Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitokset ovat asettaneet visiokseen jätevesiylivuotojen loppumisen. Laitosten VIPPA-hankkeessa on valmistunut videoita, joilla kannustetaan kiinteistöjä toimenpiteisiin jätevesiylivuotojen vähentämiseksi.
Jätevesiylivuotojen syynä on HSY:n mukaan entistä harvemmin pumppaamoiden tekninen vika. Sen sijaan huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.
1950-1970-luvuilla Suomi kaupungistui voimakkaasti, ja vesihuoltoverkostoa rakennettiin suuria määriä. Viimeistään nyt noiden alueiden vesihuoltoinfra on tullut korjausikään. HSY:n mukaan korjaustarve koskee sekä vesilaitosten että kiinteistöjen viemäreitä.
Tehokkainta ja taloudellisinta olisi uusia kiinteistön tonttijohdot ja -viemärit yhtä aikaa vesilaitoksen runkoverkoston saneerauksen kanssa. Samassa yhteydessä pitää HSY:n mukaan eriyttää kiinteistön hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet jätevesiviemäristä.
Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten yhteisessä, ympäristöministeriön rahoittamassa VIPPA-hankkeessa kannustetaan kiinteistönomistajia saneeraamaan viemärinsä ja ohjaamaan kiinteistön hulevedet pois jätevesiviemäristä. Tavoitteen toteuttamiseksi on tuotettu kaksi videota, joissa kerrotaan kiinteistönomistajille ja taloyhtiöiden päättäjille tonttiviemäreiden saneerauksen tärkeydestä.
Videot on suunnattu erityisesti vesihuoltolaitosten aluesaneerausurakoiden
Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahanketta (VIPPA) rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeen vastuullinen vetäjä on HSY ja projektissa ovat mukana vesihuoltolaitokset Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä, Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
VIPPA-videot:
Saneeraamalla ajoissa säästät rahaa ja luontoa
Näin ohjaat huleveden oikein