Helsinkiläiset kokevat kotikulmansa turvalliseksi

Helsinkiläiset kokevat kotikaupunkinsa ja oman asuinympäristönsä keskimäärin yhtä turvalliseksi kuin aikaisemmin, ilmenee Helsingin tietokeskuksen sekä turvallisuus- ja valmiusyksikön tekemästä tutkimuksesta. Tietokeskuksen tutkija Vesa Keskisen mukaan vuoden 2015 tutkimuksessa yllätti se, että muutokset vuoteen 2012 verrattuna olivat pieniä.

Syksyn 2015 tilanne Suomessa oli hyvin poikkeuksellinen turvapaikanhakijoiden vyöryessä Suomeen. Iltapäivälehtien mielipidetiedustelut ja lööpit, sosiaalisen median kuohunta vihapuheineen ja katupartiot kertoivat ihmisten peloista. Helsinkiläisten arjessa turvallisuuden tunne ei ollut kuitenkaan järkkynyt.
Turvallisuustutkimus toteutetaan Helsingissä kolmen vuoden välein, edellinen tehtiin vuonna 2012. Vuoden 2015 kysely lähetettiin 7 000 helsinkiläiselle, joista yli 4 000 vastasi.
Vastausprosentti oli suurempi kuin aikaisemmin ja osoittaa tutkijan mukaan turvallisuusasioiden kiinnostavan kansalaisia.
Ensimmäistä kertaa turvallisuuskysely lähetettiin kantaväestön lisäksi maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Kysymyspaketti käännettiin muun muassa viroksi, venäjäksi ja englanniksi. Vieraskieliset eivät kuitenkaan vastanneet niin innokkaasti kuin suomen- ja ruotsinkieliset.

Turvallisuuden tunteessa alueellisia eroja
Vastauksista vedetyn johtopäätöksen mukaan oma asuinalue koettiin vuonna 2015 jokseenkin yhtä turvalliseksi vuonna 2012, vaikka oletusarvo oli viime syksyn tapahtumien vuoksi toisenlainen.
Kyselytutkimusta tehtäessä Pariisin terrori-iskut ravisuttivat maailmaa ja Suomessa otsikoissa olivat niin kutsutut puskaraiskaukset. Ne eivät kuitenkaan kovin paljon heijastuneet vastauksiin.

– Naisten kokema turvallisuus on jopa lisääntynyt vuodesta 2012. Miehet puolestaan kokivat tuolloin asuinalueensa poikkeuksellisen turvalliseksi, nyt on palattu vuoden 2009 tasolle, Keskinen kertoo.

Tutkimuksessa Helsinki on jaettu 34 alueeseen, joita kutsutaan peruspiireiksi. Niissä kaikissa oma asuinalue koetaan päiväsaikaan varsin turvalliseksi. Pieni osa, noin joka kuudes helsinkiläinen koki oman asuinalueensa turvattomaksi viikonloppuiltaisin.
Alueelliset erot kuitenkin korostuvat, kun tarkastellaan ilta- ja yöaikaa. Erot turvattomuutta kokevien osuuksissa ovat moninkertaiset parhaimmat ja heikoimmat tulokset antaneiden asuinalueiden välillä.
Kymmenen turvallisimmaksi koetun alueen joukossa on ollut vuosina 2009, 2012 ja 2015 samat kuusi peruspiiriä: Lauttasaari, Länsi-Pakila, Östersundom, Vanhakaupunki, Itä-Pakila ja Tuomarinkylä.
Samoin turvattomimmiksi koettujen kymmenen alueen joukossa on joka tutkimuskerralla ollut viisi samaa peruspiiriä: Mellunkylä, Jakomäki, Kallio, Alppiharju ja Vuosaari.

Uudisrakentaminen parantaa turvallisuutta
Vaikka muutamat asuinalueet esiintyvät toistuvasti turvattomimmiksi koettujen alueiden joukossa, on osin näissäkin turvallisuustilanne parantunut uudisrakentamisen myötä. Tutkija Vesa Keskinen mainitsee esimerkkinä Myllypuron, jossa on rakennettu uusi ostoskeskusalue.
– Asukkaat huomaavat, että aluetta ei jätetä oman onnensa nojaa, vaan sitä kehitetään. Niin ikään Jakomäessä ollaan menossa parempaan suuntaan, kun alueen ulkotiloja on kehitetty ja uusia kerrostaloja on nousemassa. Myös näitä myöhemmin rakennetuilla, lapsiperhevaltaisilla alueilla kuten Latokartanossa ja Vuosaaressa kehitys on ollut myönteinen, Keskinen selvittää.
– Monilla Helsingin alueilla koettu turvallisuus on myös systemaattisesti kohentunut. Kalliossa ja Alppiharjussa pitkään jatkunut väestörakenteen muutos selittää parantunutta tilannetta.
Sen sijaan turvattomimmaksi alueeksi koetussa Mellunkylässä tilanne näyttää menneen turvallisuustutkimuksen mukaan aina vain huonompaan suuntaan.

Aseman läheisyys lisää turvattomuutta
Turvallisuustutkimuksessa kysyttiin, mitkä paikat aiheuttavat turvattomuutta.
– Turvattomuus näyttäisi paikantuvan samoille alueille, joilla on paljon poliisin hälytystehtäviä, ja joissa työttömyysaste on korkea. Samoin asumisen raideliikenteen aseman lähellä on havaittu lisäävän turvattomuuden kokemuksia, kuten Malmilla, Vesa Keskinen mainitsee.
Hänen mielestään on hieman yllättävääkin Kampin alueen kokeminen turvattomaksi. Alueella liikkuu kuitenkin paljon ihmisiä ja siellä on runsaasti elämää. Paitsi että Kampin keskus on kauppakeskus, on se päärautatieaseman ohella merkittävä joukkoliikenteen solmukohta.
Yleisesti ottaen turvattomuutta herättäviä paikkoja ovat asemien lisäksi puistot ja lenkkipolut.
– Näitä voisi kutsua kliseisiksi paikoiksi, mutta joka kerta ne nousevat esille, Keskinen tuumaa.
Myös erityisryhmien asuntolat ja keskukset saavat aikaan turvattomuuden tunnetta.

– Paikalliset tapahtumat saattavat heijastua voimakkaastikin asukkaiden tuntemuksiin. Esimerkiksi Taka-Töölön vuoden 2015 ”pomppaus” turvattomuuskokemuksissa näyttää pitkälti selittyvän Ruusulankadulla sijaitsevan asumispalveluyksikön vaikutuksilla lähiympäristöön, Vesa Keskinen puntaroi.

Turvattomuuden tunteen vaihtelusta eri alueilla hän toteaa, että sellaista kaupunkia ei olekaan, että asiat pysyisivät paikallaan.
Tällä kertaa kysyttiin uutena juttuna, mitkä ilmiöt ovat häiritseviä. Esille nousi kadulla kerjääminen, mikä näkyi lehtienkin otsikoinnissa. Myös sekavasti käyttäytyvät ihmiset koetaan häiritseviksi.

Humalahakuisuus vähentynyt
Kysymyspatteristossa oli myös turvallisuutta sivuava kysymys alkoholin käytöstä. Liitetäänhän tämä usein väkivaltaan ja sen kokemiseen.
– Vastausten perusteella näyttää ilahduttavasti siltä, että ihmiset juovat entistä vähemmän alkoholia humalahakuisesti. Tämä suuntaus on näkynyt myös aikaisemmissa turvallisuustutkimuksissa.
Muita taustamuuttujia ovat kulttuuririennoissa käyminen, liikunnan harrastaminen ja naapureitten kanssa seurusteleminen.

Tutkija Vesa Keskisen työ turvallisuustutkimuksen parissa jatkuu, sillä vastauksissa riittää perattavaa pitkin vuotta. Hänen mielestään on tärkeää, että vastaukset käydään läpi ja niistä tehdään yhteenvedot. Näin kaupunkilaiset saavat viestin, että heidän vastauksillaan ja mielipiteillään on väliä.

Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti PääkaupunkiseutuExtrassa 6/2016

Lisätietoa löydät täältä:
http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit
http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/turvattomuuskokemuksissa-paljon-vaihtelua-asuinalueiden-valilla