Harmaan talouden ja talousrikollisuuden valvonnan kannalta ongelmallisiksi on erityisesti koettu ulkomaisten yritysten pimentoon jäävät alihankintaketjut.
Haasteita valvontaan tuovat myös tavaroiden ja palvelujen sähköisen kaupan kansainvälisyys, virtuaalivaluuttojen käyttö, veroparatiisien ja erilaisten välikäsien käyttäminen.
Vaivattomuus siirtää rahavaroja viranomaisten ulottumattomiin ulkomaille aiheuttaa haasteita ulosottotoimelle ja rikoshyödyn takaisinsaannille.
Muun muassa näin todettiin valtioneuvoston kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiasta vuosille 2016-2020 tehdyn periaatepäätöksen yhteydessä.
Sen toteuttamiseksi laaditaan kevään aikana toimenpideohjelma, missä konkretisoidaan tarkemmin strategian tavoitteet.
Yleisellä tasolla strategian tavoitteena on vähentää sekä kansallista että kansainvälistä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta Suomessa.
Sillä pyritään edistämään sellaisia hankkeita, joiden päämääränä on parantaa yritysten mahdollisuuksia terveeseen kilpailuun sekä helpottaa yritysten julkisten velvoitteiden hoitamista.
Harmaan talouden torjunnan painopistettä pyritään strategiassa siirtämään entistä enemmän ennalta estämiseen rakentamalla uusia ennalta estäviä toimintamalleja. Esimerkkinä voidaan mainita harmaan talouden torjunnan huomattava reaaliaikaistaminen. Työsuojeluhallinto, Verohallinto ja poliisi ovat lisänneet yhteistyötään ja eri viranomaisten yhteisten rakennusalan valvontakäyntejä toteutetaan nykyään säännöllisesti.
Hallitus on vuodesta 1996 alkaen antanut valtioneuvoston periaatepäätöksinä kuusi talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan toimintaohjelmaa, joista edellinen päättyi vuoden 2015 lopussa.
Harmaan talouden torjuntaa koordinoidaan kahdeksan hallinnonalan ja yli 20 eri viranomaisen yhteistyönä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toteutumisen seurantaa varten on myös asetettu parlamentaarinen työryhmä.
Lisätietoja hankesivulta:
