Helsinkiläinen Asunto Oy Alakiventie 3 tekee muodonmuutosta: kuuden valkoisen kerroksen päälle rakennetaan kahta mustaa lisäkerrosta. Lisäkerroksia voi toteuttaa monella lailla, Alakiventiellä betonielementtitalon talon päälle rakennetaan betonielementtitalo.
Helsingin Myllypurossa sijaitseva Asunto Oy Alakiventie 3 on korkealla kalliolla sijaitseva kuusikerroksinen, 120 metriä pitkä, 80 asuntoa ja seitsemän porrashuonetta käsittävä kerrostalo.
Kuuden kerroksen päälle rakennetaan kahta lisäkerrosta, joihin tulee 34 uutta asuntoa vuoden loppuun mennessä.
Taloyhtiössä tehtiin ennen lisäkerrosten rakentamishanketta suuri lisäkerrosten rakentamisen huomioon ottava 6,5 miljoonaa euroa maksanut perusparannus, jossa uusittiin julkisivut ikkunoineen ja parvekeovineen sekä talotekniikka.
– Hisseistä on sovittu niin, että me rakennamme uudet hissikuilut yläkerroksiin ja taloyhtiö uusii kokonaisuudessaan olemassa olevat hissit, projekti-insinööri Kuutti Klami lisäkerrosten rakentamisesta vastaavasta Rakennusliike Wareco Oy:stä kertoo. Wareco on osa Lehto Groupia.
Monta tapaa toteuttaa
Alun perin lisäkerrokset suunniteltiin toteutettavaksi tilaelementteinä. Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy teki hankesuunnitelman asemakaavamuutosta varten vuonna 2009.
Elementtiratkaisusta luovuttiin, ja sen jälkeen erilaisia rakenteita ja toteuttamisen vaihtoehtoja tutkittiin ja suunniteltiin moneen otteeseen.
– Välillä suunniteltiin lisäkerrosten tekemistä puusta, sitten lopulta betonista. Kun kylpyhuone ja keittiö päätettiin toteuttaa elementteinä, asuntopohjia piti muokata niiden mukaisiksi. Ja kun tilaelementtien mitoitus muuttui, suunnitelmia piti taas muuttaa. Erilaisia asioita ja detaljeja on tutkittu todella tarkkaan ja muutettu suunnitelmia niiden mukaan, minkä vuoksi suunnitteluvaiheeseen on kulunut myös paljon aikaa, arkkitehti Mari Matomäki kertoo.
– Nyt rakennetaan betonielementtitalon päälle uusi betonielementtitalo, mutta lisäkerroksia voidaan toteuttaa muullakin tavoin. Tässä tapauksessa palolainsäädäntö vaikutti siihen, että kantava runko pitää tehdä palamattomasta materiaalista ja siksi vaihtoehdoiksi käytännössä tulivat teräs tai betoni, rakennesuunnittelusta vastaava yksikön johtaja Marko Mustonen Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:stä
sanoo.
Lehto Groupin kerrostalotuotannosta tuttu keittiö-kylpyhuone-elementti ohjasi välipohjaratkaisuksi teräsbetonilaatan.
Olemassa olevan rakennuksen kantavuuden suhteen ei Mustosen mukaan ollut ongelmia: talo on perustettu kallion varaan, minkä ansiosta se olisi kestänyt useammankin lisäkerroksen.
Kolme vaihetta
Uusien asuntojen keittiöt ja kylpyhuoneet on tehty Lehto Groupin Oulaisten-tehtaalla tilaelementeiksi, jotka nostetaan nosturilla paikoilleen. Elementin toisella sivulla on kylpyhuone, toisella keittiö. Yksi elementti painaa viisi tonnia.
– Elementtejä varten tehdään paikalla valaen holveja, joiden välipohjiin jätetään elementille oikean kokoiset reiät. Elementeissä on valmiina vesijohdot ja ilmanvaihtolinjat, jotka liitetään asennusvaiheessa toisiinsa, Kuutti Klami kertoo.
Rakennustöitä tehdään kolmessa vaiheessa: A- ja B-portaissa kantavien betonielementtien ja ulkoseinäelementtien asennukset ovat valmiita, minkä jälkeen on nostettu tilaelementtejä paikoilleen ja siirrytään vähitellen vesikattorakenteiden rakentamiseen. Kattoon tulee kevytsoraeristeinen bitumihuopakate.
Lisäkerrosten kannalta tärkein työvaihe on niiden perustusten teko arinapalkeille, joiden tehtävänä on siirtää uusien kerrosten kuorma vanhan talon rakenteisiin. Arinaratkaisu on tyypillinen korkean rakentamisen kohteissa.
Uusien kerrosten rungot on tarkoitus saada valmiiksi kesän aikana ja asuntojen sisustamiseen päästään käsiksi loppuvuodesta.
– Talo sijaitsee korkealla paikalla ja vastaa maastoluokaltaan merenrantakohdetta. Sijainti asettaa tiukat rajat rakennukselle ja materiaaleille. Julkisivut ovat todella suuren saderasituksen kohteena, Marko Mustonen toteaa.
Lisäkerrokset tulevat erottumaan vanhasta talosta värityksensä puolesta: niistä tulee mustat, vanhan osan rapattu julkisivu on valkoinen. Lisäksi yläosaan maalataan harmaalla lokkikuvioita.
Toiselle puolelle taloa uusiin asuntoihin tulee sisäänvedetyt lasitetut parvekkeet ja toiselle puolelle ranskalaiset parvekkeet. Sisäänvedettyjen parvekkeiden parvekeseinät ovat puupaneelia. Kerroksissa sijaitsevien varastojen kohdalle tulee julkisivuun lasilankkua.
Tiukka aikataulu, vaativa työmaa
Aikataulu on työmaapäällikkö Pekka Niskavaaran mukaan tiukka: –Taloyhtiö on asettanut meille tiettyjä rajoituksia, eikä töitä voida tehdä yötä päivää. Välillä on kuitenkin pakko tehdä työvaiheita muulloinkin kuin arkisin ja päiväsaikaan.
Rakennustyömaa on myös logistisesti vaativa. Asukkaat asuvat kodeissaan ja elävät normaalia elämää työmaan keskellä.
– Työmaa on myös päivittäistä taistelua työturvallisuuden ja ihmisturvallisuuden kanssa. Porrashuoneissa on nähtävillä turvallisuussuunnitelmat, ja kaaviokuvilla ja erilaisilla lippusiima- ja köysiohjauksilla on yritetty saada asukkaat kulkemaan oikeista paikoista sisään taloon, Niskavaara sanoo.
Kaikki työvaiheet tapahtuvat katolla ja töitä tehdään sääsuojien alla, joita siirretään vaiheittain töiden edetessä.
– Kaikki tavarat ja työvälineet joudutaan nostamaan tai laskemaan ja nostamaan taakat vielä sääsuojienkin ylitse. Se on hidasta, eikä sitä tehdä pienillä koneilla. Betonivalut on suunniteltu niin, että niitä tehdään riittävän isoilla koneilla. Se tekee työmaan mittasuhteet erikoisiksi, hän sanoo.
Kattotyöskentelyn ja olosuhteiden vuoksi hän arvioi työmaan sujuvan 20–30 prosenttia hitaammin kuin normaalisti.
– Rakentamisen kannalta tämä on ihan normaalia työtä, mutta täysin kuivassa tekemistä vaativaa. Sen vuoksi joka päivä ei päästä tekemään sataprosenttisesti suunniteltuja asioita, koska esimerkiksi sääsuojia ei voida avata sateella.
TALOYHTIÖN ISÄNNÖITSIJÄ LIISA ANTTILA JA NYKYINEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JUHA HEINO
Vaativa hanke hallinnolle
Isännöitsijä Liisa Anttila Isännöinti Saarinen Oy:stä on ollut mukana Asunto Oy Alakiventie 3:n lisäkerrosten rakentamishankkeessa. Saarisen mukaan taloyhtiön kannalta hankkeen ehdottomia hyviä puolia ovat kiinteistön jalostuminen, uudet 34 osakasta ja uusi katto.
– Lisäkerrosten rakentaminen on asunto-osakeyhtiöille hyvä ja kannatettava hanke, mutta vaatii hyvän juristin ottamista mukaan alusta alkaen sekä asioihin sitoutuneen isännöitsijän, joka huolehtii taloudesta, Anttila sanoo.
– Myös hallituksella on iso rooli ja sen on oltava hankkeessa innolla mukana, koska muuten hanketta voi olla vaikea myydä yhtiökokoukselle.
Taloyhtiössä odotetaan jo malttamattomina sitä vaihetta, että uudet asunnot ovat valmiit ja uudet osakkaat osana taloyhtiötä.
– Uudet asunto-osakkeet tulevat osaksi olemassa olevaa asunto-osakeyhtiötä. Rakennusliike vastaa asuntojen myynnistä, mutta koska siitä ei tullut RS-kohdetta, uudet osakkeet voidaan rekisteröidä vasta, kun huoneistot ja osakkeet ovat fyysisesti olemassa, Anttila kertoo.
RS-kohde on asunto-osakeyhtiö, joka on kytketty asuntokauppalain rakentamisvaiheen suojajärjestelmään. RS suojaa ostajaa perustajaosakkaan maksukyvyttömyydeltä ja ostajien haltuun siirtyvän asuntoyhteisön vastuiden sopimuksenvastaiselta lisäämiseltä.
Asunto-osakeyhtiön laajenemisen vuoksi yhtiöjärjestystä piti muuttaa. Yhtiöjärjestyksen muutos on Anttilan mukaan jo hyväksytty yhtiökokouksessa.
– Heti kun uudet huoneistot ja niiden osakekirjat ovat olemassa, me toimitamme yhtiöjärjestyksen muutoksen käsiteltäväksi kaupparekisteriin.
– Meillä tulee olemaan kaksi maavuokraa, A- ja B-vastike. Yhtiön maavuokrasta noin 60 prosenttia tulee kohdistumaan lisäkerroksen osakkaisiin ja loput olemassa oleville osakkaille. Tarkempia laskelmia tulevasta en ole vielä tehnyt, mutta joka tapauksessa hallinnoinnin kannalta meillä on vielä paljon mietittäviä yksityiskohtia.
Helsingin kaupungin taloudellinen tuki on Anttilan mukaan tärkeä asia taloyhtiöiden lisärakentamishankkeissa. Alakiventie sai kaupungilta lisärakentamista varten noin 600 000 euron avustuksen.
Lisäkerrosten rakentaminen tuo Liisa Anttilan ja hallituksen puheenjohtaja Juha Heinon mielestä Alakiventie 3:lle ja koko Myllypurolle uudenlaista nostetta.
– Lisäkerrokset ja ajatus positiivisesta hintarakenteen muutoksesta houkuttivat muuttamaan taloyhtiöön. Isoin syy kuitenkin oli se, että lasten muutettua pois kotoa halusimme pienempään asuntoon, Heino kertoo.
Rakennusliike on hänen mielestään ottanut hyvin asukkaat huomioon meneillään olevien rakennustöiden keskellä.
– Osapuolten välisen kanssakäymisen täytyykin sujua hyvin, se on ensiarvoisen tärkeää.
Teksti: Riina Takala-Karppanen Pääkuva: Lehto Group
Artikkeli on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 4/2017
Kiinteistöposti on seurannut Asunto Oy Alakiventien lisäkerrosrakentamishanketta.
Kickstart-kokemusta jaettavana – lue artikkeli tästä:
Lisäkerrosrakentaminen kiinnostaa Helsingissä – lue artikkeli tästä:
Tehdä saa, mutta pitää pistää myös rajat – lue entisen puheenjohtajan Wilma Schlizewskin haastattelu tästä:
