Hissien turvallisuus paranee peruskorjausten yhteydessä

Henkilöhissit tulee tarkastaa kahden vuoden välein ja tavarahissit kolmen vuoden välein. Ennen säädeltiin myös huoltovälejä, mutta nykyään huoltoja tehdään jokaisen laitteen käyttömääriin ja tarpeisiin perustuvan huolto-ohjelman mukaisesti. Huoltokäyntien määrä on siis laitekohtainen. Kuva: Jarno Artika

Suomessa on kaikkiaan noin 60 000 hissiä. Vanhimmat käytössä olevat hissit on rakennettu 1920-luvulla; joidenkin hissien turvallisuustaso vastaa rakentamisajankohtana voimassa olleita hissimääräyksiä. Mutta määräaikaistarkastukset on tehtävä kaikille hisseille ja huollot käytön mukaan.

Vanhemmissa hisseissä ei välttämättä ole kaksisuuntaista turvapuhelinta hissin huoltoyhtiöön, mutta kaikissa hisseissä pitää olla puhelinnumero, johon voi apua tarvitessaan soittaa – ja useimmilla ihmisillähän on kännykkä aina mukanaan.

Olli Vitikka. Kuva: Suomen Hissiyhdistys ry

Suomen Hissiyhdistys ry:n asiamies Olli Vitikka kertoo, että Suomessa ei ole otettu käyttöön taannehtivasti olemassa olevien hissien turvallisuustasoa nostavia hissimääräysten muutoksia. Toisin sanoen joidenkin hissien turvallisuustaso vastaa hissin rakentamisajankohtana voimassa olleita määräyksiä.

Sen sijaan hissien määräaikaistarkastukset pitää tehdä kaikissa hisseissä: henkilöhissit tulee tarkastaa kahden vuoden välein ja tavarahissit kolmen vuoden välein. Ennen säädeltiin myös huoltovälejä, mutta nykyään huoltoja tehdään jokaisen laitteen käyttömääriin ja tarpeisiin perustuvan huolto-ohjelman mukaisesti. Huoltokäyntien määrä on siis laitekohtainen. Joissain korkeiden rakennusten hisseissä voi huoltokäyntejä olla noin kerran kuussa, kun taas matalammissa rakennuksissa huoltoja tehdään muutama vuodessa.

Uusimmissa hisseissä hälytyspuhelin on Vitikan mukaan pakollinen. Monet uudet hissit myös lähettävät huoltoa ennakoivaa tietoa jatkuvasti hissien huoltokeskukseen. Tällainen järjestelmä on mahdollista asentaa myös olemassa oleviin vanhempiin hisseihin.

Jos hissiin asennetaan hälytyspuhelin sitä koskevan eurooppalaisen standardin mukaisesti, tulee siinä olla myös yhteyden toiminnan omavalvonta. Vitikka muistuttaa, että hälytyspuhelimen toimivuus testataan myös huollon ja määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Hälytyspainiketta täytyy painaa jonkin aikaa ennen kuin puhelinyhteys avautuu ja keskuksessa vastataan.

Sillä, että painiketta pitää painaa jonkin aikaa, ehkäistään vikahälytyksiä. Keskukseen ei välttämättä tarvitse kertoa hissin sijaintia, sillä keskukseen täytyy automaaattisesti mennä tieto siitä, mistä hissistä hälytys tulee.

Hissien turvallisuustilanne paranee jatkuvasti, sillä yleensä peruskorjausten yhteydessä niihin asennetaan myös hälytyspuhelin ja muita turvallisuutta parantavia ominaisuuksia tai komponentteja.

Vitikka suosittelee vikatapauksissa ja hissistä pelastamista vaativissa tapauksissa soittamaan ensisijaisesti hissin huoltoyhtiöön, jossa hissi tunnetaan. Jos pelastuslaitoksen henkilökunta tulee auttamaan hissiin juuttunutta henkilöä, voivat käytettävät keinot joskus olla turhankin rajuja. Esimerkiksi hydraulisilla levittimillä kyllä saadaan hissin ovet auki, mutta tällaisen avaamisen jälkeen seuraa usein kallis korjaus.

Kuva: Mikael Lindén

Konehuoneeton hissi on yleinen ratkaisu

Nykyään asennettavat hissit ovat pääosin konehuoneettomia, mikä säästää rakennuksissa konehuoneelle varatun tilan. Kun vanhoihin rakennuksiin tehdään hissien peruskorjauksia, joskus konehuoneesta luovutaan ja tila voidaan ottaa uuteen käyttöön.

Konehuoneettomien hissien koneisto sijaitsee hissikuilussa. Eri hissivalmistajilla on erilaisia tapoja koneiston sijoittamiseen. Joskus koneisto sijaitsee kuilun yläosassa, joskus kuilun pohjalla.

Hisseissä on perinteisesti ollut vastapaino, ja nykyäänkin yleisimmin asennetaan vastapainollisia hissejä. Vastapainon poisjättäminen säästää kuilussa jonkin verran tilaa, mutta vastapainoton hissi voi olla jonkin verran äänekkäämpi kuin perinteinen.

Säännöllinen huolto, oikein ajoitettu peruskorjaus

Säännöllinen huolto varmistaa hissin toimintakyvyn. Olli Vitikan mukaan taloyhtiöt pyrkivät usein hissihuoltajia kilpailuttaessaan painamaan kustannukset mahdollisimman alas.

Vitikan mielestä halvin hinta on harvoin paras. Hän suositteleekin olemaan tarkkana tarjousten kanssa, sillä tarjous ei välttämättä sisällä esimerkiksi varaosia, jotka laskutetaan erikseen.

– Lisäksi hissinhaltijat ovat usein maallikoita hissiasioissa. Hissikonsulteilla tai huoltoyhtiöillä onkin iso rooli hisseihin liittyvien asioiden käsittelyssä, Vitikka sanoo.

Varsinaisia ohjeita tarjousten käsittelyyn Vitikka ei anna, sillä hänen mukaansa hissit ovat aivan erilaisia esimerkiksi 30-kerroksisessa kuin kolmikerroksisessa asuintalossa.

Hissien peruskorjauksen oikea ajoittaminen on tärkeätä: sillä voidaan lisätä hissin käyttöikää merkittävästi. Vitikka muistuttaa, että hisseistä kerätään jatkuvasti käyttötietoa, jonka avulla huoltotarvetta voidaan ennustaa.

Peruskorjauksessa on kyse isompien kokonaisuuksien uusimisesta kuin huollon yhteydessä tapahtuvassa korjauksessa. Peruskorjauksessa saavutetaan hissin alkuperäinen taso turvallisuuden ja ominaisuuksien osalta.

Hissien turvallisuustilanne paranee jatkuvasti, sillä yleensä peruskorjausten yhteydessä niihin asennetaan myös hälytyspuhelin ja muita turvallisuutta parantavia ominaisuuksia. Kuva: Vesa Voitto Sakari

Modernisoinnilla tarkka pysähtyminen

Hissin modernisoinnissa alkuperäistä tasoa nostetaan vastaamaan enemmän nykytekniikan tasoa. Olli Vitikan mukaan modernisoinnilla saavutettu suurin hyöty on hissin tarkka ja pehmeä pysähtyminen. Modernisoitu hissi pysähtyy puolen senttimetrin tarkkuudella oikeaan kohtaan, kun vanhassa hississä pysähtymiskohta on voinut vaihdella useita senttimetrejä.

Modernisoinnin yhteydessä vaihdetaan hissin ohjaus taajuusmuuttajakäyttöiseksi, mikä takaa tasaiset liikkeellelähdöt ja pysähdykset.

Uudet hissit ovat energiatehokkaampia kuin vanhat, ja ohjauslogiikan päivityksellä niistä saadaan myös viisaampia, mikä myötävaikuttaa lyhempiin odotusaikoihin.

Vanhoissa hisseissä ei myöskään ole kuormituksen tunnistinta, jolloin hissi voidaan ylikuormata helpommin. Uusi hissi ei edes lähde liikkeelle, jos sen kuormitusraja on ylitetty. Hissejä modernisoitaessa voidaan myös avoin hissikori tehdä umpinaiseksi lisäämällä koriin automaattiovi, jottei liikkuvan etuseinän kohdalle voi jäädä puristuksiin.

Jälkiasennus monella tavalla

Hissiyhdistyksessä on toivottu jo yli kymmenen vuotta, että hissittömien talojen hissien jälkiasennukset lisääntyisivät, sillä Suomessa on yhä varsin paljon sellaisia vähintään kolmikerroksisia taloja, joissa ei ole hissiä. Vuosittain hissi asennetaan noin 150 hissittömään taloon.

Hissin jälkiasennus lisää talossa asuvien asumismukavuutta, mutta remontti pitää suunnitella huolella. Tapoja hissikuilujen lisäämiseksi on lähes yhtä paljon kuin erilaisia rakennuksiakin.

Hissiremonttiin on haettavissa julkista tukea, joka kattaa noin puolet hissin rakentamiskustannuksista.

Tukea myöntävät ARA ja osa kaupungeista.

Joskus rakennetaan hissit talon ulkopuolelle ja puhkaistaan julkisivuun kulkuaukot kerrosten kohdalle porraskäytävään. Joskus taas hissi saadaan sovitetuksi porraskäytävään. Tällöin pitää kuitenkin jäädä riittävän iso tila portaisiin muun muassa pelastuslaitosta ja muuttoja varten.

Hissi voidaan sovittaa porraskäytävään niin, että sen myötä pienennetään osaa asunnoista.

Vanhoissa rakennuksissa myös hissin asentamiskustannuksia jyvitetään joskus asuinkerroksen mukaan niin, että alemmissa kerroksissa asuvat maksavat vähemmän kuin ylemmissä kerroksissa.

– Oma lukunsa on hissin asentaminen suojeltuun rakennukseen. Tällöin mukaan tulee museovirasto, Olli Vitikka toteaa.

Teksti Antti J. Lagus