Hissien jälkiasennus helpotti Uudessakaupungissa sijaitsevan Asunto Oy Itäkatu 2:n asukkaiden arkea. Samalla uudistui talon julkisivu, kun uusi porrastorni rakennettiin alkuperäistä ilmettä kunnioittaen.
Vanhoissa kerrostaloissa hissin puute on usein suurin haaste esteettömyyden kannalta. Tämä oli tilanne aiemmin myös Uudenkaupungin keskustassa sijaitsevassa Asunto Oy Itäkatu 2:ssa. Ratkaisu löytyi jälkiasennettavista hisseistä, jotka otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa.
Vuonna 1963 valmistuneessa talossa on neljä kerrosta ja 19 asuinhuoneistoa. Hissiasennus on jatkoa useille viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tehdyille korjaustöille.
– Hissien tarve tuli asukkailta ja osakkailta. Kerrostalojen asukkaissa on yleensäkin paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka voivat hissien ansiosta asua pidempään kotona. Samalla voidaan vähentää myös yksinäisyyttä, kun hissin puute ei rajoita muidenkaan vierailuja talossa, taloyhtiön hallituksen jäsen Esko Kangas toteaa.
Arvioiden mukaan hissitalossa ikäihminen voi asua omassa kodissa 6–8 vuotta kauemmin kuin hissittömässä talossa. Asumismukavuutta hissi parantaa kuitenkin kaiken ikäisillä. Kangas nostaa esiin myös turvallisuuden, sillä hissi auttaa vähentämään rapuissa tapahtuvia tapaturmia.
– Hissi parantaa myös asuntojen arvoa ja kiinnostavuutta ostajien silmissä.
Talon molempiin rappuihin asennettiin hissi porrashuoneen sisälle, ja ulkopuolelle rakennettiin uudet porrastornit. Lisäksi pihanpuoleisista sisäänkäynneistä tehtiin esteettömät.
Hankkeeseen saatiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn hissiavustusta, jonka suuruus on 45 prosenttia jälkiasennettavien hissien hinnasta. Asuntokohtaiset kustannukset jyvitettiin ARAn ohjeiden mukaan asunnon kerroksen ja neliömäärän mukaan.
– Kustannusarviossa pysyttiin hyvin, eikä rakennusteknisiä yllätyksiä tai lisätöitä tullut hankkeen aikana, Kangas toteaa.
Vaihtoehdot puntarissa
Hissien asennusta alettiin selvittää jo vuonna 2016. Pitkä aikajänne ei ole hissiprojekteissa harvinaisuus, kertoo valvojana toiminut Jari Villanen Hissitohtorit Oy:stä.
– Taloyhtiöiden päätöksenteossa ihmiset vaihtuvat, joten projektit saattavat edetä välillä hitaastikin. Siksi valmistelussa tarvitaan pitkäjänteisyyttä.
Jälkiasennuksia voidaan toteuttaa lukuisilla eri tavoilla. Nyt valitun ohella taloyhtiöllä oli puntaroitavanaan kaksi muutakin vaihtoehtoa. Toinen ja kalliimpi olisi ollut rakentaa hissitorni talon ulkopuolelle ja kierreportaat porrassyöksyjen tilalle.
– Kolmas vaihtoehto oli rakentaa pienempi hissi rappujen keskelle ilman ulkopuolista tornia. Tässä tapauksessa kuitenkin sekä hissikori että raput olisivat jääneet ahtaiksi, Villanen toteaa.
Oman haasteensa toi uusien hissitornien sovittaminen julkisivuun. Kadunpuoleisella ulkoseinällä oli ennestään porrashuoneen kohdalla lasitiili-ikkunoilla reunustetut ulokkeet. Uudet porrastornit suunniteltiin noudattelemaan samaa tyyliä.
Kolmen toteuttajan joukosta valituksi tuli lopulta Amslift Oy:n ja Nurkora Oy:n tarjoama paketti. Urakka käynnistyi vuoden 2019 huhtikuussa ja valmistui vuoden 2020 helmikuussa. Saman vuoden kesällä viimeisteltiin vielä piha-alueet.
Mitoitus kohteen mukaan
Nurkora Oy:n toimitusjohtaja Jussi Nurmen mukaan työt ajoitettiin niin, että asukkaiden kulkua huoneistoihin ei tarvinnut katkaista missään vaiheessa. Kaikki purkutyöt tehtiin yhtäaikaisesti, jolloin häiriö saatiin rajattua mahdollisimman lyhytaikaiseksi.
Ensimmäisenä rakennettiin ulkopuolen teräsrunkoiset porraskuilut, joista haastavan teki niiden poikkeava rakenne.
– Porraskuilut on suunniteltu julkisivun ehdoilla. Niiden alaosa on lasia, ja se tekee vaikutelmasta kelluvan. Kantavana osana ovat nurkkatolpat, Nurmi kertoo.
Vanhat portaikot purettiin hissikuilujen tieltä. Umpinaisen kuilun sijaan valittiin lasiseinäinen malli, jolla saatiin tilaan avaruutta.
– Hissikuilun oltava talon rakennushetken hengen mukainen. Vanhemmissa taloissa se tarkoittaa usein perinteisen näköistä verkkokuilua. Jälkiasennuksessa hissi tehdään aina olemassa olevaan taloon sopivaksi, ja se pystytään mitoittamaan tarkoin kohteen mukaan, hissitöiden johtaja Sami Kivilä Amslift Oy:stä kertoo.
Uudet hissit kantavat kuusi henkilöä tai 450 kiloa, ja hissikorien mitat ovat 1400 x 900 mm. Hissityypiksi valikoitui jälkiasennukseen suunniteltu hydraulihissi, jossa korin koko pystytään maksimoimaan käytettävissä olevan tilan mukaan.
– Hydraulihissin yhtenä etuna on, että koneisto voidaan siirtää pois porraskäytävästä, jolloin ei tule melua, Kivilä sanoo.
Hissien automaattiset liukuovet helpottavat kulkemista ja säästävät tilaa. Esteetöntä kulkua palvelevat myös pihan puoleiset sisäänkäynnit, joista pääsee kerroksiin vain hissillä. Remontin yhteydessä vaihdettiin ulko-ovet, korjattiin laatoituksia ja uusittiin piha-aluetta.
Hyvä suunnittelu tärkeää
Vuonna 2020 ARA myönsi hissiavustuksia 46 kohteeseen yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Taloyhtiöitä halutaan kannustaa hakemaan avustuksia, sillä hissi puuttuu yhä joka toisesta suomalaisesta kerrostalosta.
Jari Villasen mukaan hissien jälkiasennuksia tehdään monenlaisissa kohteissa. Tyypillisimpiä ovat kuitenkin 1960–1980 -lukujen lähiötalot sekä vanhat arvotalot. Ratkaisut pystytään räätälöimään tarkoin kohteen mukaan.
– Hissiprojektia suunniteltaessa on suositeltavaa käydä referenssikohteissa, joita löytyy kaikentyyppisiä, Villanen sanoo.
Myös Esko Kangas kannustaa tutustumaan eri toteutusvaihtoehtoihin sekä perehtymään suunnitelmiin. Muutaman päivän tai viikon lisäaika suunnittelussa ei ole kovin merkittävää talon elinkaaressa.
Kangas painottaa myös aktiivista tiedottamista niin osakkaiden kuin asukkaidenkin suuntaan. Tällöin päästään jouhevammin eteenpäin myös mahdollisissa ongelmatilanteissa.
– Tiedottaminen on tärkeää varsinkin silloin, jos tulee viivästyksiä aikatauluun. Yleensä asukkaat ovat sitä tyytyväisempiä, mitä enemmän informaatiota tulee.
Tiedottamisen merkitystä korostaa myös isännöitsijä Minna Jäspilä Isännöinti Warmasta. Saumaton yhteistyö hallituksen, urakoitsijan, suunnittelijoiden ja valvojan kesken on hänen mukaansa ensiarvoisen tärkeää.
– Tämän projektin parasta antia oli yhteistyö. Hallitus oli erittäin aktiivinen, kaiken aikaa pidettiin yhteyttä ja tiedettiin missä mennään. Ratkaisevaa oli myös, että suunnittelu tehtiin kunnianhimoisesti: kun siihen otetaan riittävä aika, vastaan tulee vähemmän yllätyksiä, Jäspilä toteaa.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Aki Aro