Hiilinegatiivisessa taloyhtiössä on kaksisuuntainen kaukolämpö

Talossa on 54 asuinhuoneistoa, seitsemän kerrosta ja kolme porrashuonetta sekä yksikerroksinen liikehuoneistosiipi. Oman tontin pinta-ala on 3431 neliömetriä.

Asunto-osakeyhtiö Tampereen Pohjolankatu 18–20 on tehnyt ison joukon energiaremontteja. Näiden ansiosta taloyhtiö on lämpöenergialtaan hiilinegatiivinen.
Taloyhtiöön on asennettu poistoilman lämmön talteenotto, maalämpö, jäteveden lämmön talteenotto sekä aurinkokeräimet ja -paneelit. Uusiutuvalla energialla tuotettua lämpöä riittää myös myytäväksi. Kyseessä on kaksisuuntainen kaukolämpö, joka on ensimmäinen laatuaan taloyhtiöissä Suomessa. Asunto-osakeyhtiö Tampereen Pohjolankatu 18–20 on valmistunut vuonna 1980. Talossa on 54 asuinhuoneistoa, seitsemän kerrosta ja kolme porrashuonetta sekä yksikerroksinen liikehuoneistosiipi. Rakennuksen kerrosala on 4 117 neliömetriä ja tilavuus 14 335 kuutiometriä. Oman tontin pinta-ala on 3 431 neliömetriä.

Taloyhtiössä alettiin etsiä uusia energiaratkaisuja 2010-luvun alussa. Ilmastonmuutos ei tuolloin vielä ollut voimakkaasti esillä, ja ilmastoahdistuksesta tuskin edes tiedettiin.

– Meidän konsulttimme oli euro, koska asumiskustannuksia haluttiin pienemmiksi. Taloyhtiöllä on nimittäin melko vähän mahdollisuuksia vaikuttaa menoihinsa. Tänä päivänä erilaisten verojen osuus kuluista on noin 48 prosenttia. Palvelujen hinnoissakaan ei ole karsittavaa, koska ne on jo saatu kilpailutuksella mahdollisimman alas. Jäljelle jäävät lämpö, vesi ja sähkö sekä asukkaiden energian käyttö, joihin voi vaikuttaa, asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2008 toiminut Pertti Vesterinen toteaa. Hän on yhdessä varapuheenjohtaja Erkki Palosen kanssa vienyt taloyhtiön energiansäästötoimia eteenpäin.

Yhtenä kannustimena energiaremontteihin on ollut EU-GUGLE -hanke, jossa Tampere oli mukana viiden muun eurooppalaisen kaupungin kanssa. Projektissa testattiin nollaenergiatasoon tähtääviä perusparannusmalleja asuinkerrostaloissa.

Pohjolankadulla ei saavutettu ainoastaan hiilineutraalisuutta, vaan taloyhtiö on lämpöenergian osalta hiilinegatiivinen. Tätä ei ole mikään muu taloyhtiö tähän mennessä saavuttanut.

– Hiilinegatiivisuus perustuu siihen, että myymme uusiutuvista energialähteistä tuotettua lämpöä kaukolämpöyhtiölle. Lisäksi ostamamme sähkö on tuotettu vesivoimalla ja meillä on myös omat aurinkopaneelit, Pertti Vesterinen kertoo.

Mitä tulee asumismenojen hillitsemiseen, on siinä onnistuttu. Vuonna 2019 hoitovastike on 1,98 euroa neliömetriä kohti, kun se kaksi vuotta sitten oli 2,60 euroa. Hoitovastikkeen aleneminen 62 sentillä tarkoittaa huoneiston koosta riippuen osakkeenomistajalle useiden satojen eurojen säästöä vuodessa.

Erkki Palonen (vas.) ja Pertti Vesterinen esittelevät Brysselistä saatua palkintoa: Euroopan lämpöpumppuyhdistys EHPA palkitsi taloyhtiön Heat Pump City of the Year 2019 -tunnustuksella edistyksellisestä lämpöpumppuhybridiratkaisusta.

Remonttien hinta 650 000 euroa

Energiaremonttien sarja vietiin Pohjolankatu 18–20:ssa läpi vuosina 2014–2017. Näiden ja samaan aikaan toteutetun huoneistokohtaisen viilennyksen hintalappu on noin 650 000 euroa. Osaan Investointeja taloyhtiö saa EU-GUGLE -tukea, yhteensä 205 850 euroa.

Remonttiluetteloa voi hyvällä syyllä kutsua hengästyttävän pitkäksi. Vuonna 2014 toteutettiin lämmön talteenotto poistoilmasta, uudet kaukolämmön lämmönvaihtimet, aurinkokeräimet katolle, uudet ulko-ovet ja uudet ovet kahdeksaan autotalliin, 50 mm:n lämmöneristys ensimmäisessä kerroksessa olevien autotallien kattoihin, uudet ikkunat liikesiipeen, hidaslatauspisteet neljälle sähköautolle, led-valaistus liiketunnistimin porraskäytäviin ja autokatokseen sekä vakiopaineventtiilit kaikkiin hanoihin.

Seuraava remonttibuumi oli vuonna 2017. Silloin toteutettiin maalämpöjärjestelmä ja maaviilennys, lämmön talteenotto jätevedestä, varalämmönlähteenä toimiva sähkökattila, aurinkopaneelit ja kaksisuuntainen kaukolämpö. Lisäksi uusittiin sähköpääkeskus, jossa on varaus sähköautojen pikalatauspisteille.

Lisäksi aikaisempina vuosina on uusittu muun muassa asuinhuoneistojen ikkunat ja parvekeovet sekä korjattu vesikatto.

Energia-asioihin on paneuduttu taloyhtiössä remonttien lisäksi muutoinkin. Aikaisemmin energiaeksperteiksi kouluttautuneiden Pertti Vesterisen ja Erkki Palosen lisäksi taloyhtiössä on neljä muuta energiaeksperttiä. Näin on haluttu taata energia-asiantuntijuus myös tulevaisuudessa.

Ensi vuonna 40 vuotta täyttävässä taloyhtiössä on jo pitkään tehty kunnianhimoisia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi.

Lämpöenergiaa monesta lähteestä

Lämmön talteenottolaitteisto poistoilmasta asennettiin huippuimurien tilalle viisi vuotta sitten. Pertti Vesterinen ja Erkki Palonen muistelevat, että LTO oli tuolloin vielä uutta, Tammelan kaupunginosassa oli ainoastaan yksi taloyhtiö, jossa järjestelmä oli jo käytössä. Nyt miehet katselevat ympärille ja osoittavat ainakin viittä naapuritaloa, joissa on lämmön talteenottojärjestelmä. Kehitys on ollut nopeaa.

Pohjolankatu 18–20:n lämmön talteenottojärjestelmä tuottaa noin 270 megawattituntia vuodessa lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen. Samaan aikaan asennettuja aurinkokeräimiä on katolla kymmenen neliömetriä ja ne tuottavat noin 7 megawattituntia.

Taloyhtiössä laskettiin aikoinaan LTO:n takaisinmaksuajaksi 6,5 vuotta. EU-GUGLEavustuksen vuoksi se lyheni 3,9 vuoteen.

Maalämpöjärjestelmää varten tontille porattiin kesällä 2017 viisi 300 metrin maalämpökaivoa. Asennustyö maan tasoituksineen kesti ainoastaan noin puolitoista viikkoa. Maalämpöputket menevät keruukaivoon, josta on läpivienti ulkoseinän kautta talon kellariin.

Maalämpöjärjestelmän tuotto on 140 megawattituntia vuodessa. Samana kesänä asennettiin jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä, jonka tuotto on 55 megawattituntia. Tämä on Vesterisen ja Palosen mukaan enemmän kuin mitä etukäteen arvioitiin. Sähköä puolestaan saadaan katolla olevista aurinkopaneeleista, joita on 68 kappaletta 110 neliömetrin alueella. Aurinkopaneelien sähkön tuotto on vuosittain 17 megawattituntia. Esimerkiksi vuonna 2018 taloyhtiön sähkönkulutus oli 196 megawattituntia, joten oma tuotanto kattaa siitä noin 8 prosenttia.

Maalämpökaivot sijaitsevat kerrostalon puiston puoleisella piha-alueella, jossa on talon oma viheralue puineen ja istutuksineen. Aluetta jouduttiin mylläämään myös jäteveden lämmön talteenottojärjestelmän vuoksi, koska sitä varten piti rakentaa pumppaamo.

Kun asennustyöt oli saatu tehtyä, uudistettiin puutarha entistä kauniimmaksi. Istutusalueilla hyödynnettiin muun muassa kaivamisesta tulleita kiviä. Tilataidetta talon seinustalle on tehnyt Erkki Palonen. Seinän läpivienneistä jäi hukkapaloja, joista hän on sommitellut rakennuksia, kuten Tampereen pääkirjasto Metson.

Koko energiajärjestelmä on etävalvonnassa. Tietoa välittävät monet mittarit kertoen lämpötilat sekä lämmön ja sähkön kulutuksen sekä tuotannon.

Kaksisuuntaisessa kaukolämmössä ensimmäinen vuosi

Kaksisuuntainen kaukolämpö otettiin Asunto-osakeyhtiö Tampereen Pohjolankatu 18–20:ssa käyttöön noin puolitoista vuotta sitten. Tuottamaansa lämpöenergiaa taloyhtiö alkoi myydä kaukolämpöyhtiö Tampereen Sähkölaitokselle vuoden 2018 huhtikuussa.

– Näin ollen nyt on menossa ensimmäinen kokonainen vuosi, kun kaikki energian lähteet sekä kaksisuuntainen kaukolämpö ovat käytössä, Pertti Vesterinen sanoo.

Taloyhtiö on myynyt tänä vuonna lämpöä elokuun puoleen väliin mennessä yhteensä 105 megawattituntia. Koko vuoden myynti tulee siten olemaan todennäköisesti noin 170 megawattituntia.

– Suurinta myynti on kevät- ja syksykuukausina, jopa yli 700 kilowattituntia vuorokaudessa. Sekä meille että kaukolämpöyhtiölle on ollut yllätys, että lämpöä on riittänyt myytäväksi myös talvikuukausina. Pienintä myynti on kovilla pakkasilla ja kesäkuukausina.

Lämmönjakohuoneeseen on 2,2 megawatin pumppu, joka hoitaa lämmönsiirron kaukolämpöverkkoon. Veden tulee olla vähintään 58-asteista, ja esimerkiksi jutuntekohetkellä veden lämpötila oli 61 astetta.

Kuinka paljon taloyhtiö saa kaukolämmön myynnistä, sitä Pertti Vesterinen ei voi liikesalaisuuden vuoksi paljastaa.

– Kannattavuuslaskelma on tehty 25 vuodelle. Sen mukaan pääoman tuotto on noin 22,5 prosenttia, hän toteaa.

Silmäillessään lämpöenergian kulutuslukuja Vesterinen toteaa, että taloyhtiö on ostanut tänä vuonna kaukolämpöä yhden megawattitunnin verran. Tämä johtui rikkoutuneesta lämmönvaihtimesta, joten muuten olisi pärjätty ilman sitäkin. Kun taloyhtiössä ei vielä ollut poistoilman lämmön talteenottojärjestelmääkään, oli kaukolämmön kulutus vuosittain noin 550 megawattituntia.

Kaksisuuntaista kaukolämpöverkkoa varten lämmönjakohuoneessa on 2,2 megawatin pumppu, joka hoitaa lämmönsiirron kaukolämpöverkkoon. Veden tulee olla vähintään 58-asteista.

Viilennys lisää asumismukavuutta

As Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20:n kaikkia remontteja ei ole tehty energiatehokkuuden nimissä. Asumismukavuutta lisää maalämpöjärjestelmään kytketty huoneistokohtainen viilennys.

Maaviilennysputket on johdettu kellarikerroksesta koteloituna huoneistoihin, joissa on oma viilennyslaitteensa eli konvektori.

– Tästä on tullut hyvää palautetta ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä, Pertti Vesterinen toteaa.

Samaan aikaan muiden remonttien kanssa uusittiin sähköpääkeskus, jossa on 185 ampeerin sulakkeet aikaisempien 125 A:n sijaan. Tulevaisuutta silmällä pitäen tehtiin kaapelointi valmiiksi sähköautojen pikalatauspaikoille. Parkkialueella on jo nyt sähköautoille neljä hidas latauspistettä, mutta toistaiseksi niille ei ole ollut käyttöä.

Maalämpöjärjestelmää varten tontille porattiin kesällä 2017 viisi 300 metrin maalämpökaivoa, Pertti Vesterinen kertoo.

Koko järjestelmä etävalvonnassa

Pohjolankatu 18–20:n kaikki energiajärjestelmät on kytketty samaan keruupiiriin.

– Tämä on talon verisuonisto, Erkki Palonen toteaa viitatessaan kellarikerroksen seinässä olevaan kaavioon.

Koko energiajärjestelmä on etävalvonnassa. Tietoa välittävät monet mittarit kertoen lämpötilat sekä lämmön, veden ja sähkön kulutuksen sekä tuotannon.

Järjestelmää valvoo ja ohjaa pilvipalvelun kautta Enermix Oy. Taloyhtiön puheenjohtajisto voi niin ikään seurata koneeltaan järjestelmän toimintaa. Innostus lukujen tarkasteluun ei ole hiipunut, tällä hetkellä kiinnostaa etenkin kaukolämmön myynnin kehitys.

Hallituksen jäsen Erkki Palonen nojailee jätevesisäiliöön, jonka avulla jäteveden sisältämä lämpö otetaan talteen.

Tunnustusta taloyhtiölle

As Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20:n energiansäästötoimet on palkittu kotimaassa ja maailmalla. Euroopan lämpöpumppuyhdistys EHPA palkitsi taloyhtiön Heat Pump City of the Year 2019 -tunnustuksella edistyksellisestä lämpöpumppuhybridiratkaisusta.

Järjestelmä on vähentänyt taloyhtiön ostoenergiankulutusta 75 prosenttia, palkitsemisen perusteluissa todetaan. Lisäksi kiitosta saavat kohteen innovatiivisuus ja uutuusarvo.

Suomen ympäristökeskuksen Hinku-tekopalkinnon taloyhtiö pokkasi toukokuussa.

– Lämmityksen ja sähkönkulutuksen laskennalliset päästöt ovat laskeneet vuoden 2010 runsaasta 140 hiilidioksiditonnista vuoden 2019 negatiiviseen -24 hiilidioksiditonniin. Taloyhtiön toimet vähentävät kaukolämmön tuotannon tarvetta ja tuottavat samalla päästövähennyksiä, kun vastaavaa energiamäärää varten ei tarvitse polttaa fossiilisia polttoaineita, tutkija Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskuksesta totesi palkinnon luovutustilaisuudessa. Tampereen yhdyskuntalautakunnan myöntämän hyvän rakentamisen kunniamaininnan taloyhtiö sai vuonna 2014. Lähienergialiitto palkitsi taloyhtiön kunniamaininnalla 2017.

Kiinnostus energiatehokasta taloyhtiötä kohtaan on ollut laajaa. Pertti Vesterinen laskee, että hän on pitänyt noin sata mediatilaisuutta ja käynyt puhumassa aiheesta ainakin 3 000 kuulijalle. Paikan päällä on käynyt yli 700 vierailijaa, Suomen lisäksi lähes kaikista Euroopan maista. Kaikki tämä on vaatinut innostusta ja aikaa.

– Esityksen päätteeksi olenkin yleensä todennut, että jos olisin ollut työelämässä, niin en olisi heille aiheesta kertomassa. Niin laaja projekti tämä on ollut.

Pertti Vesterinen ja Erkki Palonen iloitsevat siitä, että asia kiinnostaa.

– Suomessa on noin 88 000 asunto-osakeyhtiötä. Jos kaikki tuottaisivat oman lämpönsä, sillä olisi kansantaloudellista merkitystä.

Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Ari Korkala