Esteettömyys huomioon korjaamisessakin

Korjausrakentamisessa esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset ovat huomattavasti suuremmat uudisrakentamiseen verrattuna. Lisäksi kaikkia rakennuksia ei ole mahdollista muuttaa esteettömiksi jälkikäteen.
Jotta Suomen asuntokannassa on riittävästi esteettömiä asuntoja tulevaisuuden kasvavaan tarpeeseen, tulisi esteettömyys huomioida sekä uusia asuntoja rakennettaessa että nykyisiä asuntoja korjattaessa.
Tämä käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä, jossa tutkittiin esimerkkikohteiden avulla erilaisia esteettömän kerrostaloasumisen ratkaisuja.

Kustannukset maltillisia uudisrakentamisessa
Esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin.
Kustannukset pysyivät esimerkkitapauksissa maltillisina myös, kun tehtiin määräysten mukaisen perustason ylittäviä esteettömyysratkaisuja. Rakentamismääräykset koskevat uudisrakentamista ja soveltuvin osin korjausrakentamista.
Esteettömyysratkaisut noudattavat voimassa olevia määräyksiä, jotka koskevat muun muassa wc- ja pesutilojen mitoitusta, kulkuaukkoja ja -yhteyksiä kuten ovia ja hissejä sekä käsijohteita.
Selvityksessä lasketaan asuntojen, yhteistilojen, sisäänkäyntien ja pihatilojen esteettömyysratkaisuja keskimääräisin rakentamisen yksikköhinnoin.
Helsingin alueella esteettömyyden rakentamisen minimikustannukset ovat kuusikerroksisen talon kolmiossa 31 euroa/asuinneliömetri ja yksiössä 63 euroa/asuinneliömetri (sis. alv 24 %). Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1- 2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista.

Huolellista suunnittelua
Raportin tulokset korostavat erityisesti huolellisen suunnittelun merkitystä. Esteettömyyteen tulee panostaa esimerkiksi suunnittelijoiden koulutuksessa, ja esteettömyysvaihtoehtojen vertailulle on varattava riittävästi aikaa rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin esteettömyys voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä sen nimissä esimerkiksi rakenneta turhaa tilaa.
Selvityksessä arvioitiin, että esteettömyydestä johtuva WC- ja pesutilojen pinta-alaosuus on noin 1-1,5 neliömetriä.

Selvityksen rahoittivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin kaupunki, Vanhustyön keskusliitto ja Invalidiliitto. Sen tekivät Niina Kilpelä ja Johanna Hätönen Kynnys ry:stä sekä Arto Palo ja Tapio Holopainen Rakennuttajapalvelu Arto Palo Oy:stä.

Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi (Helda):