Green Building Council Finlandin (FIGBC) mukaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksestä syntynyt keskustelu on hyväksi, mutta yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi tärkeää, että direktiivin päivityksen perusasiat on ymmärretty samalla tavalla.
Green Building Council Finland toteaa, että 14.3.2023 Euroopan parlamentti äänesti sen puolesta, että alkuvuonna valiokunnissa valmisteltu esitys rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä etenee kolmikantaneuvotteluun, jossa ovat mukana EU:n jäsenvaltioiden päämiehistä koostuva Eurooppaneuvosto, parlamentti ja komissio.
– Kolmikantaneuvotteluun siirryttäessä on tarkoitus selvittää jokaisen jäsenvaltion erityistarpeet ja kehittää direktiiviä ja sen implementointia tämän perusteella. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, pääsevät siis nyt vaikuttamaan direktiivin sisältöön, Green Building Council Finlandin johtava asiantuntija Miisa Tähkänen kertoo.
Tähkäsen mukaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi luotiin alun perinkin teknologian kehittyessä. Nyt tehtävä päivitys valmistunee loppuvuodesta 2023, ja siinä on esitetty minimivaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle. Tähkäsen mukaan minimivaatimukset eivät nykyisen ehdotuksen mukaan koske historialliseksi määriteltyjä rakennuksia, mökkejä tai sellaisia tuetun asumisen muotoja, joissa remontoiminen nostaisi asumisen hintaa.
– Direktiivit eivät voi velvoittaa suoraan kansalaisia vaan valtioita. Direktiiviä implementoitaessa valtion on päätettävä, miten nämä vaatimukset täytetään: käytetäänkö keppiä vai porkkanaa, Miisa Tähkänen sanoo.
Green Building Council Finlandin mukaan direktiiviehdotus sisältää tavoitteita energialuokkien harmonisointiin EU-alueella. Harmonisoinnilla halutaan varmistaa, että korjaukset kohdistetaan vaikuttavasti, energiatehokkuudeltaan kaikkein huonoimpiin rakennuksiin.
– Suomen olisi tärkeää nyt vaikuttaa siihen, että rakennuksia vertailtaisiin EU-tasolla eikä maakohtaisesti, Tähkänen toteaa.
Olemassa oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ei Green Building Council Finlandin mukaan ota kantaa rakentamisen päästöihin, ja siksi Suomen korjausrakentamissuunnitelmassa on todettu energiatehokkuusvaatimusten toteutuvan, kun Suomesta puretaan ja korvataan 30 % olemassa olevasta kannasta vuoteen 2050 mennessä.
– Nyt käsittelyssä olevassa päivityksessä on myös rakentamisen päästöt huomioitu, minkä takia fokus siirtynee purkavasta korjausrakentamisesta olemassa olevan rakennuskannan energiaremontointiin, Miisa Tähkänen sanoo.
Green Building Council Finland on voittoa tavoittelematon järjestö, johon kuuluu noin 300 kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiota.