Suomessa tuli 23. marraskuuta voimaan EU-direktiivin edellyttämä lakimuutos. Siinä säädetään kuluttajakohtaisesta veden mittauksesta ja laskutuksesta uusissa ja putkiremontoitavissa asuinrakennuksissa sekä taloyhtiöiden lämmitysenergiamittareista. Kulutusmittareiden on jatkossa oltava etäluettavia.
Sääntely koskee niin lämmintä kuin kylmääkin vettä, mutta mistään dramaattisesta muutoksesta ei ole kyse, sillä vesimittarit ovat kuuluneet rakennusmääräyksiin jo aikaisemminkin. Nyt asia on tuotu esille EU-direktiivin kautta.
Lakimuutoksia tehtiin kaikkiaan kuuteen eri lakiin. Tulossa on myös asetustasoista säätelyä. Niin ikään 23.11.2020 tuli voimaan ympäristöministeriön asetus, joka koskee huoneistokohtaisten vesimittareiden etäluettavuutta. Valmisteilla on myös valtioneuvoston asetus, jossa kerrotaan, mitä tietoja tulee toimittaa veden käyttäjille ja lämpöenergian käyttäjille.
Erityisasiantuntija Eriika Melkas työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että valmisteilla oleva asetus on tarkoitus antaa ensi vuoden ensimmäisten viikkojen aikana.
Direktiivi edellyttää, että on olemassa kustannusten jakosäännöt, joiden perusteella taloyhtiön asukkaita laskutetaan. Direktiivin tavoitteena on alentaa energian kulutusta, sillä niin lämpimän käyttöveden kuin lämmityksen tuottaminen vaatii energiaa. Ajatuskulun mukaan ihmiset voivat omilla päätöksillään vaikuttaa käyttämänsä energian määrään.
– Pakettiin kuuluu kaksi kokonaisuutta: lämpöenergian mittaus ja veden mittaus, joista lämpöenergian mittaus ei ole herättänyt samalla tavalla keskustelua kuin veden mittaus, Melkas toteaa.
Tähänkin asti on mitattu kiinteistökohtaisesti lämpöenergian kulutusta. Direktiivi edellyttäisi, että kulutusta mitataan huoneistokohtaisesti, mutta siinä on ollut mahdollisuus hyödyntää kansallista poikkeusta: jos ei ole kustannusteknisesti järkevää rakentaa huoneistokohtaista mittausta, niin sitä ei rakenneta. Melkaksen mukaan perusteet sille ovat edelleen olemassa, ettei lähdetä huoneistokohtaiseen mittaukseen. Se ei ole järkevää meidän oloissamme, sillä lämpöenergian kulutus eri osissa rakennusta on erilaista.
Mittareilta edellytetään etäluettavuutta, mutta Energiateollisuudelta saadun tiedon mukaisesti suurin osa mittareista on jo nyt etäluvun piirissä.
Etäluennasta ei huomattavia lisäkustannuksia
Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamisesta on säädetty rakentamismääräyksissä jo kauan. Jatkossa mittareiden on oltava myös etäluettavia. Mittareita ei tarvitse kuitenkaan uusia etäluettaviksi ennen kuin mittarit vaihdetaan putkiremontin yhteydessä.
– Direktiivi on niin kirjoitettu, ettei mitään pitäisi muuten vain joutua vaihtamaan. Direktiivissä on sellainen takaraja, että 1.1.2027 kaikkien mittareiden pitäisi olla etäluettavia tai olla vaihdettu etäluettaviin. Siitäkin on mahdollista poiketa, jos tällainen vaihtamisoperaatio olisi kustannustehoton. Niinpä edetään putkiremonttisyklin mukaan, Melkas huomauttaa.
Sääntely on kirjoitettu niin, että seuraavan putkiremontin yhteydessä pitää hankkia mittarit tai uudistaa jo olemassaolevat mittarit etäluettaviksi, mutta Melkas toteaa, että mikäänhän ei estä taloyhtiöitä ottamasta käyttöön etäluentaominaisuuksia olemassaoleviin mittareihin. Tämän voi ajatella tietyllä tavalla olevan siirtymäkautta.
– Ei voi sanoa kautta linjan, aiheuttaako siirtymä kustannuksia vai ei. Se on varmaan pitkälle kiinni veden käyttäjistä itsestään ja heidän kulutuksestaan. Etäluettavat mittarit ovat tietenkin jonkin verran kalliimpia kuin vanhat analogiset mittarit, mutta se, että saadaan tietoa kuluttajille, tarjoaa toisella tapaa mahdollisuuden kuluttajille tehdä omia ratkaisujaan kulutuksessa ja sitä kautta saada kulutussäästöjä, Melkas sanoo.
Kaiken kaikkiaan Melkaksen mukaan ei olla laajentamassa mittarin asentamisvelvollisuutta. Asia on kuten ennenkin rakentamismääräyksissä. Määräykset tulevat koskemaan rakennettavia rakennuksia, silloin kun niihin haetaan rakennuslupaa ja sellaisia peruskorjattavia kohteita, joihin haetaan rakennuslupaa. Vesimittarin asentaminen on siis määräävää. Se on järkevää tehdä silloin, kun putkia muutenkin korjataan. Siis käytännössä tarvitaan remontti, joka edellyttää rakennuslupaa ja jossa remontoidaan rakennuksen putkistoa.
Samansuuruinen vesimaksu historiaan
Energiatehokkuutta ja kuluttajien kestäviä valintoja edistävän Motivan laskelmien mukaan noin 10 minuutin suihku maksaa noin euron. Tässä on mukana luonnollisesti niin vesi- ja jätevesi- kuin lämmityskustannuksiakin. Jos suihkussaoloaikaa vähennetään, pienenee myös energiankulutus.
Laskelmien mukaan ihmisten vedenkulutus vaihtelee suuresti. Vettä saatetaan käyttää noin 80 litrasta vuorokaudessa yli 200 litraan vuorokaudessa. On myös havaittu, että vesimittarien käyttöönotto on ollut omiaan vähentämään vedenkulutusta ja vedenlämmitykseen kuluvaa energiaa. Keskimäärin on päästy noin 10 prosentin säästöihin lämmitysenergian käytössä.
Veden kokonaiskulutuksen vähentämisessä on kyse myös oikeudenmukaisuudesta. kun vedestä maksetaan kulutuksen mukaan. Vesimittarien käyttöönoton ja kuluttajakohtaisen laskutuksen myötä luovutaan taloyhtiöissä kaikille osakkaille samansuuruisesta vesimaksusta.
Mikä muuttuu mittariuudistuksen myötä
Moniasuntoisiin uudisrakennuksiin on asennettava etäluettavat huoneistokohtaiset veden kulutusmittarit.
Vanhoihin taloyhtiöihin on asennettava mittarit seuraavan putkiremontin yhteydessä.
Vedenkulutuksen laskutus näissä kohteissa tapahtuu oman todellisen kulutuksen mukaan.
Asukas saa tarkempaa tietoa veden kulutuksesta ja sen laskutusperusteista.
Lakiuudistus tarjoaa asukkaille lisää kannusteita veden säästöön ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman vesilaskun suuruuteen.
Lähde: www.motiva.fi
Teksti: Antti J. Lagus | Kuvat: Jaana Ahti-Virtanen