FINE neuvoo kiinteistön vakuutusturvassa

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan tuli viime vuonna 230 yhteydenottoa, jotka koskivat kiinteistövakuutuksia. Vuotovahingot ovat yhteydenottojen suurin syy.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta neuvoo asiakkaita vakuutus-, pankki- ja arvopaperiasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa.
– Vuotovahingot ovat nykyisin selvästi suurin ongelma kiinteistövakuutuksissa. Vakuutusyhtiö on voinut ilmoittaa, ettei se korvaa vuotovahinkoa. Tai sitten vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa, mutta korvauksen määrästä tai ikävähennyksistä ollaan eri mieltä, vakuutusasiantuntija Hanna Salo sanoo.
Puhelinneuvontaan soittavat taloyhtiöiden edustajien lisäksi osakkaat; korvataanko vahinko taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta vai meneekö se osakkaan kotivakuutuksesta?
– Kotivakuutuksessa on yleensä vakuutettu jonkin verran esimerkiksi asunnon pinnoitteita tai kiinteitä kaapistoja. Joskus koti- ja kiinteistövakuutusten korvaamisen rajapinnat menevät limittäin, joskus jopa päällekkäin eli korvausta maksetaan molemmista vakuutuksista, mutta joskus niinkin, ettei tule korvausta kummastakaan, Salo toteaa.
– Taloyhtiössä tapahtunut vuotovahinko johtaa osakkaan kannalta myös siinä mielessä hankalaan tilanteeseen, että hänellä ei ole periaatteessa osaa eikä arpaa itse kiinteistövakuutussopimukseen, jonka taloyhtiö on tehnyt vakuutusyhtiön kanssa.
Tästä syystä osakas ei välttämättä saa esimerkiksi kiinteistövakuutukseen tai korvauksiin liittyvistä asioista tietoa. Tai hän ei pysty vaikuttamaan siihen, että vahinkotapaus käsiteltäisiin uudelleen, mikäli vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta.
– Asukkaiden kannattaa selvittää asioita myös omalta kannaltaan, eikä välttämättä hyväksyä suoralta kädeltä niitä näkemyksiä, joita isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja korvausvastuista antavat, Salo sanoo.
FINE julkaisi viime vuonna oppaan, jossa selvennetään vakuutuksiin liittyvää vastuunjakoa ja vakuutuskäytäntöä. Opas löytyy fine.fi-sivulta.

Kun neuvottelut eivät tuota tulosta
FINE palvelee myös riitatilanteiden selvittelyssä.
– Kun vakuutusyhtiö on antanut kielteisen korvauspäätöksen, taloyhtiö yleensä pyrkii neuvottelemaan asiasta vakuutusyhtiön kanssa. Neuvotteluita käydään paljon myös vakuutusmeklarin ja vakuutusyhtiön kesken. Jos vakuutusyhtiö ei muuta kielteistä kantaansa ja taloyhtiössä ollaan sitä mieltä, että ratkaisu ei ole oikein, meihin otetaan yhteyttä, Hanna Salo kertoo.
Aikaisemmin riidanalaisia vakuutusasioita käsiteltiin Vakuutuslautakunnassa, joka antoi niissä ratkaisusuosituksia.
Viime vuonna voimaan astunut lakimuutos tuomioistuimen ulkopuolisista riidanratkaisuelimistä muutti käytäntöä niin, että nyt myös Vakuutus- ja rahoitusneuvonta antaa ratkaisusuosituksia.
– Vakuutuslautakuntaan menevät edelleenkin vaikeimmat tapaukset tai sellaiset, joista ei ole aikaisemmin annettu ratkaisusuositusta. Vuotovahinkotapauksista ratkaisusuosituksia annetaan nykyisin usein Vakuutus- ja rahoitusneuvonnassakin, Salo sanoo.
Taloyhtiöiden halu tuoda asiansa tarvittaessa riidanratkaisuun on Hanna Salon mielestä hyvin ymmärrettävää, koska vahingot ovat usein suuria ja korjaaminen kallista.
– Taloyhtiöt haluavat selvittää loppuun asti, olisiko vakuutuksista kuitenkin saatavissa jotakin korvausta.

Korvataanko kosteuskartoituskulut?
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukset julkaistaan FINEn kotisivulla. Salon mukaan melkein joka toinen kiinteistövakuutustapaus näyttää liittyneen tavalla tai toisella vuotovahinkoihin.
– Viime aikoina on noussut esille kysymys siitä, korvataanko vakuutuksesta vuotovahinkotapauksessa myös kosteuskartoituskulut. Vakuutusyhtiöt näyttävät hyväksyvän kosteuskartoitusten tekijöiksi vain omia yhteistyökumppaneitaan ja pyrkivät rajaamaan kartoituskulujen korvaamisen pois vakuutuksesta, Hanna Salo sanoo.
– Meillä on tästä Vakuutuslautakunnan syyskuussa annettu ratkaisusuositus, jonka mukaan vakuutusyhtiön pitäisi korvata myös kosteuskartoituskulut, koska vakuutusehdoissa ei ollut asiasta erikseen määrätty ja kartoituskulujen korvaaminen on ollut alalla vakiintunut käytäntö. Vakuutusten yleisenä periaatteena on ollut, että vahingon selvittämisestä aiheutuvat kulut korvataan, koska näillä kartoituksillahan selvitetään, onko kyse korvattavasta vahingosta vai ei.
Kyseisessä Vakuutuslautakunnan käsittelemässä tapauksessa rivitaloyhtiön käyttövesiputkessa oli tapahtunut vuotovahinko. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että se korvaa vuotovahingon korjaustyökustannuksen, mutta ei vahingon kartoittamiseksi tehdyn kartoituksen kustannuksia.
– Jää nähtäväksi, muuttavatko vakuutusyhtiöt vakuutusehtojaan ja ottavat ehkä enenevässä määrin tällaisiakin rajauksia vakuutusehtoihinsa, Salo sanoo.
Vuotovahinkojen kosteuskartoitusraportit ovat Hanna Salon mukaan nykyisin yleensä hyviä ja perusteellisesti tehtyjä. Ne toimivat tärkeänä tietolähteenä esimerkiksi rakentamismääräysten, materiaalitietojen ja aineistojen rinnalla, kun Vakuutus- ja rahoitusneuvonta arvioi tapausta ja vahingon korvattavuutta. Kiinteistövakuutus ei yleensä korvaa osakkaalle aiheutuneita vahinkoja, siksi kotivakuutuksen tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Vakuutuksen kattavuudella on suuri merkitys.
– Pitäisi miettiä jo etukäteen sitä, minkälaisessa asunnossa ja minkä ikäisessä taloyhtiössä asun, minkälaisia remontteja olen tehnyt ja minkälaisessa kunnossa asuntoni on, mitä riskejä asuntooni mahdollisesti liittyy. Ja sitten tältä pohjalta tarkistettaisiin, mitä omaisuutta kotivakuutuksella vakuutetaan ja minkälaisia vahinkoja vakuutusehtojen mukaan korvataan, Hanna Salo toteaa.

Äkillinen putkirikko vai rakennusvirhe?
Äkillinen ja ennalta-arvaamaton – sitäkin vakuutusehdoissa vaaditaan, että vahinko olisi korvattavissa.
– Joskus voi olla vaikea ymmärtää sitä, että vaikka vahinko on ollut asukkaan, osakkaan tai taloyhtiönkin kannalta yllättävä, se ei ole kuitenkaan ollut vahingon ja siihen johtaneen syyn tai tapahtumien vuoksi äkillinen tai ennalta-arvaamaton. Vahingon korvattavuutta arvioidaan nimenomaan sen syyn, ei sen seurauksen perusteella.
Lisäksi hankalia tilanteita vakuutuksenottajan kannalta ovat sellaiset, missä olet itse sijaiskärsijänä toisen aiheuttamasta vahingosta. Korvauksia vaaditaan varsinkin silloin, jos joudut muuttamaan tällaisen vahingon vuoksi tilapäismajoitukseen.
– Vahingonkorvausoikeudessa on kuitenkin peruslähtökohtana se, että kukin kärsii kohtaamansa vahingot itse, ellei joku muu ole niistä korvausvastuussa, Salo toteaa. Vakuutuksilla voi varautua tiettyihin vahinkoihin, mutta
vakuutusturvaan kokonaisuudessaan pitäisi hänen mielestään suhtautua pienellä varauksella – ymmärtää, että vakuutus ei automaattisesti tuo mukanaan sitä, että aina ja kaikki vahingot korvataan.

Näyttötaakka hakijalla
Vahingon tapahduttua korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on kyse korvattavasta vahingosta.
– Mutta jos vakuutusyhtiö vetoaa johonkin rajoitusehtoon, esimerkiksi siihen, että vahinko on johtunut materiaalivirheestä, silloin vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus.
– Ei riitä, että vakuutusyhtiö ilmoittaa vahingon johtuneen rakennusvirheestä. Sen pitää kyetä osoittamaan, mikä virhe rakenteessa on ja millä tavoin se on rakentamisen aikaisten rakentamismääräysten ja -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastainen.

Teksti: Riina Takala-Karppanen Kuva: Matinkylän Huolto Oy
Artikkeli on julkaistu helmikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2017.

FINEn julkaisema opas Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset löytyy täältä: