Taloyhtiöissä on vähän omakohtaisia kokemuksia harmaasta taloudesta, vaikka taloyhtiöistä noin 75 prosenttia ostaa tarvitsemansa siivouksen, kiinteistönhoidon, pihan ja ulkotilojen hoidon sekä teknisten järjestelmien ylläpidon ja hoidon palvelut ulkopuolisilta yrityksiltä.
Muun muassa tällaisia johtopäätöksiä saatiin esiin Kiinteistötyönantajien ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin tuoreessa selvityksessä. Tilaajavastuulakia ja sen noudattamista pidetään yleisesti merkittävänä keinona torjua harmaata taloutta. Lisäksi esitetään kotitalousvähennykseen ”remonttia”.
Vain viisi prosenttia kyselyyn vastanneista taloyhtiöiden edustajista ilmoitti, että harmaata taloutta koskevia havaintoja oli tullut esiin edes satunnaisesti omassa taloyhtiössä.
Yhtä harvinaisia ovat harmaan talouden epäilyjen vuoksi hylätyt tarjoukset. Jos epäilyjä on ollut, ne ovat liittyneet tarjouksen alihintaisuuteen, tilaajavastuulain nojalla saatuihin tietoihin, yrityksen luottotietoihin tai yrittäjän konkurssitaustaan.
Havaintoja on tullut lisäksi yrityksistä, joissa työtä on siirretty ilman taloyhtiön lupaa alihankkijalle tai yrityksen toiminta on keskeytynyt konkurssin tai maksukyvyttömyyden johdosta.
Taloyhtiöiden edustajista 70-80 prosenttia kannatti veromenettelyn ja palvelunosatajan ilmoitusvelvollisuuden laajentamista kiinteistöpalveluihin, palveluita tarjoaviin yrityksiin ja niiden työntekijöihin.
Torjuntakeinot käyttöön myös kiinteistöpalvelulla
Kiinteistötyönantajat ry:n kesällä 2015 tekemän jäsenyrityskyselyn mukaan harmaa talous on kaikkein yleisintä rakennussiivouksessa (rakennusaikainen siivous ja loppusiivous) ja yksityisten kotitalouksien siivouksessa ja muissa kotitaloustöissä.
Seuraavaksi yleisintä se on taloyhtiöiden siivouksessa ja muissa kiinteistöpalveluissa, ulkoalueiden hoidossa ja kunnossapidossa ja eri toimialoja edustavien loppukäyttäjäyritysten siivouksessa.
Pääosa yrityksistä kannattikin sitä, että rakennusalan käytössä olevat harmaan talouden torjuntakeinot, kuten veronumeromenettely ja palvelunostajan ilmoitusvelvollisuus palvelua suorittavista henkilöistä ja yrityksistä, voitaisiin säätää pakollisiksi koko kiinteistöpalvelualalle.
Jo nykyisin Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyrityksiltä on edellytetty, että työntekijöillä on kuvalliset, veronumerolla varustetut henkilökortit.
Jäsenyritysten ja heidän alihankkijoidensa on oltava myös Tilaajavastuu.fi –palvelun Luotettavat kumppani – ohjelmassa.
Ongelmana on se, että järjestäytymättömät pienyritykset eivät ole tämän vapaaehtoisen järjestelyn piirissä.
Suomessa toimi vuonna 2013 Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstietojen mukaan noin 8 500 kiinteistöpalvelualan yritystä ja 9 200 toimipaikkaa, joiden päätoimialoja olivat toimialaluokituksen mukaan siivouspalvelu, kiinteistönhoito ja kiinteistöjen isännöinti.
Yritysten liikevaihto oli noin 3,4 miljardia ja työllisyys kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna vajaat 59 000 henkilöä.
Kotitalousvähennys remonttiin
– Selvityksen mukaan harmaata taloutta esiintyy kiinteistöpalvelualalla yhä suhteellisesti eniten yksityisten kotitalouksien siivouksessa ja muissa kotitaloustöissä. Laiminlyönnit liittyvät usein ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden alipalkkaukseen ja pimeän työvoiman käyttöön järjestäytymättömissä yrityksissä, toteaa Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.
Kiinteistöpalvelualan harmaan talouden kyselyistä ilmeni, että kiinteistöpalvelualan piilotalous on merkittävää kotitalouksien siivouksessa.
Kyselytuloksista välittyy käsitys siitä, että kotitalousvähennysjärjestelmä on suitsinut yksityistalouksien piilotaloutta, muttei poistanut sitä.
Selvityksen perusteella verovähennysjärjestelmän kehittämistä pidetään tärkeänä, koska siitä hyötyisivät palvelujen ostajat, tuottajat ja Verohallinto.
Kotitalousvähennyksen painopistettä kannattaisi selvityksen mukaan siirtää enemmän kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön puolelle, missä tuen yhteiskunnalliset myönteiset ulkoisvaikutukset ovat kaikkein suurimmat.
Lisäksi tärkeintä olisi palauttaa vuotuisen verovähennyksen enimmäismäärä tai työkorvausosuus kotitalous-, hoiva- ja hoitotöissä takaisin ennen vuotta 2012 vallinnutta 60 prosentin tasoa.
Samalla voitaisiin ottaa käyttöön Ruotsin mallin mukainen laskutusjärjestelmä, jossa palveluntuottaja hakee verovähennyksen verohallinnolta palvelunostajan puolesta.
Uudistus helpottaisi palvelujen ostamista, tehostaisi verohallinnon toimintaa ja parantaisi viranomaisvalvontaa. Järjestelmässä tiedot liikkuisivat palveluntuottajan, verohallinnon ja palvelunostajan välillä sähköisesti.