Helsingissä kuolee enemmän ja elinajanodote on selvästi keskimäärin lyhyempi kuin muualla Suomessa.
Vuosien 2001–2010 aikana 25–64-vuotiaiden helsinkiläismiesten ja -naisten ikävakioitu kuolleisuus oli noin 15 prosenttia suurempi kuin muualla maassa.
65–79-vuotiaiden kohdalla kuolleisuus oli Helsingissä miehillä 6 ja naisilla 11 prosenttia suurempi kuin muualla.
Sen sijaan 80 vuotta täyttäneiden miesten ikävakioitu kuolleisuus ei eronnut alueellisesti, ja naisten kuolleisuus oli Helsingissä hieman pienempää kuin muualla maassa.
Tämä käy ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuolleisuuseroja Helsingissä ja muualla maassa.
Sekä miehillä että naisilla alkoholiin ja tupakointiin liittyvät kuolemansyyt selittivät eniten elinajanodotteen alueellista eroa.
Alkoholisairaudet ja tapaturmainen alkoholimyrkytys vastasivat sekä miehillä että naisilla reilusta neljänneksestä elinajanodotteen erosta.
Alkoholi on myös tapaturmien ja monien syöpien riskitekijä, ja esimerkiksi maksasyöpä oli Helsingissä yleisempi kuin muualla maassa lisäten osaltaan elinajanodotteen eroa. Niin ikään ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa Helsingin ja muun maan välillä selitti huomattavan osan elinajanodotteen erosta.
Toisaalta kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli Helsingissä pienempää, mikä kavensi elinajanodotteen eroa suhteessa muuhun maahan.
Tutkimuksen toteuttivat yhteystyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija, VTT Netta Mäki ja Helsingin yliopiston väestötieteen professori Pekka Martikainen.
Aineistona käytettiin Helsingin yliopiston Väestöntutkimuksen yksikölle hankittua Tilastokeskuksen väestörekistereistä poimittua kokonaisaineistoa suomalaisista vuosilta 1975–2010.
Kuolleisuutta katsottiin sekä elinajanodotteen näkökulmasta, jolloin päästiin kiinni absoluuttisiin kuolleisuuseroihin, että regressiomalleilla, jolloin kiinnostuksen kohteena olivat suhteelliset kuolleisuuserot.
Kiinteistöposti
25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa