Historiaselvitys nostaa esille arvoja ja antaa taustaa remonteille

Jos ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykyisyyttä. Sanonnan voi ajatella pätevän myös taloihin, kun kuuntelee arkkitehti Seija Hirvikalliota. Hän on tehnyt lukuisia rakennushistoriallisia selvityksiä julkiselle puolelle, ja viime keväänä valmistui ensimmäinen taloyhtiölle. Tilaajana oli As Oy Kissanmaan Rivitalot, jota voi hyvällä syyllä kutsua edelläkävijäksi.

Taloyhtiöiden teettämät rakennushistorialliset selvitykset ovat kaiken kaikkiaan vielä harvinaisia, toteaa arkkitehti Seija Hirvikallio. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kuten on käynyt julkisella puolella. Esimerkiksi kaupunkien ja kuntien tilaamien rakennushistoriallisen selvitysten määrä on kasvanut huimasti viimeisten vuosien aikana.
Arkkitehti Seija Hirvikallion mielestä rakennushistoriallinen selvitys olisi taloyhtiössä paikallaan, kun rakennuksella on edessään mittava peruskorjaus. Ennen sen toteuttamista on hyvä inventoida nykytilanne.
– Historiaselvitys antaa selustatukea sille, miten taloa kannattaa remontoida.
Hän muistuttaa, että selvityksen tekijä ei ratkaista teknisiä yksityiskohtia, mutta hän voi antaa yleisiä ohjeita suunnittelun tueksi.
Rakennushistoriallista selvitystä tarvitaan myös silloin, kun taloyhtiö hakee asemakaavamuutosta tai haluaa suojella kiinteistön.
Taloyhtiössä myös asukkaiden kiinnostus kotinsa historiaa kohtaan voi olla peruste selvityksen teettämiselle.

– Kun asukas tuntee kotitalonsa historiaa, sitoo se hänet tunteilla rakennukseen.
Minkä ikäisistä tai minkälaisista taloista selvitys kannattaisi teettää, tähän joukkoon Seija Hirvikallio poimisi vanhat kiinteistöt, joiden alkuperäisyysaste on suuri ja jotka edustavat oman aikakautensa taloja. Näitä voisivat olla 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella rakennetut talot sekä 50- ja 60-lukujen hienoimmat helmet.

Rakennushistoriallinen selvitys nostaa esiin talon historiallisesti arvokkaat ja säilytettävät ominaispiirteet. Esimerkkinä Hirvikallio mainitsee ikkunat.
– Jos vanhassa talossa halutaan uusia ikkunat, olisi hyvä inventoida alkuperäiset ennen niiden purkamista. Tämä saattaa vaikuttaa taloyhtiön päätöksentekoon: kannattako ikkunat vaihtaa uusiin vai yritetäänkö korjata vanhat. Huomioitavaa on, että vanhojen ikkunoiden kunnostukseen voi anoa Museovirastolta avustusta. Mikäli tämä puoltaa hanketta, ikkunat voivat korjauksessa jäädä kaksilasisiksi. Mutta mikäli taloyhtiössä päädytään uusiin, pitää niiden täyttää tämän päivän energiamääräykset.
Arkkitehti Seija Hirvikallio neuvoo taloyhtiötä muutoinkin keräämään ennen isoa peruskorjausta tiedot, mitä muutetaan: dokumentoidaan tilanne ennen peruskorjausta valokuvaamalla esimerkiksi purettavat rakenteet ja muuttuvat julkisivujen värisävyt. Näin jälkipolville säilyy tieto, mikä katoaa remontissa.

– Taloyhtiön kiinnostuessa rakennushistoriallisen selvityksen teettämisestä kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen maakuntamuseoon. Tietoa malleista ja tekijöistä voi saada esimerkiksi rakennustutkijoilta.

Kissanmaan Selvaag-talot arkkitehtuurin historiaa
Tampereen Kissanmaan puurivitalot edustavat arkkitehti Seija Hirvikallion mukaan harvinaista 1950-luvun puutaloarkkitehtuuria. Selvaag-talot kehitti norjalainen insinööri ja rakennusurakoitsija, jonka mukaan talot on nimetty. Hänen johtoajatuksenaan oli valmistaa taloja halvalla ja nopeasti vastauksena sotien jälkeiseen asuntopulaan.
Kissanmaan Rivitalot tilasi arkkitehti Toivo Jäntin suunnittelemat talot aikoinaan Puutalot Oy:ltä. Ne rakennettiin osin puuelementeistä pintaverhoilun tapahtuessa työmaalla. Elementtirakentaminen oli tuolloin nuorta Suomessa.
Kissanmaan talojen dokumentointi oli Hirvikallion mukaan kaiken kaikkiaan paikallaan juuri nyt.

– Kissanmaan rivitalot ovat ainutlaatuisia. Niitä ei ole pilattu remonteilla, vaan rakennukset ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan. Korjaushaasteita on tiedossa, sillä talojen verhoilu ja ikkunapuitteet kaipaavat pian kunnostusta.

Kissanmaan rivitalot kertovat osaltaan sen, että energiatehokkuusvaatimukset olivat 60 vuotta sitten toista luokkaa kuin tänä päivänä.
– Yläpohjissa ja seinissä vain 10 senttiä lämmöneritystä, kun nykyisin sitä pitää yläpohjassa olla 45 senttiä. Tosin asukkaat ovat pääasiassa tyytyväisiä sisälämpötilaan. Jos tällaisia asioita halutaan kuitenkin korjata, se ei ole helppoa muuttamatta talojen ulkoista arkkitehtuuria.
Pohjaratkaisuiltaan huoneistot ovat pysyneet liki muuttumattomina. Alakerrassa sijaitsevat keittiö ja olohuone. Yläkerrassa ovat makuuhuoneet, vaatehuone ja kylpyhuone. Joissakin huoneistoissa yläkerran vaatehuone on myöhemmin muutettu saunaksi.
Selvitystä tehdessään Hirvikallio pääsi tutustumaan myös huoneistoon, joka on lähestulkoon alkuperäisessä asussaan muun muassa rimalevykalusteineen. Huoneistoissa on ollut lautalattiat, joita joissakin remonteissa on otettu takaisin esille. Seinissä on ollut alun perin pinkopahvit ja tapetit. Kun huoneistojen alkuperäinen asu on tiedossa, voivat omistajat halutessaan hyödyntää tätä kotinsa remontissa.

Hyvä arkisto auttaa – mutta ei välttämätön
Rakennushistoriallisen selvityksen tekemistä joudutti Kissanmaalla hyvä taloyhtiön oma arkisto.
– Taloyhtiön saunarakennuksessa olevassa arkistossa on paljon kansioita, pöytäkirjoja ja piirustuksia 50-luvulta lähtien. Lisäksi löytyi valokuvia sisätiloista, muun muassa taiteilija Kimmo Kaivannon ottamia kuvia. Hän asui Kissanmaalla perheensä kanssa 50-luvulta 60-luvun alkupuolelle saakka. Kuten Kissanmaan tapaus osoittaa, talojen historia voi pitää sisällään mielenkiintoisia henkilöhistoriallisia arvoja.
Rakennushistoriallisen selvityksen voi teettää, vaikka taloyhtiöllä ei olisi omaa arkistoa.

– Rakennusvalvontaviraston arkistossa on rakennusten piirustuksia ja mahdollisesti muita suunnitelmia mikrokortille talletettuina. Lisäksi isännöitsijätoimistosta löytyy taloyhtiön historiasta kertovia papereita. Tosin isännöitsijän vaihduttua vuosien mittaan eteen voi tulla tilanne, että arkisto on kadonnut matkan varrella. Siksi olisi hyvä muistaa muuttaa myös taloyhtiön arkistot, kun vaihdoksia tapahtuu.

– Vanhoja valokuvia kannattaa kysellä asukkailta. Esimerkiksi Tampereella Tampere-seuran tai Vapriikin valokuva-arkistojen aineisto on tärkeä lähde. Niin ikään vanhojen asukkaiden haastattelut ovat tärkeitä.

Aarteitakin voi löytyä
Selvitystä tehtäessä saattaa arkistosta löytyä aarteita, kuten kävi Kissanmaalla.
– Tällaiseksi voidaan laskea julkisivujen alkuperäinen värisuunnitelma värikoodeineen. Eri värisiksi maalattujen talojen sävyt olivat kauniin puhtaat. Alkuperäisiä sävyjä voisi hyvin käyttää tulevassa ulkomaalauksessa. Talothan on aikoinaan maalattu pellavaöljymaaleilla, ja 70-luvulla on vedetty ensimmäiset lateksit pintaan. Rakennukset on maalattu vajaan kymmenen vuoden välein eikä julkisivupinnat enää kestä uutta maalia poistamatta aiempia maalikerrostumia. Taloyhtiössä on ollut jossain vaiheessa puhetta vuorauksen uusimisesta, mutta alkuperäinen materiaali on aina arvokkaampi, arkkitehti muistuttaa.
Lisäksi arkistosta kaivettiin esille upea istutussuunnitelma. Siinä voisi olla ammennettavaa avaran piha-alueen pensas- ja kukkaistutuksia uudistettaessa.
Rakennushistoriallisen selvityksen tekeminen taloyhtiölle oli arkkitehti Seija Hirvikallion mielestä innostava työ. Mielenkiintoiseksi sen teki keskustelut ihmisten kanssa ja heidän aito kiinnostuksensa omaa kotiaan ja asuinympäristöään kohtaan.

Teksti ja kuva: Irene Murtomäki. Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2014.