Hallitusjäsenyys oppimisen prosessi

Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajuus tai hallitusjäsenyys on mielenkiintoinen luottamustehtävä, joka antaa mahdollisuuden myös uusien asioiden oppimiseen. Koulutus auttaa ymmärtämään hallituksen ja isännöitsijän välistä työnjakoa ja näkemään isännöitsijän enemmän kumppanina kuin vastapuolena. Aktiivinen osallistuminen edunvalvontatyöhön antaa tarvittaessa laajatkin kanavat vaikuttaa asunto-osakeyhtiöitä koskeviin asioihin.

Miksi asunto-osakeyhtiöiden hallitustyöskentelystä ei yleensä tähän sävyyn kirjoiteta tai keskustella? Tutumpia ovat esimerkiksi mediassa nähdyt otsikot ”Taloyhtiöiden hallituksista on tullut salaseuroja”, ”Taloyhtiöiden hallituksilla on suuri valta, mutta hallitus kompastuu usein virheisiin”, ”Taloyhtiön hallitus puhuu mieluummin harjanvarresta kuin strategiasta”, ”Taloyhtiön hallitus –helvetillinen luottamustehtävä?”.

Kiinteistöliitto Uusimaan lokakuun alussa aloittaneen toiminnanjohtaja Mika Heikkilän sekä pitkään edunvalvontajärjestön luottamustehtävissä ja taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajina toimineiden Olavi Merikannon ja Pentti Vähäkuopuksen mielestä hallitustyöskentelyn luonne ja julkisuuskuva riippuu monista tekijöistä: Missä päin Suomea yhtiö sijaitsee; Minkä kokoinen se on – tunnetusti toiminta on usein riitaisampaa pienehköissä rivitaloyhtiöissä kuin kerrostaloissa; Miten aktiivinen tai passiivinen hallitus toiminnassaan on; Minkälaista osaamista sillä on; Minkälainen suhde sillä on isännöitsijään ja isännöintiyritykseen.

Moni asia kulminoituu huonoon hallintoon

– Minun mielestäni asunto-osakeyhtiöissä on kolme haastetta, joihin ongelmat tai tavoitteet useimmiten kulminoituvat eli hallinto, korjaaminen ja edunvalvonta, Olavi Merikanto aloittaa.

Hallinnon ongelma voi olla se, ettei jäseniä tosiaan tahdota saada tai puuttuu osaamista, eikä ole halua kouluttautua.

– Hallinnon toinen puoli on se, miten ammattimaisesti taloyhtiötä hoidetaan. Tarkoitan isännöintiä. Hallituksen ja isännöitsijän pitää toimia saumattomasti odotukset ja toiveet yhteen sovitellen ja sopia pelisäännöistä, hän jatkaa muistuttaen siitä, ettei isännöitsijää pitäisi nähdä vastapuolena, vaan hyvänä yhteistyökumppanina.

Ennen Kiinteistöliitto Uusimaan toimitusjohtajaksi siirtymistään Mika Heikkilän toimenkuvasta viimeisten 8 vuoden aikana suuri osa muodostui yhtiöiden hallitusten jäsenten kouluttamisesta.

Lisäksi tuntumaa kiinteistöalaan antoivat Keskuskauppakamarin järjestämä kiinteistönvälittäjäkoe sekä kiinteistöarviointi- ja tavarantarkastustoiminta.

Hänellä on kokemusta myös 52 asuntoa käsittävän asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelystä, josta pari vuotta puheenjohtajana.

– Yhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden hallitustyöskentelyssä on paljon yhtäläisyyksiä. Ehkä ainut ero tulee siitä, että voittoa tavoittelevassa osakeyhtiössä viimeiselle riville haetaan euroja, kun asunto-osakeyhtiö-maailmassa ”voitontavoittelu” on sitä, että yhtiö pidetään hyvässä kunnossa pitkällä aikajänteellä, Heikkilä toteaa.

Asunto-osakkeiden omistajat eivät miesten mielestä ole riittävästi mieltäneet hallitustyöskentelyn tärkeyttä omaisuuden turvaamisen ja kehittämisen kannalta.

– Jos ihmisellä on kiinni 100 000 euroa pörssiosakkeissa, niiden kehitystä seurataan todella tarkkaan. Mutta jos samansuuruiset tai suurempikin määrä euroja on kiinni asunnossa, niin sitten ajatellaan, että ”kyllä joku muu hoitaa”, Heikkilä ihmettelee.

Kouluttaudutaan ja opitaan

Lääkkeeksi sujuvamman hallinnon toteuttamiseen tarjotaan koulutusta, jota muun muassa Kiinteistöliitto Uusimaa järjestää hallituksen jäsenille. Lisäksi hyvän hallitustyöskentelyn tueksi on tuotettu Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen –verkkokoulutusohjelma.

Mika Heikkilä pitää hallituksen jäsenille suunnattua koulutusta tärkeänä, minkä lisäksi tarvitaan tiedottamista.

Keskustelun lomassa hän pohtii sitäkin, pitäisikö tulevaisuudessa koulutusta suunnata erityisesti hallituksen puheenjohtajille ja sitä kautta tarjota heille työvälineitä ja apua tehtävän hoitamiseen.

– Asunto-osakeyhtiöissä hallituksen puheenjohtajan osaaminen on ehkä vielä olennaisempi asia kuin yhtiöissä yleensä. Hän pystyy tavallaan vaikuttamaan, minkälaisia ihmisiä ja osaamista hallitukseen saadaan. Yhteistyö isännöitsijän kanssa on tärkeää. On oltava viestintätaitoja ja osto-osaamista, projektien hallintakykyä ja niin edelleen. Voi olla, että käytännössä monet asiat kaatuvat ehkä liikaakin puheenjohtajalle, mutta jos hän on osaava, se auttaa paljon asioiden hoitamisessa, Heikkilä vielä miettii.

Tässä mielessä myös toiminta esimerkiksi erilaisissa puheenjohtajien foorumeissa tai –klubeissa on hyvä tuki puheenjohtajatyöskentelyssä.

– Espoossa Suur-Tapiolassa taloyhtiöissä asuvat samanhenkiset ihmiset kokivat, että koska senttisemme ovat kiinni meille niin suuressa omaisuudessa, sen perään täytyy katsoa ja valvoa, kuinka rahojamme ”pyöritellään” ja kuka sitä tekee, Merikanto kuvailee 10-vuotisjuhliaan juuri viettäneen Tapiolan Taloyhtiöforumin taustasta.

Sen tarkoituksena on ollut koota yhteen taloyhtiöiden puheenjohtajia edistämään ja kehittämään ensisijaisesti paikallisen tason ”edunvalvontaa”. Tällaiset verkostot, joiden puitteissa saa tietoa, kuulee toisten kokemuksista ja voi itsekin toimia kokemusperäisenä tiedonvälittäjänä muille, ovat äärettömän tärkeitä etenkin korjaushankkeissa.

Tapiolan Taloyhtiöforum ry:n (TTf) perustanut Olavi Merikanto ja Helsingin Oulunkylässä vastaavantyyppisen klubin Ogeli-Klubi ry:n perustajana toiminnassa mukana ollut Pentti Vähäkuopus toivovat, että erilaiset vapaamuotoiset klubit ja foorumit yleistyisivät eri puolilla Suomea. Ne voivat tukea ja täydentää hyvin alueellisen kiinteistöyhdistyksen toimintaa.

Esimerkkejäkin jo toki löytyy, muiden muassa Puheenjohtajien Klubi Turussa ja puheenjohtajien yhteisiä foorumeita Lahden seudulla, Nurmijärvellä ja Rovaniemellä sekä Helsingin Aurinkolahdessa.

Taloyhtiön hoitaminen ei ole talkootyötä

Joitakin vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta kerrostaloyhtiöstä maksoi hallituksen jäsenille palkkioita. Lisäksi noin puolet taloyhtiöistä maksoi puheenjohtajalle hieman suurempaa palkkiota kuin muille hallituksen jäsenille.

Taloyhtiön asioiden hoitaminen ilmaisena työnä talkoohengessä ei ole nykypäivää.

– Olen aina ollut sitä mieltä, että hallituksen jäsenille pitää maksaa palkkioita ja puheenjohtajalle vielä erillinen palkkio. Tätä menettelyähän suositellaan nyt hyvässä hallintotavassakin, Merikanto toteaa.

Hiljattain julkistetussa Taloyhtiön hyvä hallintotapa –suosituksessa arvioidaan, että palkkiot voisivat myös lisätä kiinnostusta yhtiön asioiden hoitamiseen.

Miten suuri yhtiökokouksen määrittämä ja päättämä palkkio voisi olla, siihen vaikuttaa esimerkiksi yhtiön koko tai se, missä elinkaaren vaiheessa se kiinteistöineen ja rakennuksineen on.

Hyvä hallintotapa -suosituksessa esitetään, että vuoden 2016 tasolla hallituksen puheenjohtajan palkkio voisi olla 120-180 euroa kokoukselta ja hallituksen jäsenen palkkio 80-120 euroa kokoukselta.

Iso edunvalvojajoukko – kuuluvampi ääni

– Kolmas mainitsemani haaste on edunvalvonta. Asunto-osakeyhtiöissä pitäisi ymmärtää se, että taloyhtiöiden etuja pitää valvoa. Yksilötasolla se tapahtuu hallituksessa, joka haluaa ja kokee kantavansa vastuuta omasta yhtiöstä. Laajemmin voi ajatella, että pitää hakeutua esimerkiksi alueellisiin puheenjohtajafoorumeihin, sitten kiinteistöyhdistyksiin ja siellä valvoa yhteisten ja sopivien edustajien kautta taloyhtiöiden asioita, eikä antaa omaa edunvalvonnan tehtävää niin sanotusti ulkopuolisille, Merikanto kannustaa.

Kiinteistöliitto Uusimaan puheenjohtaja Olavi Merikanto ja varapuheenjohtaja Pentti Vähäkuopus näkevät edunvalvonnan näkökulmasta Kiinteistöliitto Uusimaalla tärkeän aseman – suurin alueellinen kiinteistöyhdistys, jolla on jo jäsenistönsä kautta painoarvoa ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

– Meidän pitäisi ehkä lisätä omaa julkituloamme ja vieläkin voimakkaammin vaikuttaa asioihin, esimerkiksi lainsäädännön valmisteluun, mutta myös moniin konkreettisiin alueellisiin kysymyksiin, kuten tehtiin esimerkiksi taloyhtiöiden pysäköintiä ja yksityisiä pysäköintivalvontayrityksiä koskevassa asiassa, Merikanto puheenjohtajan ominaisuudessa tarkastelee.

Teksti ja kuvat Riina Takala-Karppanen
Artikkeli on julkaistu marraskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 8/2016.