Pelastuslaitoksilla on yleensä heinäkuussä joulukuun ohella eniten vahingontorjuntatehtäviä. Niitä on heinäkuussa keskimäärin 1100, mutta tehtävämäärät vaihtelevat paljon vuodesta toiseen.
Ei siis ihme, että Palopäällystöliitto muistuttaa, miten ihmiset voivat myös itse varautua esimerkiksi myrskyjen varalta.
Myrsky- ja tuulivahingot työllistävät
Vuosina 2011–2014 tuulen ja myrskyjen osuus koko vuoden vahingontorjuntatehtävistä oli yli 60 %, heinäkuun osalta myös yli 55 %.
Toisin kuin esimerkiksi tulipalot, joita sattuu suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden, vahingontorjuntatehtävät kuormittavat pelastustoimea hetkellisesti mutta sitäkin raskaammin.
Viime vuosien vakavin Tapaninpäivän myrsky 2011 aiheutti 26.–28.12.2011 pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston PRONTOn mukaan lähes 10 000 tehtävää, joista 8 700 merkittiin vahingontorjuntatehtäväksi, mikä on enemmän kuin vahingontorjuntatehtävien määrä on yleensä koko vuoden aikana.
Erityisesti haja-asutusalueella ihmiset voivat jäädä kaatuneiden puiden vuoksi saarroksiin ja siksi on tärkeää huolehtia, että kotoa ja mökiltä löytyy hyvin säilyvää ruokaa muutamaksi päiväksi.
Kaatuneiden puiden raivaamiseen ei tarvitse odottaa pelastuslaitosta, vaan paikalle on suositeltavaa kutsua mahdollisuuksien mukaan yksityisen toiminnanharjoittajan tai hoitaa pienimuotoinen raivaus itse, kunhan se tehdään turvallisesti.
Varaudu ennalta
Lisäksi paikkakunnilla, joihin on annettu myrskyvaroitus, voi olla viisasta varata juoma- ja käyttövettä kannellisiin astioihin lyhytaikaista vedenjakelun katkosta varten.
Matkapuhelimen lataamiseksi voi kotiin ja mökille hankkia lisäakun.
Lähitulevaisuudessa koko kodin sähkön tarpeeseen voi hankkia vastaavia akkuja.
Myös yksityisten aurinkopaneelien yleistyminen on lisännyt energiaomavaraisuutta, mikä vähentää sähkökatkosten aiheuttamia haittoja. Vaarana kuitenkin on, että myrskyn katkomat puut ja oksat voivat vaurioittaa aurinkopaneeleja, jolloin niissä piilee sähköiskun vaara.
Runsaat sateetkin vahingonaiheuttajina
Paikkakunnasta riippuen heinäkuu on sademäärällä mitaten vuoden sateisin kuukausi. Tämän vuoksi myös kohonnut vedenpinta aiheuttaa heinäkuussa merkittävästi vahingontorjuntatehtäviä.
Rakennuksia ja irtaimistoa voi suojella tulvavesiltä rakennusten sijoittelun lisäksi ojituksella ja etukäteen kannattaa hankkia hiekkasäkkejä ja muita suojamateriaaleja, joista voi tarpeen tullen rakentaa suojavalleja.
Myös kotivakuutuksen ehdot kannattaa tarkistaa ja pitää vakuutusturva ajan tasalla.
Yksittäiset kansalaiset eivät voi vaikuttaa paikallisiin sääoloihin, mutta myrskytuhoja voi silti ennaltaehkäistä: rakennusten ja pihan ajoväylän viereltä kannattaa kaataa huonokuntoiset puut, irtaimisto kannattaa säilyttää ulkovälinevarastossa tai muuten suojassa tuulelta, rankkasateilta sekä rakeilta ja sähkölaitteet kannattaa varustaa ylijännitesuojilla.
