Hankintaopas ja kohde-esittelyitä tiedontarpeeseen

Enemmän tietoa lämpöpumpuista yleensä ja käytännön esimerkkejä toteutuneista kulutuksista ja kannattavuudesta. Tämä nousi vahvasti esiin Motivan toukokuisessa lämpöpumppukyselyssä niiden taloyhtiöiden edustajien vastauksissa, jotka eivät ole vielä tehneet lämpöpumppuinvestointia.
– Kyselyynkin vastanneiden keskuudessa lämpöpumppuinvestointi oli tehty vasta noin 15 prosentissa mutta toisaalta kaukolämmön osuus taloyhtiöiden lämmitysmuotona on myös korkea, asiantuntija Sami Seuna Motivasta sanoo.
Tiedon tarvetta täyttämään Motiva on tekemässä hankintaopasta, jossa kattavasti esitellään esimerkkejä erilaisista lämpöpumppuratkaisuista ja -kohteista.

Soveltuisiko meidän taloyhtiöömme?
Motivaan tulee paljon lämpöpumppuihin liittyviä kysymyksiä myös taloyhtiöiltä. Eniten kysytään niiden kannattavuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin.
Tämä oli yksi syy, miksi Motiva halusi kyselyllä selvittää, minkälaisia esteitä lämpöpumppuhankinoissa koetaan.
Kysymykset jakaantuivat erilaisiksi sen mukaan, oliko vastaajan edustamassa taloyhtiössä jo tehty lämpöpumppuinvestointi vai ei.
Kyselyyn saatiin taloyhtiöitä edustavilta hallituksen jäseniltä, osakkeenomistajilta ja isännöitsijöiltä vastauksia kaikkiaan 343.

Tiedonpuute suurin este

Niissä taloyhtiöissä, joissa investointia ei vielä ole tehty, vastaajat kokivat suurimmaksi esteeksi hankinnalle tiedonpuutteen.
– Vastaajat tuntuivat haluavan lämpöpumpuista enemmän faktatietoa ja vähemmän myyntipuheita. Erityisesti toivottiin tietoa esimerkkikohteista ja niissä toteutuneista kulutuksista sekä erilaisten ratkaisujen soveltuvuudesta omaan taloyhtiöön, Seuna sanoo.
Hyvinä tiedonlähteinä pidettiin Motivan ja Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen sivustoja sekä kiinteistö- ja rakennusalan ammattilehtiä, joista halutaan puolueetonta tietoa.
Hankinnan tueksi toivottiin myös mm. tilaaja-toimittaja –tilaisuuksia ja koulutusta sekä mahdollisuuden tutustua toteutettuihin kohteisiin.

Asiantuntija-avun käyttö vähäistä
Investoinnin jo tehneet kokivat vaikeana esimerkiksi kilpailuttamisen.
– Hankkeiden kilpailuttamisen ja tarjousten vertailemisen vaikeaksi kokeneiden määrä oli melko suuri, mutta konsultin apua oli kuitenkin käytetty aika vähän. Hankkeita viedään useimmiten hallituksen ja isännöitsijän voimin, Seuna nostaa esiin.
Lämpöpumppujärjestelmien hankintaopastukseen ja suunnitteluun erikoistuneita asiantuntijayrityksiä on toistaiseksi vähän. Sen Seuna arvelee osin johtuvan siitä, että yleisesti konsultti- ja suunnittelutyöstä ei useimmiten haluta maksaa.
– Isoissa taloyhtiöissä puhutaan jopa satojen tuhansien eurojen hankkeista, minkä vuoksi asiantuntija-avun käytön vähäisyys hämmästyttää, hän myöntää.
Isännöitsijän roolista kyselyssä tiedusteltiin, onko isännöitsijä edistänyt hankintaa tai toiminut tiedonlähteenä.
– Isännöitsijän rooli ja aktiivisuus on ollut hankkeissa erittäin oleellinen. Onko hän edistänyt, toppuutellut vai passiivinen – joka tapauksessa isännöitsijä on vaikuttanut asiaan merkittävästi.
Hankkeet ovat edenneet myös silloin, kun taloyhtiössä on ollut joku tai joitakin asiaan vihkiytyneitä aktiivisia hallituksen jäseniä tai osakkaita.

Kaukolämmön suuret alueelliset erot
Kaukolämmön yleisyys taloyhtiöissä selittää Seunan mukaan osaltaan investointien vähäisyyttä. Vastaajien edustamista kiinteistöistä 70 prosenttia oli kaukolämpötaloja.
– Investoinnin kannattavuus riippuu tällöin todella paljon alueen kaukolämmön ja sähkönsiirron hinnasta. Niissä on todella suuria alueellisia eroja. Tämä varmasti selittää sitä, miksi sähkö- tai öljylämmitystaloihin hankitaan herkemmin lämpöpumppuja.
Poistoilmalämpöpumppujen lisääminen kaukolämpötaloihin on Seunan mukaan uudehko trendi, mikä näkyi jossakin määrin kyselyssä.
– Poistoilmalämpöpumppuja oli lisätty kaukolämpötaloihin, joissa oli aikaisemmin koneellinen poisto ja lämpö on ajettu kokonaan ulos ilman lämmöntalteenottoa. Niistä on tullut tehokas ja hyvin lämpöhyötyjä tuottava ratkaisu, jolla tyypillisesti lämmitetään esimerkiksi käyttövettä.
Kysely antoi karkean kokonaiskuvan, mitä lämpöpumppuratkaisuja on valittu.
– Kun taloyhtiö on vaihtanut lämmitysmuodon kokonaan, silloin maalämpöpumppujärjestelmä on ollut yleisin, mihin on siirrytty.
– Taas volyymien perusteella ilmalämpöpumppu on ollut yleisin ja niitä on hankittu sähkölämmitteisiin taloyhtiöihin joko keskitettyinä yhteishankintoina tai osakkaat itse hankkineet. Sähkölämmitystaloista erittäin suuri osa on nykyään varustettu ilmalämpöpumpulla.
– Myös ilmavesilämpöpumppuratkaisulla näyttää olevan kohtuullinen osuus hankinnoissa. Se valitaan ehkä luontevimmin öljylämmityksen yhteyteen hybridilämmitysmuodoksi. Toki sähkölämmitystaloihinkin niitä hankitaan.

Hankintaopas ja esimerkkiesittelyt
Kyselyyn vastanneet ovat saaneet lupausten mukaisesti kysymyksistä ja vastauksista koosteen. Motivalla on käynnissä hanke, missä tuotetaan hankintaopas kuntien ja taloyhtiöiden käyttöön.
– Oppaassa käsitellään lämpöpumppuihin liittyviä asioita, mutta sen lisäksi siihen tulee hankekumppaneilta runsaasti esimerkkikohteiden esittelyitä. Kyselyn perusteella olemme tiedostaneet ja välittäneet näkemyksemme myös alan toimijoille, että tietoa esimerkkikohteista kaivataan todella paljon. Tietoa pitäisi olla myös yhdistelmistä, kuten esimerkiksi viilennyksen kytkemisestä maalämpökaivoihin, Seuna toteaa.