Hallitus on onnistunut parhaiten harmaan talouden torjuntatoimissa rakennusalan lisäksi kuljetus- ja romualoilla, ympäristörikosten valvonnassa ja ulosoton erikoisperinnässä. Viranomaiset ovat saamillaan 20 miljoonan euron vuotuisilla lisäresursseilla selvinneet kohtuullisesti tehtävistään ja panostukset ovat maksaneet itsensä takaisin.
Tulokset käyvät ilmi tarkastusvaliokunnan syyskuussa 2014 käynnistämästä selvityksestä, jossa selvitystyöstä ovat vastanneet verotusneuvos Markku Hirvonen ja OTT, dosentti Kalle Määttä.
Käsitys harmaan talouden kilpailuhaitoista myönteisempi
Kokonaisuutena hallituksen tavoitteet ovat olleet kunnianhimoisia, mutta hankkeiden toteuttaminen on jäänyt vaalikauden loppupuolelle. Selvitystä laadittaessa 15.1.2015 mennessä toteutettuja hankkeita oli 20, joista 2 ohjelman ulkopuolelta. Näistä oli varsinaisia lainsäädäntöuudistuksia 14, loput selvityshankkeita tai viranomaisia ohjaavia toimenpiteitä. Toteutumattomia, siirrettyjä tai hylättyjä hankkeita on 19. Lisäksi 11 hanketta on selvityksen kohteena, valmisteilla tai vielä eduskunnassa.
Rakennusalalla käännetty arvonlisäverojärjestelmä, veronumero ja työmaiden ilmoitusvelvollisuus ovat muuttaneet alan toimijoiden käsityksiä harmaan talouden kehityksestä ja sen aiheuttamista kilpailuhaitoista myönteisempään suuntaan 5 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tästä huolimatta yli puolet alan yrityksistä pitää edelleen harmaan talouden aiheuttamaa kilpailuhaittaa vähintään kohtalaisena tai merkittävänä.
Rakennusalalla toteutettujen hankkeiden lisäksi positiivisia uudistuksia on toteutettu esimerkiksi kuljetus- ja romualoilla, ympäristörikosten valvonnassa ja ulosoton erikoisperinnässä.
Tilaajavastuulain toteuttamisessa ontumista
Pettymyksinä selvityksen tekijät pitävät tilaajavastuulain ja verovelkarekisterin yhdistelmänä syntynyttä järjestämättömien verovelkojen merkityksen vähentymistä, ulkomaisilta yrityksiltä edelleen puuttumaan jääviä työnantajavelvoitteita ja kuitintarjoamisvelvollisuuden toteuttamista ilman kytkentää tyyppihyväksyttyihin kassakoneisiin. Merkittävä avoinna oleva kysymys on hallituksen esitysluonnoksessa esitetty suomalaisten mahdollisuus osakkeiden hallintarekisteröintiin, joka edelleen vaikeuttaisi tehottomaksi jäänyttä veroparatiisien torjuntaa.
Vakavaa takaiskua ei haluta
Selvityksessä on käyty läpi pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan ja sen nojalla vahvistettuihin toimen-pideohjelmaan ja päätöksiin sisältyvä useita kymmeniä hankkeita sisältävä toimenpidekokonaisuus.
Selvitys perustuu lähes 70 eri aloja, ministeriöitä ja viranomaisia edustavan asiantuntijan haastatteluihin sekä Ra-kennusteollisuus RT:n jäsenyrityksille, Rakennusliiton toimitsijoille ja eri viranomaisten työntekijöille tehtyjen kyselyiden tuloksiin. Kaikkiaan käytettävissä on ollut yli 1 000 henkilön arviot ja käsitykset tilanteesta.
Viranomaiset ovat saamillaan 20 miljoonan euron vuotuisilla lisäresursseilla selvinneet kohtuullisesti tehtävistään ja panostukset ovat maksaneet itsensä takaisin. Näiden lisäresurssien poistuminen vuoden 2015 jälkeen merkitsisi tutkijoiden mukaan useilla toiminnan sektoreilla vakavaa takaiskua talousrikosten ja harmaan talouden torjunnassa.
Tutkimuksen käsittely ja asiantuntijoiden kuuleminen alkaa välittömästi tarkastusvaliokunnassa. Valiokunta valmistelee harmaan talouden torjunnasta mietinnön helmikuun 2015 aikana eduskunnan täysistunnolle.