekelasikirjo voi olla hyvin moninainen – osakkailla on eri yritysten valmistamia lasituksia tai yhdellä saman toimittajan aikaisempi tuotemalli, toisella tuoreempi parvekelasitustyyppi.
Kun parvekelasitusten asentamisesta on kulunut lähes 20 vuotta tai kenties sitäkin enemmän, miten huoltaminen enää onnistuu.

– Parvekelasitustoimittajat huoltavat yleensä vain omia tuotteitaan. Se johtunee vastuukysymyksistä, mutta myös siitä, ettei esimerkiksi 25 vuotta sitten asennettuihin parvekelaseihin ole enää varaosia. Tai lasitukset toimittanutta yritystä ei enää ole, Artesola mainitsee mahdollisina ongelmatekijöinä.

Isännöitsijä ja hallitus ”viestintämoottoreiksi”
– Vuosien saatossa asunto on voinut myös vaihtaa kerran tai useammankin kerran omistajaa. Nykyinen omistaja katselee tyytyväisenä parvekelasejaan, mutta ei välttämättä tule ajatelleeksi, että ne kuuluvatkin hänen vastuulleen, koska taloyhtiö ei ole niitä asennuttanut, Artesola jatkaa.
Tällaisissa tilanteissa taloyhtiö ei voi huollattaa sellaisia parvekelasituksia, jotka eivät kuulu sen kunnossapitovastuulle.
– Jos yhtiö huollattaisi niiden osakkeenomistajien parvekelasitukset, joita yhtiö ei ole asentanut, se toimisi väärin niitä kohtaan, joilla ei ole lasituksia, hän vielä pohtii.
Sen sijaan taloyhtiö, sen hallitus ja isännöitsijä voisivat Artesolan mielestä toimia ”moottoreina” ja tiedottaa siitä, että parvekelasitusten kunto pitää aika ajoin tarkistaa, lasitukset pitää toimivina ja huoltopalveluitakin on saatavilla.
Kun vastuunjako ei ole selvillä, osakkaat tai asukkaat saattavat valittaa isännöitsijälle tai huoltomiehelle, että parvekelasitukset eivät toimi. Silloin kuitenkin pitäisi ymmärtää, että huoltovelvollisuus on osakkaalla ja asukkaalla itsellään ja heidän täytyy itse hankkia huoltopalvelu ja maksaa siitä.
Osakkeenomistajien lisäksi pitäisi infota vuokralaisia siitä, että tarkkailisivat parvekelasitusten toimivuutta.
– Ja sitten, jos havaitsisivat ongelmia, niin yhteys omistajaan tai huoltomieheen.
– Ja onhan mahdollista, että asunnon omistaa sellainen sijoittajaomistaja, joka ei ole välttämättä käynyt asunnossa, eikä siis välttämättä tiedä omistavansa parvekelasitukset.

– Mielellään soisi tapahtuvan vielä niin, että kun yksittäiset osakkeenomistajat ja asukkaat ovat huollattaneet parvekelasituksensa, he ilmoittaisivat siitä isännöitsijälle. Näin taloyhtiökin olisi tietoinen siitä, miten paljon parvekelasituksia on huollettu.

Julkisivuremontti luonteva kohta muuttaa vastuuta
Kuinka paljon parvekelasituksista sitten tänä päivänä on vielä osakkeenomistajan vastuulla, on kysymys, johon voi etsiä jonkinlaista tuntumaa vaikkapa katselemalla talojen parvekejulkisivuja.
Ainakin silloin, kun parvekejulkisivu on lasitusten suhteen ”palapelimäinen”, voi ounastella, että tässä tapauksessa lasitukset ovat mitä ilmeisemmin osakkaiden vastuulla.
– Parvekelasitusten hankinta ja kunnossapitovastuun siirtyminen tapahtuu luontevasti julkisivuremontin yhteydessä. Suunnittelijatkin nostavat usein esiin kysymyksen, tehdäänkö samalla lasitukset vai ei, Artesola mainitsee.
Sitä ei kuitenkaan saa unohtaa, että muutos kunnossapitovastuusta täytyy kirjata yhtiöjärjestykseen eli taloyhtiön on tehtävä yhtiöjärjestyksen muutos.
– Jossakin tämä asia, että vastuu on siirretty osakkaalta yhtiölle on tehtävä, hän vielä korostaa.

Entäs vanhat lasitukset remontissa?
Kun julkisivuremontissa päätetään lasittaa parvekkeet, ne, joilla lasitukset jo ovat, usein peräävät mahdollisuutta hyvityksiin – säästäähän yhtiö siinä, jos sen ei tarvitse lasittaa niitä parvekkeita, joissa lasitukset entuudestaan on.

– Olemassa olevat lasitukset ja niistä hyvittäminen remontin yhteydessä on hyvin yhtiökohtainen asia. Toisissa pidetään hyvänä, että lasitukset tulevat ja sillä saadaan pidennettyä julkisivun käyttöikää ja nostettua asumisen arvoa. Mutta silloin, kun kaikilla ei ole edes parvekkeita, asiasta tulee yleensä suurin vääntö, Artesola kuvaa.

Lisäksi hyvityksen suuruuden arvioiminen on hyvin vaikeaa. Kuinka paljon taloyhtiölle tulisi remontin yhteydessä säästöä vai tulisiko ollenkaan? Voihan olla niinkin, että vanhoja ei voida edes jättää teknisistä syistä – esimerkiksi vanhoja ei voida liittää uuteen kaideratkaisuun – vaan on pakko lasittaa kaikki parvekkeet uusilla lasituksilla.
Tai vanhoja, eri yrityksen toimittamia ja aikanaan asentamia lasituksia ei vain yksinkertaisesti voida jättää julkisivun ”aikapommeiksi” tai uutta hienoa julkisivua ”rumentamaan”.

Asuinturvallisuuttakin turvataan
– Minun mielestäni hallituksen ja isännöitsijän velvollisuus on tuoda esiin parvekelasitusten kunnossapitovastuuseen liittyvät asiat, koska parvekelasituksetkin ovat yksi asumisen turvallisuuteen liittyvä asia. Jos parvekkeelta putoaa jotakin alas, erittäin suuri todennäköisyys on, että loukkaantunut on taloyhtiön asukas tai vahingon kärsinyt auto tai jokin muu turmeltunut tavara jonkun taloyhtiön asukkaan, Artesola jatkaa.

Suurin uhkakuva on, että onnettomuudella voi olla vastuiden näkökulmasta samanlainen vaikutus kuin on katolta putoavalla jäälohkareella.

– Toki me kaikki voimme huolehtia parvekelasitusten toimivuudesta sillä, että aika ajoin puhdistamme lasitusten kiskot märällä rätillä tai harjalla, koska sinne väleihin kertyy vuoden mittaan pölyä ja hiekkaa ja muita epäpuhtauksia. Ehkä lasitukset pysyvät paremmassa kunnossa tästäkin syystä, kun puhdistamisen ansiosta niitä ei tarvitse repiä, eikä kiskoa, Mika Artesola vielä miettii.

Autohuoltovertaus käyttöön parvekelasituksissakin
– Olin hiljattain eräässä kohteessa huoltamassa parvekelasituksia, joista ei kukaan ollut huolehtinut 16 – 17 vuoteen. Tein kaikkiin tarkistus- eli perushuollon. Yhden parvekelasituksen profiili oli yläreunasta enää kahdella pultilla kiinni ja kaikki rakenteeseen kuuluvat kiilat pudonneet pois. Lasi heilui käsissä.
– Kävin tietenkin sen jälkeen kaikki parvekelasitukset läpi ja korjasin ne. Isännöitsijälle sanoin, että jos teillä on paljon tällaisia taloja ja niissä tämänikäisiä parvekelasituksia, joita ei ole huollettu, niin pistäkää huoltomies kiireesti tarkistamaan kaikkien lasitusten kiinnitykset.
– Huoltomiehelle tällainen t-avain käteen ja sen kanssa tarkistamaan, että parvekelasituksen yläprofiilin pultit edes ovat kiinni. Kiilat niistä lasituksista ovat varmastikin jo pudonneet pois, minkä vuoksi ne eivät toimi kunnolla, mutta pysyvät ainakin paikoillaan.
– Lisäksi kehotin isännöitsijää tilaamaan huollon kaikille sellaisille parvekelasituksille, joista huoltomies löytää vikaa.
Tällainen on yksi esimerkki Lumon Oy:n parvekelasitusten huoltoja tekevän Olli Taivaisen kokemuksista, joita on karttunut vajaan vuoden ajan eri puolilta Etelä-Suomea.
Yli kahdeksan vuoden kokemus asennustöistä on antanut hyvän perustan huoltokorjausten tekemisiin, koska hänelle ovat siten tuttuja kaikki yrityksen 2000-luvulla valmistamat ja asentamat parvekelasitusmallit.
– Koskaan ei tiedä etukäteen, miten kauan kohteessa menee. Eräs taloyhtiö oli tilannut perushuollon, mutta siellä pitikin tehdä niin sanottu uudistava huolto, koska parvekelasitukset eivät olleetkaan toimintakunnossa, Taivainen toteaa tapauksesta, jossa vasta paikan päällä näki, minkä tasoinen huolto lasituksille on oikeasti tehtävä.
Parvekelasirakenteeseen kuuluu saranoita, pyörästöjä, liukuosia, tiivisteitä ja avausmekanismi, mitkä kaikki ajan kuluessa kuluvat. Huollettaessa kuluneet osat vaihdetaan ja voidellaan ja lasituksen toimivuutta säädetään.
Niin kauan kuin parvekelasitukset toimivat kunnolla, niihin ei kiinnitetä huomiota. Mutta sitten kun ongelmia ilmenee, sitten ilmoitetaan isännöitsijälle tai huoltomiehelle asiasta.
Parvekelasituksissa pitäisi Lumon Oy:n tuotepäällikkö Olli Kuutin mukaan vaalia samaa periaatetta kuin auton huoltamisessa – huolletaan ennakoivasti, ei vasta sitten, kun on jo vikoja.

– Parvekelasituksenhan pitäisi olla aina toimintakunnossa. Mutta kun esimerkiksi lasit liikkuvat huonosti tai rullastosta kuuluu ääniä, joita ei normaalisti sieltä kuulu, tai linnut ovat nokkineet tiivisteet rikki, niin silloin on huollon ja osien vaihtamisen paikka, Kuutti toteaa.

Huoltopalvelun hankkiminen käsitellään Kuutin kokemuksen mukaan yleensä kevään tai syksyn yhtiökokouksissa, koska taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevien kaikkien parvekelasitusten huoltaminen voi maksaa sen verran paljon, että sille tarvitaan yhtiökokouksen hyväksyntä.
Yksittäiset osakkeenomistajat ”löytyvät” asiakkaiksi Kuutin mukaan esimerkiksi isännöitsijän kautta tai taloyhtiön osakasluettelon avulla, mutta hehän maksavat huollon itse.

5-7 vuoden välein hyvä tahti
Mitä vanhemmat parvekelasitukset ovat, sitä vaikeammaksi voi niiden huoltaminen tulla: – Tai jopa niin, että huoltaminen ei onnistu laisinkaan. Esimerkiksi meillä ei ole enää yli 20 vuotta sitten asennettuihin parvekelasituksiimme varaosia, Kuutti mainitsee korostaen sitä, että ylipäätäänkin yritys tekee huoltoja vain omiin parvekelasitusmalleihinsa.
Parvekelasien laskennallinen ikä huollettuna on 25-30 vuotta, mutta Kuutin mukaan suositeltava huoltoväli on 5-7 vuotta.Lisäksi olisi tärkeää, että taloyhtiön vastuulla olevien lasien huolto kirjattaisiin huoltokirjaan ja viisivuotisiin kunnossapitotarveselvityksiin.
– Me emme tee suullisia sopimuksia huoltamisesta, vaan aina kirjallinen dokumentti siitä, mitä on sovittu, mitä tehdään ja mitä maksaa, Kuutti sanoo mainiten, ettei tarjousta myöskään anneta käymättä ensin paikalla katsomassa, minkälaiset lasitukset ja miksi ne huoltamista tarvitsevat.

Teksti ja kuva: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 7/2015.