Lamppuvalikoiman monipuolistuminen lisää mahdollisuuksia valita eri käyttökohteeseen sopivan lampun, mutta se aiheuttaa kuluttajalle myös päänvaivaa, tietää Motivan asiantuntija Suvi Salmela. Hehkulamppujen jäädessä historiaan täyttyvät kaupan hyllyt halogeeni-, energiansäästö- ja led-lamppuista.
Kun kuluttaja aikaisemmin sai lampun pakkausmerkinnöissä tyytyä pelkkään wattimäärään, löytyy niistä nykyisin runsaasti muuta tietoa. Pakkauksissa kerrotaan lampun energiatehokkuus, lumen-arvo (lm), watit (tai lampun valovirran vastaavuus tietyn tehoiseen hehkulamppuun) (W), käyttöikä, syttymisaika, sytytyskertojen määrä, mahdollinen soveltuvuus ulkokäyttöön, valon sävy ja himmentämisominaisuus.
Ne on ilmaistu erilaisin symbolein, joihin perehtyminen vaatii lampun ostajalta vaivannäköä.
Lampuissa riittää vaihtoehtoja
– Halogeenilamppuja on ollut pitkään markkinoilla, mutta niitä on totuttu käyttämään lähinnä spottilamppuina. Kierrekantaisen halogeenilampun ominaisuudet ovat hyvin samankaltaiset kuin hehkulampulla, kertoo Suvi Salmela.
Halogeenissa on sama värilämpötila kuin hehkulampussa ja se syttyy ilman viivettä. Lampun käyttöikä ei ole myöskään riippuvainen sytytyskertojen määrästä, eikä se ole herkkä lämpötilan vaihtelulle. Asiantuntija Suvi Salmela suosisi halogeenilamppuja sellaisissa kohteissa, joissa niiden ei tarvitse palaa kovin pitkään, himmennettävissä valaisimissa sekä saunassa, jossa lamput ovat alttiina lämpötilavaihteluille. Lisäksi hän mainitsee käyttökohteina varastot ja kellaritilat – varsinkin jos energiansäästölampun hidas syttyminen ärsyttää.
Halogeenin miinuksena nimittäin on, että sen energiansäästöominaisuudet eivät vastaa energiansäästölamppua tai lediä. Parhaimmillaan halogeeni on 30 prosenttia tehokkaampi kuin hehkulamppu, kun vastaavasti energiansäästölamppu on 75-80 prosenttia tehokkaampi.
Energiansäästölamppu, jota kutsutaan myös pienloistelampuksi, perustuu pitkään käytössä olleeseen loisteputkitekniikkaan.
– Energiansäästölamppu herättää kuitenkin yllättävän paljon epätietoisuutta verrattuna vanhaan loisteputkeen, vaikka kyseessä on sama tekniikka ja putkessa ovat samat aineet.
Energiansäästölampussa loisteputki on pistetty pieneen tilaan. Aikaisemmin putket olivat lähinnä pitkulaisia tai spiraalinmallisia. Nykyisin ne ovat useimmiten kuoren sisällä, ja lamppuja on saatavissa kaikenmuotoisina sekä kierre- että pistokannoilla. Muotonsa puolesta energiansäästölamput sopivat nykyään käytettäväksi samoissa kohteissa ja valaisimissa kuin perinteiset hehkulamput. Monelle lampun valitsijalle led edustaa tätä päivää. Asiantuntija Suvi Salmela toteaa niiden kehittyvän vauhdikkaasti ja uskoo ledin nousevan tulevaisuudessa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi energiansäästölampun rinnalle.
– Tuotteet vaihtuvat markkinoilla niin tiuhaan että, jos nyt lähdettäisiin testaamaan jotain led-lamppua, olisivat tulokset todennäköisesti vanhentuneita jo valmistuessaan, hän kuvailee tilannetta.
Led-lampun etuina ovat nopea syttyminen ja energiatehokkuus. Lisäksi se toimii hyvin ulkokäytössä. Myös värisävyissä on paljon vaihtoehtoja. Valikoima on muutoinkin kehittynyt ja ledejä on tänä päivänä saatavilla moneen käyttötarkoitukseen. Ledin valontuotto on kuitenkin edelleen melko niukka verrattuna vaikkapa energiansäästölamppuihin.
– Markkinoille on tullut ensimmäisiä led-lamppuja, joilla pystytään korvaamaan 60-wattiset hehkulamput. Sen sijaan vastaavia kuin 75- tai 100-wattiset hehkulamput ei vielä ole saatavilla.
Ledin suosiota kotitalouksissa laskee sen hinta, joka voi kohota useisiin kymmeniin euroihin. Tosin käyttöiäksi voidaan luvata yli kaksikymmentä vuotta.
– Ledistä on tulossa perintökalleus, Salmela tuumaa.
Lamppujen käyttöiässä paljon eroja
Eri lampputyyppien käyttöikää vertaillessaan Suvi Salmela toteaa karkean arvion olevan, että hehkulamppu kestää vuoden, halogeenilamppu kaksi vuotta ja energiansäästölamppu kuudesta kymmeneen vuotta. Ja tätä pitempää kestoikää luvataan ledille.
– Laskelmissa on usein kirjavuutta, ja lukuja voidaan pyöristää suuntaan jos toiseenkin. Käytössä ei ole testaustapaa, jolla voitaisiin selvittää lamppujen käyttöikä muutoin kuin niitä polttamalla. Energiansäästölamppuja ja led-lamppuja testattaessa siihen menisi vuosia.
Määritettäessä lampun kestoikää vuosissa sen lasketaan palavan keskimäärin kolme tuntia päivässä eli noin tuhat tuntia vuodessa. Tavallisten energiansäästölamppujen kestoikään vaikuttaa myös sytytyskertojen määrä. Tosin tässäkin suhteessa tapahtuu tuotekehitystä ja esimerkiksi porrasvalokäyttöön on suunniteltu energiasäästölamppuja, jotka kestävät paljon sytyttämistä ja sammuttamista. Mikä lamppu tulee vuosien mittaan huokeimmaksi, siihen ei ole Salmelan mukaan olemassa yksiselitteistä vastausta.
– Oleellista laskelmissa ovat hankintakustannukset ja kuinka kauan arviolta menee, että lamppu maksaa itsensä takaisin. Tähän vaikuttavat muun muassa energian hinta ja isommissa kiinteistöissä huoltokustannukset.Lamppupakkaukseen merkitty käyttöikä on keskiarvo.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos luvattu käyttöaika on esimerkiksi kymmenen vuotta, on puolet rivissä olevista lampuista palanut ennen sitä ja puolet palaa vielä sen jälkeen.
– Lamppuihin, etenkin niistä kalliimpiin, kannattaa suhtautua kuin kodinkoneisiin ja säilyttää ostokuitti, Suvi Salmela neuvoo siltä varalta, että lamppu palaa heti kättelyssä.
Energiansäästölamppujen laatu on todettu kirjavaksi. Kaikki eivät ole kestäneet luvattuja aikoja, mikä on harmittanut kuluttajia. Hinta ja laatu eivät välttämättä kulje käsi kädessä.
– EU:ssa on tehty muutamia aloitteita, jotta markkinoille tuo-tavien ledien ja energiansääs-tölamppujen laatu paranisi.
Käyttötarkoitukseen sopiva lamppu
Pohtiessaan halogeenin, energiansäästölampun ja ledin sopivuutta eri käyttökohteisiin asiantuntija Suvi Salmela sanoo energiansäästölampun sopivan hyvin perusvalaistukseen ja kohteisiin, joissa valot ovat paljon päällä. Se on energiatehokkaampi kuin halogeeni ja tuottaa enemmän valoa kuin LED.
Energiansäästölamppuja on saatavissa monessa eri muodossa, joten niillä voi hyvin korvata perinteiset hehkulamput. Led on puolestaan hyvä valinta kohde- ja korostusvalaistukseen. Lisäksi Salmela korvaisi vanhoja halogeenispotteja ledeillä näiden energiatehokkuuden ja pitkäikäisyyden vuoksi.
Lamppua valittaessa on huomioitava, että kaikkia led- ja energiansäästölamppuja ei pysty himmentämään kuten halogeeneja. Tämä täytyy muistaa tarkistaa lampun pakkausmerkinnöistä.
Puntaroidessaan lampun valintaa liiketunnistimella toimivaan ulkovalaisimeen Salmela valitsisi halogeenin. Se syttyy heti ja kestää hyvin ulkokäytössä, kuten led-lamppukin. Vaaka kallistuu kuitenkin halogeeniin, jos tarvitaan paljon valoa.
Muutoin kuin liiketunnistimella toimivaan ulkovalaisimeen asiantuntija valitsisi ledin tai ulkokäyttöön suunnitellun energiansäästölampun. Varastotiloihin sekä saunaan hän valitsisi ehdottomasti halogeenilampun. Ne syttyvät saman tien ja kestävät lämpöä. Mikä lamppu olisi sopiva mihinkin käyttökohteeseen, siinä auttaa: www.lampunvalintakone.fi.
– Sivustoa rakennettaessa tavoitteena on ollut, että kuluttajan ei tarvitse paneutua kaikkiin yksityiskohtiin. Riittää, että hän tietää, mihin on lamppua vaihtamassa. Lampunvalintakone kertoo, onko halogeeni led vai energiansäästölamppu paras valinta kohteeseen. Jos vastauksena on useampi vaihtoehto, kerrotaan niiden plussat ja miinukset.
Lamput herättävät tunteita
Hehkulamppujen poistuminen lamppuvalikoimasta on Motivan asiantuntija Suvi Salmelan mukaan herättänyt myös närää. Arvostelijoiden yhtenä näkökulmana on, että vaikka hehkulamppu kuluttaa sähköä enemmän kuin muut lamput, vähentää sen tuottama lämpö lämmitysenergian tarvetta.
– Lämmityskysymys koskee lähinnä Pohjoismaita, joissa valaistuskausi ja lämmityskausi ovat samaan aikaan. Meillä ei myöskään ole niin paljon viilennystarvetta kuin Keski-Euroopassa, jossa hehkulamppujen tuottama lämpö on haittatekijä. Suomi ei kuitenkaan ole saamassa erityiskohtelua.
Toinen kritiikin kohde on energiansäästölampun sisältämä elohopea, jota se tarvitsee toimiakseen noin kolme milligrammaa. Vertailun vuoksi määrän voidaan todeta olevan sadasosan siitä mitä on vanhassa kuumemittarissa. Energiansäästölamppu luokitellaan elohopeansa vuoksi ongelmajätteeksi.
– Energiansäästölamppuja ei siten saa laittaa tavallisen kaatopaikkajätteen joukkoon, vaan ne on toimitettava sähkö- ja elektroniikkaromun tai ongelmajätteen keräyspisteisiin. Uuden jätelain myötä lamppujen vastaanottovelvoite tulee osin myös kaupoille. Miten tämä järjestetään käytännössä, on vielä avoinna viranomaisten, maahantuojien ja kaupan käydessä asiasta keskustelua.
Asiantuntija Suvi Salmela muistuttaa, että ympäristövaikutuksia arvioitaessa on muistettava, että lamppujen elinkaarenaikaisista ympäristövaikutuksista suurin merkitys on käytön aikaisella energiankulutuksella. Halogeenilamppuja koskevia uusia säännöksiä on luvassa vuonna 2013, jolloin niiden tulee kestää vähintään 2 000 tuntia eli 2 vuotta, ja vuonna 2016 niiden energiatehokkuuden täytyy olla vähintään luokkaa B.