Helsinki-kerrostalo tekee tuloaan

Helsinki-kerrostalo-hanke etenee, ja näillä näkymin ensimmäisten talojen rakentaminen alkaa vuonna 2017. Hankkeen tavoitteena on paitsi edesauttaa kohtuuhintaisten ja laadukkaitten asuntojen tuotantoa myös sujuvoittaa kaavoitusta ja lupakäsittelyä. Arkkitehti SAFA Ulla Vahtera rakennusvalvontavirastosta toteaa, että Helsinki-kerrostalo saattaa olla yksi ratkaisu täydennysrakentamiseen.

Helsinki-kerrostalon juuret ulottuvat vuoteen 2013 eli parin vuoden taakse. Helsingin kaupungin asuntotuotantoprosessin sujuvoittamistyöryhmä kirjasi loppuraporttiinsa lähes 20 kohtaa, joiden mukaan toimien kaupunki edistää asuntorakentamista. Niistä yksi on Helsinki-kerrostalon kehittäminen. Rakennusvalvontavirasto otti tästä kopin, olihan asian tiimoilta kokoonnuttu jo aikaisemmin tulevaa ennakoiden.
– Kokosimme ohjausryhmän, johon kuuluu rakennusvalvontaviraston lisäksi väkeä kaupungin eri hallintokunnista ja Aalto-yliopistosta. Lähdimme yhdessä miettimään, mikä on Helsinki-kerrostalo.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin ja muotoilun laitosten opiskelijoiden suunnittelemina syntyivät Lusto, Rubikin kuutio, Mäkitalo ja Kuori.

– Ennen niitä Helsinki-kerrostalo oli ollut ikään kuin ilmaan kirjoitettu asia. Oppilastyöt ovat täkyjä, joiden ansiosta asiaa on ollut mahdollista tehdä ymmärrettäväksi ja ideaa on voitu markkinoida. Helsinki-kerrostalo ei välttämättä ole näiden ehdotusten mukainen, mutta luonnokset antavat viitteitä siitä, että jotain niiden kaltaista se voisi olla.

Helsinki-kerrostalot Tankovainioon ja Roihuvuoreen
Helsinki-kerrostalolle on osoitettu kaksi tonttia. Mellunmäen Tankovainiolla sijaitsevalle tontille on tarkoitus rakentaa pistetalo ja Roihuvuoreen lamellitalo.
Kymmenkunta rakentajaa on osoittanut kiinnostuksensa tontteja kohtaan ja halukkuutensa olla mukana kehittämässä Helsinki-kerrostaloa.
Helsingin kiinteistövirasto käy rakentajien kanssa neuvotteluja, joiden pohjalta päätökset tontinsaajista tehdään lähiaikoina. Rakentajalle ei sanella, minkälaisia talojen täytyy olla.

Vahteran mukaan nyt haetaan toisenlaista yhteistyötä, jossa yhteistä vastausta etsitään keskustellen.Joka tapauksessa rakentajat sitoutetaan aloittamaan Helsinki-kerrostalojen rakentaminen vuonna 2017.

Helsinki-kerrostalo-hankkeen rinnalla ja limittäin kulkee muitakin projekteja asuntotuotannon vauhdittamiseksi, esimerkiksi Kehittyvä kerrostalo -hanke. Asuntotuotantotoimistolla on puolestaan Make-hanke.

Kaavoitus ja lupakäsittely liukkaammiksi
Helsinki-kerrostalon ydinajatuksena on saada pääkaupunkiin kohtuuhintaisia asuntoja.
– Kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat kerta kaikkiaan karanneet käsistä. Niiden karsimiseksi etsitään yksinkertaista ja monistettavaa ratkaisua.
Ajatuksena on, että Helsinki-kerrostalon rakennuttaja säästää aikaa. Helsinki-kerrostalon modulaarisuus sallii sen osien ennakkohyväksynnän rakennusvalvonnassa. Virasto lupaakin rakentajalle nopeaa lupakäsittelyä ja taksan alennusta.
– Kun rakennuksen osia on jo alustavasti käyty läpi ja hyväksytty, niitä ei tarvitse sen enempää syynätä.
Helsinki-kerrostalo-hankkeen toivotaan edistävän kaavoitusta ja hyväksi koetuille malleille löytyvän rakennuspaikkoja. Kaupunkikuvallinen ja teknillinen lausunto on tarkoitus tehdä ennakkoon. Arkkitehti Ulla Vahtera arvelee tämän innostavan rakentajia.
– Aika on rahaa rakennusyhtiöille. Kun nämä näkevät mahdollisuuden saada hankkeensa nopeasti liikkeelle, ajaa se hakemaan uusia ratkaisuja.
Helsinki-kerrostalon katsotaan edesauttavan myös täydennysrakentamista. Arkkitehti Ulla Vahtera tietää, että yksityiselle tontinomistajalle kynnys suunnittelijan kiinnittämiseen on korkea. Helsinki-kerrostalon ansiosta asunto-osakeyhtiöille olisi esiteltävissä valmis malli siitä, minkälainen tontille rakennettava talo mahdollisesti olisi.
Hän painottaa, ettei Helsinki-kerrostalo ei ole yksi talo, joka tulee joka paikkaan. Se on paikkaansa sovitettava talo, jossa on toistuvia osia.

– Helsinki-kerrostalo voi muodostaa kaupunkikuvaan meidän aikamme ajallisen kerrostuman samaan tapaan kuin sotien jälkeen rakennetut harjakattoiset lamellitalot.

Helsinki-pientalo suunnan näyttäjänä
Helsinki-kerrostalosta ei voi Ulla Vahteran mukaan puhua puhumatta Helsinki-pientalosta.
– Helsinki-pientalon suunnittelu aloitettiin kymmenkunta vuotta sitten. Valmistalomallistojen pientalot olivat tuolloin niin paisuneita, että ne eivät istuneet kaupunkirakenteen tiivistyessä pieneneville tonteilla. Ongelman ratkaisemiseksi syntyi Helsinki-pientaloprojekti. Mallitaloista karsittiin pois turhat neliöt, jotta ne saatiin mahtumaan tonteille.
– Helsinki-pientalo sai myös valmistalotehtaat heräämään. Niiden mallisto uudistui ja markkinoille ilmaantui hyviä, tonteille sopivia pientaloja. Varsinaisia Helsinki-pientaloja on rakennettu joitain kymmeniä, mutta niiden pohjalta modifioituja taloja on tehty lukuisa määrä.
Ulla Vahtera toivoo, että sama saataisiin jalkautettua myös kerrostalotuotantoon.

– Tosi asiahan on, että halvin neliö on se, jota ei rakenneta.

Arkkitehti SAFA Ulla Vahtera sanoo ajan näyttävän, mikä on Helsinki-kerrostalon kohtalo: saako se ilmaa siipiensä alle kaupungin virastoissa sekä rakennusliikkeiden ja yksityisten tontinomistajien keskuudessa.
– Yhtä lailla todennäköinen ratkaisu on, ettei Helsinki-kerrostaloa synny, hän tuumaa siteeraten Aalto-yliopiston professori Hannu Huttusta: ”Eihän tässä mitään menetettävääkään ole.”

Teksti ja kuva Irene Murtomäki

Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 8/2015