Helsingistä tullut energiapihi

Helsingin energiankulutus on kääntynyt laskuun ja kaupungissa on kulutettu energiaa kuusi prosenttia vähemmän asukasta kohden kuin vielä esimerkiksi vuonna 2005. Helsingin ympäristötilaston tuoreiden tietojen mukaan Helsingin kaupunkialueen energiankulutus jatkaa laskua. Asukaskohtainen kulutus laskee kaikkein nopeimmin, mutta myös kokonaiskulutus on laskussa.

Helsingin kaupungin vuonna 2012 hyväksytyn ympäristöpolitiikan mukaan kaupunki tavoittelee asukaskohtaisesti 20 prosentin energiankulutuksen laskua vuosina 2005-2020. Nykyisellä kehityksellä tämä vaikuttaa mahdolliselta, sillä kulutus on laskenut kymmenen prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Kokonaiskulutuskin on laskenut prosentilla vuosina 2005-2013.

Energiatehokkaampia laitteita

Energiankulutus on laskenut kauttaaltaan. Usein sähkönkulutusta pidetään vaikeimpana säästökohteena, mutta senkin kulutus on laskenut kuusi prosenttia asukasta kohden.

Selkeimpänä selityksenä on energiatehokkuuden paraneminen, eli lisääntyneestä laitekannasta huolimatta hehkulamput kieltänyt direktiivi, kodinkoneiden energiamerkinnät ja energiaa säästävien laitteiden kuten valaistuksen liiketunnistimien ja pumppuja säätävien taajuusmuuttajien hintojen putoaminen ovat johtaneet kulutuksen laskuun.

Uudisrakennuksissa energiankulutus laskenut tuntuvasti

Sama näkyy asuinrakennuksissa, sillä rakennuskannan kasvusta huolimatta kaupungin sääkorjattu lämmönkulutus on pudonnut prosentilla vuosina 2005-2013, asukasta kohden jopa yhdeksän prosenttia.

Erityisesti uudisrakennusten energiankulutus on pudonnut huimasti viime vuosina. Helsingin Energian tilastojen mukaan vuonna 2003 käyttöönotetut kaukolämmitteiset asuinkerrostalot kuluttivat lämpöä vielä 40 kWh/brm3, mutta vuonna 2012 valmistuneet rakennukset enää 27 kWh/brm3, kulutus on pudonnut 33 prosenttia.

Monien asioiden ansiota

Skanskan, joka on yksi Helsingin kaupungin ilmastokumppaneista, sustainability manager Kaisa Kekki toteaa, että syitä on lukuisia: – Rakennusmääräysten uudistaminen vuonna 2010 tiukensi rakennusten lämpöhäviöiden vertailuarvoja. Tämä näkyy rakenteiden pienentyneinä U-arvoina, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteiden kasvamisena sekä vaipan ilmatiiveyden paranemisena.

– Määräysten tiukentuminen on varmasti edesauttanut parempien laitteiden ja ratkaisujen tulemista markkinoille. Esimerkiksi lämmön talteenottoprosentti on nykyään tyypillisesti noin 60-70 prosenttia ylittäen selkeästi määräysten vertailutason. Myös rakentamisvaiheessa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ilmatiiveyteen vaipan ilmavuotojen estämiseksi, Kekki jatkaa.

Helsingin kaupunki asetti vuonna 2011 myös A2007-energialuokkavaatimuksen asuinrakennuksille kaupungin omistamille tonteille rakennettaessa, jolla on varmasti myös lämmönkulutusta pienentävä vaikutus.