Harjoitellaan ja opitaan vähitellen

Valtaosa Kiinteistöalan päättäjänaiset –seminaariin osallistuneista naisisännöitsijöistä oli tehnyt verohallinnolle ilmoituksen asunto-osakeyhtiön tilaamista rakentamispalveluista syyskuussa, kun tietoja ensimmäisen kerran piti ilmoittaa.

Ylitarkastaja Kristiina Virmajoki verohallinnosta kertoi, että ilmoituksia saatiin ensimmäisellä kerralla noin 50 000 – 60 000 kappaletta.
Ilmoittamisessa käytettiin runsaasti www.lomake.fi -sivustolta löytyvää verkkolomaketta, mutta tiedot pystyi antamaan myös www.ilmoitin.fi-palvelun kautta.

Kolmannen osapuolen avulla tietoja
Kristiina Virmajoki muistutti, ettei rakennuspalveluiden ilmoittamisen keskiössä ole niinkään asunto-osakeyhtiö, vaan se, mitä tietoja asunto-osakeyhtiö rakennuspalveluita tarjoavasta yrityksestä ja urakoitsijasta antaa.

– Idea on se, että kolmannen osapuolen avulla saadaan tietoja yrityksistä ja urakoitsija, joita verrataan verohallinnon tietoihin, esimerkiksi kausi-ilmoituksiin ja veroilmoituksiin, Virmajoki avasi harmaan talouden torjumiseen liittyviä tavoitteita.

Ensimmäisellä kerralla tallennettavan verkkolomakkeen kanssa oli ollut ongelmia. Lomake.fi –sivustohan on useiden viranomaisten erilaisia lomakkeita sisältävä palvelu, jota ei saatu toimimaan ensimmäisellä kerralla täydellisesti.
– Pakko myöntää, että tämä on väkisin harjoittelua teidän ja meidän puolellamme, emmekä ensimmäiseksi ole käyttämässä sanktioita, vaan ohjaamassa siihen, että opittaisiin systeemi, hän rauhoitteli.

Huolehdi kaupparekisteritiedot ajan tasalle
Asunto-osakeyhtiö on vastuussa tietojen antamisesta tilaajan ominaisuudessa, mutta jos se toimii päätoteuttajana, silloin myös täytyy ilmoittaa työntekijätiedot. Tietojen antamiseen voidaan valtuuttaa toinen taho ja näin moni taloyhtiö onkin toiminut: antanut isännöitsijälle valtuutuksen.
Tietojen antamiseksi tarvitaan katso-tunnistus. Ensimmäiseen ilmoituskertaan liittyen kävi kuitenkin ilmi, että oli asunto-osakeyhtiöitä, jotka eivät saaneet tarvittavaa katso-tunnistetta, koska niiden isännöitsijä- tai asunto-osakeyhtiötä koskevat tiedot kaupparekisterissä eivät olleet ajan tasalla.
– Kaupparekisteriin muutostietoja on voinut tehdä sähköisesti 17. lokakuuta alkaen. Sitä en tiedä, mikä kaupparekisterissä ilmoitusten käsittelytilanne tällä hetkellä on, mutta kuulemani perusteella vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea, Virmajoki totesi.

Lähetysvaiheen tarkistukset
Ilmoitukset annetaan kuukausittain.  – Jos huomataan, että ilmoituksessa on jokin vika, väärää tietoa tai jotakin puuttuu, ilmoitusta voi korjata 12 kuukauden kuluessa ilmoittamisesta omatoimisesti. Käytännössä on 14 kuukautta aikaa korjauksiin siitä rakentamisen kohdekuukaudesta, Virmajoki selitti.
Lähtötilanteessa asunto-osakeyhtiön antama ilmoitus tarkistetaan muodollisesti. Jos esimerkiksi henkilötunnus on liian lyhyt, lomake ei lähde eteenpäin, vaan järjestelmä ilmoittaa, ettei lomaketta voida lähettää.
Siirtymäjakson aikana verohallinto hyväksyy lomakkeet, joissa on tiettyjen pakollisten tietojen osalta puutteellisuuksia.
– Tällaisia ovat esimerkiksi urakan kokonaisarvo tai urakan kuukauden aikana laskutettu arvo, jotka siis voi antaa puutteellisina, Virmajoki totesi.

Mitä tiedoille tapahtuu?
Kun tiedot sitten päätyivät verohallintoon, siellä ne tarkistetaan. Valvonta kohdistuu sekä yrityksiin, että työntekijöihin.

– Eli katsotaan, löytyykö yritys, joka on ilmoitettu urakoitsijana, verohallinnon asiakasrekisteristä tai muista tiedoista. Ensimmäisissä ilmoituksissa oli aika paljon virheitä. Esimerkiksi henkilöitä ei löytynyt ilmoituksella annetulla veronumerolla verohallinnon asiakasrekisteristä.

– Meiltä lähti tällaisissa tapauksissa automaattisesti Selvityspyyntö-niminen viesti, jolla pyydetään antamaan uusi perusilmoitus. Kirjeessä on kerrottu, mihin mennessä se täytyy tehdä.
– Tai jos se virhe oli sellainen, että verohallinnossa se on huomattu, mutta voidaan odottaa seuraavaan ilmoitusten antamiseen, niin silloin kirjeessä luki Ohjaus.
Jos yrityksen antamien tietojen vertailussa ilmenee ristiriitoja, niistä taas yritykset saavat valvontakirjeen, Virmajoki selitti prosessia, jonka läpi ilmoitukset käyvät.

Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu lokakuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti PääkaupunkiseutuExtrassa 8/2014.