Jos taloyhtiön hallituksen jäsenet istutettaisiin pyörätuoliin tai kulkupeliksi tarjottaisiin rollaattoria ja heidän pitäisi kokeilla, miten pyörätuolin tai rollaattorin kanssa pystyy kulkemaan taloyhtiön tiloissa, voi olla, että he tarkastelisivat sen jälkeen monia esteettömyyteen liittyviä ongelmia aivan toisenlaisesta näkökulmasta kuin ilman omakohtaista kokemusta.
Näin uskoo Puheenjohtajien Klubin vetäjä Mika Artesola, joka uskoo, että kaiken kaikkiaan taloyhtiöissä joudutaan tulevaisuudessa entistä enemmän paneutumaan esteettömyyteen liittyviin asioihin – osin väestön ikääntymisen myötä.
Toki myös siksi, että esteettömyys on laajalti tarkasteltuna kaikkia ihmisiä jokapäiväisessä arjessa koskettava asia – taloyhtiön pihasta omaan kotiin saakka ulottuva asia.
Esteettömyyskartoittaja Kirsi Hoikkala Disne Oy:stä korostaa, että esteettömyyttä voidaan parantaa kerros- ja rivitaloyhtiöissä toisinaan hyvinkin pienin ja edullisin toimin. Suuremmat parannukset sen sijaan kannattaa nivoa yhteen jonkin muun taloyhtiössä tehtävän remontin kanssa.
Ulkopuolisen näkemys esteettömyydestä hyödyksi
– Tein viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa seitsemän asunto-osakeyhtiön kerrostaloihin esteettömyyskartoitukset. Niissä selvitin, minkälaisia ongelmakohtia esteettömyyden kannalta taloyhtiöissä on ja laadin kehittämisehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi, Kirsi Hoikkala kertoo hankkeesta, joka sai alkunsa Puheenjohtajien Klubin puitteissa pidetystä tilaisuudesta.
Tyypillisiä ongelmia esteettömyyden kannalta yleensä ovat portaat tai korkeat nousut, jotka vaikeuttavat asukkaan pääsemistä pihalta ulko-ovelle.
Tai sitten taloyhtiön ulko-ovi ja porrashuoneen väliovi ovat niin raskaista, että niiden avaaminen on vaikeaa, varsinkin jos käsissä on kauppakassit tai yrittää päästä sisään rollaattorin kanssa.
Uusissa kerrostaloissa ovien avaaminen onkin usein hankalaa. Oven pitää olla turvallinen, eristää hyvin ääntä ja säästää energiaakin, mitkä seurauksena rakenteesta tulee paksu ja sitä kautta raskas. Uusissa rakennuksissa ovet kannattaisikin Kirsi Hoikkalan mielestä varustaa jo alunperin automaattisilla, sähköisillä aukaisija-sulkija-mekanismeilla, mutta niitä voinee asentaa myös jälkikäteen.
– Monissa taloissa on käsijohteita vain yhdellä puolella portaita. Tilanne on ongelmallinen, jos henkilö ei pysty käyttämään kuin toista kättään tai käsissä on kantamuksia, Kirsi Hoikkala jatkaa esille nousseista puutteista.
– Lisäksi monista portaista puuttuu askelmien kontrastiraidat. Se on tärkeä asia normaalinäköisellekin, mutta erityisesti heikkonäköiselle, jonka on vaikea varsinkin hämärässä hahmottaa askelmat.
Myös riittävä ja oikeisiin kohtiin sijoitettu valaistus on esteettömän kulkemisen kannalta kaikille ihmisille tärkeä asia.
Tästä syystä Mika Artesola korostaa sitä, miten tärkeää on miettiä porraskäytävien valaistus kokonaisuutena.
– Kun porraskäytävien valaisimet yhdistetään liiketunnistimiin, silloin välitasanteet saatetaan jättää lampuitta. Silloin ei kuitenkaan ole huomioita laisinkaan sitä, että kun tulet portaita alas, niin välitasanne on pimeä ja valo syttyy vasta sitten kun olet alhaalla. Siihen tulee aika pitkä pimeä pätkä, hän harmittelee.
Ratkaisuja voi löytyä helpostikin
– Taloyhtiöissä oltiin selvästi kiinnostuneita esteettömyyteen liittyvistä asioista ja ilmeisesti tarvettakin parannusten tekemiseen oli jonkin verran, koska taloissa asuu myös pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvia ihmisiä, Kirsi Hoikkala toteaa kartoittamistaan taloyhtiöistä.
Toisaalta voi olla niinkin, että pitkään asunnossaan asunut tottuu kulkemisen vaikeuksiin tai sitten niitä ei vain itse välttämättä huomaa. Siksi ulkopuolisen asiantuntijan kartoitusta pidettiin taloyhtiöissä hyvänä osoittamaan myös sen, että moniin ongelmiin on olemassa ratkaisujakin.
– Meidän pitäisi ehkä järjestää uusi tapaaminen taloyhtiöiden edustajien kanssa kuullaksemme, mitä toimia esteettömyyden eteen on tehty vai onko tehty mitään. Jokaisessa kohteessa oli sekä nopeasti ja edullisestikin toteutettavia ratkaisuja ja toisaalta hankkeita, jotka olisi syytä tehdä jonkin muun remontin yhteydessä, Kirsi Hoikkala vielä toteaa.
Porrasaskelmien kontrastinauhat ja tilojen väritysten muuttaminen ovat esimerkkejä helposti tehtävistä muutoksista. Lisäksi esiin tulivat porrashuoneiden ilmoitustaulujen sijaintiin tai tiedotteiden tekstikokoon liittyvät asiat.
– Monissa porrashuoneissa ilmoitustaulut on sijoitettu lähelle ulko-ovea sillä seurauksella, että ulkoa tuleva valo heijastuu lasin pintaan, eikä heikkonäköinen näe lukea sitä. Tai sitten ilmoitustaulu, jossa on vaikkapa remonttitiedotteita, on sijoitettu niin korkealle, ettei sitä pienikokoiset ihmiset tai lapset näe lukea. Tiedotteiden tekstin kirjasinkoko tuli myös esiin eli ongelmana voi olla, ettei asukas näe lukea liian pientä tekstiä.
– Pihan tasoittaminen niin, että pääovelle on tasainen kulkuväylä taas on esimerkki hankkeesta, joka olisi syytä tehdä jonkin isomman remontin yhteydessä, Kirsi Hoikkala vielä mainitsee.
Miten kulku sujuu?
Esteettömyyskartoituksessa Kirsi Hoikkala käyttää pohjana Invalidiliiton ESKEH-projektissa laadittuja esteettömyyden arviointi- ja kartoituslomakkeita.
Kartoitusvaihe tarkoittaa käytännössä sitä, että mittaamalla, kuvaamalla ja havainnoimalla ympäristöä löydetään esteettömyyden kannalta ongelmakohdat, joihin esitetään raportissa ratkaisuja.
Lisäksi esteettömyyskierroksen aikana kysytään asukkailta heidän kokemuksistaan ja tuoda esiin mahdollisesti heidän kokemansa ongelmalliset asiat.
Esimerkiksi Mika Artesolan asuttamassa taloyhtiössä esteettömyyskartoituksessa käytiin läpi pääsisäänkäynnit, hissit, portaat, käytävät, takapihan sisäänkäynti, pyörävarastot, pesutupa, kuivaushuone ja kylpytilat.
Kartoituksen aikana mm. mitataan ulko-ovien leveydet, kynnysten korkeudet, ovien painot, portaiden leveydet, korkeudet ja syvyydet, käsijohteen leveydet, tutkitaan materiaalit ja havainnoidaan, miltä kaide tuntuu kädessä.
Hississä katsotaan mm. painikkeiden koot, millä korkeudella ne ovat, ylettyykö niihin esimerkiksi pyörätuolista, rollaattorin kanssa tai jos on pienikasvuinen.
Luksimittarilla voidaan mitata valaistuksen tasoa, mutta Kirsi Hoikkalan mukaan usein jo pelkästään omin silmin havaitsee, miten hyvä tai huono valaistus talossa on.
Pihoilla mitataan mm. maaston, mutta myös esimerkiksi luiskien kaltevuutta pyörätuolilla kulkemisen kannalta.
Esteettömyyskartoittaja kiinnittää huomiota myös eri tilojen värityksiin. Esteettömyyttä voidaan tarkastella Kirsi Hoikkalan mukaan myös esimerkiksi ihmisen näkökyvyn kannalta. Taloyhtiöiden pesutiloissa usein vallitsee valkoisten laattojen värimaailma, mikä voi kuitenkin vaikeuttaa heikkonäköisen ihmisen toimimista pesutiloissa.
– On parempi käyttää selkeitä värikontrasteja, jolloin heikkonäköisenkin on helpompi hahmottaa tilat ja toimia niissä. Seinän väristä poikkeavan värinen naulakko on helpompi erottaa seinästä kuin seinän värinen, hän mainitsee yhtenä esimerkkinä.
Esteettömyys esiin remonttihankkeissakin
Esteettömyyteen liittyvät asiat tulevat harvemmin esille esimerkiksi taloyhtiöiden putkiremonteissa, vaikka kannattaisi kyllä ottaa huomioon.
Mika Artesolan kokemuksen mukaan urakoitsija tuskin nostaa asioita esiin toteuttaessaan arkkitehdin tai suunnittelijan suunnitelmia. Suunnittelijatkaan eivät yleensä esteettömyysasioita tuo esiin, vaikka ne olisi hyvä huomioida jo hankesuunnitteluvaiheessa.
– Esimerkiksi perinteisessä linjasaneerauksessa, jossa korjataan asuntojen märkä- ja wc-tiloja, hankesuunnitteluvaiheessa jo otettaisiin esiin esteettömyyteen liittyvät asiat. Yleensä ei puhuta lavuaarin korkeuksista tai laatoista muuta kuin väritysten puolesta. Totta kai urakoitsija kiinnittää lavuaarin juuri siihen kohtaan kuin haluat, mutta laajemmin näistä asioista ei yleensä puhuta, Artesola pohtii.
Taloyhtiön putkiremontti olisi Kirsi Hoikkalan mielestä kuitenkin oivallinen tilaisuus ottaa esiin vaikkapa kylpyhuoneen laatoitukset, niiden värisävyt tai laattojen pinnat esteettömyys- ja turvallisuusmielessäkin: – Itse ei välttämättä tule ajatelleeksi, että kylpyhuoneen lattialaatat voisivat olla tummempia kuin seinä, jolloin tila olisi helpompi hahmottaa ja niiden karheusaste sellainen, että pinta ei ole liukas märkänäkään. Seinälaatoissa taas mattapinta ehkäisee heikkonäköisen henkilön häikäistymistä. Kylpyhuoneen varustaminen omaa toimintakykyä tukevilla tukikahvoilla lisää asukkaan turvallisuutta peseytymistilanteissa.
Teksti ja kuva: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2015
