Esteetön Suomi 2017 –hankkeessa puurretaan sitkeästi eteenpäin

Taloyhtiöiden kannattaa viedä jälkiasennettavien hissien rakentamishankkeita eteenpäin, vaikka hissiavustuksiin onkin tämänhetkisen tiedon mukaan vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Päätöksenteon tueksi kehitettiin asunto-osakeyhtiölain uudistumisen myötä hissilaskuri, jolla voi laskea hissikustannuksia. Nyt selvitetään, miten hissilaskuri on toiminut ja minkälaisia kehittämisen tarpeita siinä kenties on, että se palvelisi mahdollisimman hyvin isännöitsijöitä ja osakkeenomistajia.

Johtava ylitarkastaja Hanna Koskela Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta iloitsee siitä, miten paljon enemmän rahaa kyettiin viime vuonna ohjaamaan jälkiasennettavien hissien rakentamiseen kuin mitä alun perin oli käytettävissä.
Hissien määrässäkin ylitettiin kirkkaasti hissirakentamiselle asetettu tavoite.
– Hissiavustuksiin oli alun perin varattu 20 miljoonaa euroa, mutta kun muista korjausavustuksista säästyi rahaa, kyettiin jälkiasennettavien hissien rakentamiseen lopulta jakamaan avustusta noin 29 miljoonaa euroa, Hanna Koskela kertoo. Hän vastaa ARAssa korjaus- ja energia-avustuksista. Rahaa säästyi vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksista ja taloyhtiöille tarkoitetuista esteettömyysavustuksista.
Avustuksilla tuettiin yli 280 jälkiasennettavan hissin rakentamista, joka sekin ylittää kirkkaasti 250 jälkiasennettavan hissin tavoitteen.

– Tämä on hieno tulos, koska aikaisempina vuosina hissejä on saatu aikaan 150-180 ja 200 hissin raja on ollut tiukassa. Kuten tiedämme – taloyhtiömaailmassa päätöksenteko on hidasta. Sitäkin taustaa vasten taloyhtiöihin on yllättävänkin nopeasti saatu vietyä tietoa hissin hyödyistä, Hanna Koskela vielä kehuu.

Hankepäällikkö Tapio Kallioinen ja alueelliset hissityöryhmät ovat tehneet hyvää, pitkäjänteistä työtä, minkä ansiosta hissiavustuksille oli todella suuri kysyntä – ensimmäistä kertaa rahat eivät edes riittäneet, Koskela toteaa.

Hissiä tarvitsevien piiri laajenee
Hissirakentaminen keskittyi luonnollisesti pääkaupunkiseudulle, jonka osuus oli Kallioisen mukaan noin 30 prosenttia. Muut hissit jakaantuivat aika tasaisesti eri puolille Suomea.
– Viime vuonna uutena erityispiirteenä oli se, että pienehköissä kaupungeissa – esimerkiksi Varkaudessa ja Nurmeksessa – suunniteltiin ja toteutettiin jälkiasennushissihankkeita, hän mainitsee.
Vaikuttaakin siltä, että väestön siirtyminen läheisiin kaupunkikeskuksiin palveluiden lähelle ja toisaalta omakotitaloasukkaiden halu päästä ”helpomman” asumisen äärelle luovat uudenlaista tarvetta ja painettakin jälkiasennettavien hissien rakentamiselle.
Missä määrin tällainen kehitys voisi vaikuttaa niiden lähiötalojen tulevaisuuteen, joiden kohdalla keskustellaan esimerkiksi purkamisesta.

– ARAn näkökulmasta katsottuna ikääntyneiden ihmisten uudenlaiset tarpeet saattavat luoda taloille ja sitä kautta hisseillekin aivan uudenlaista kysyntää, Koskela vielä arvioi.

Hakea kannattaa joka tapauksessa
Vuoden 2016 näkymät jälkiasennettaviin hisseihin käytettävien avustusrahojen näkökulmasta ei valitettavasti ole yhtä positiivinen kuin viimevuotiset kokemukset.
– Viime vuonna korjaus- ja energia-avustuksiin oli käytettävissä kaikkiaan yli 40 miljoonaa euroa, joista hissien osuus oli siis alun perin 20 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle avustuspotti putosi 25 miljoonaan euroon. Se pitää jakaa edelleen yhtä moneen avustusmuotoon kuin viime vuonnakin. Tämä tarkoittaa, että hissiavustuksiin on jaettavissa 14 miljoonaa euroa, käytännössä viimevuotinen avustussumma siis puolittuu, Koskela luettelee lukuja.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita Hanna Koskelan ja Tapio Kallioisen mukaan sitä, etteikö hissiavustusta kannattaisi hakea. Päinvastoin.

– Ellei ole kysyntää, eihän valtiovarainministeriö ja eduskunta muuten voi jossakin vaiheessa ”herätä” siihen, että määrärahaa tarvitaankin lisää, Koskela vielä muistuttaa avustusten hakemisen merkityksestä kokonaisuudessa.

Vielä ei ole tiedossa, putoaako hissiavustuksen prosenttiosuus mahdollisesti 50 prosentista 40 prosenttiin.
– Onhan 40 prosenttiakin hyvä ja merkittävä raha. Jos muutos tulee, ARA suosittelee kunnille ja kaupungeille, että ne kuitenkin tukisivat tänäkin vuonna hissihankkeita omalla prosenttisummallaan, Kallioinen toteaa.
Yli puolet maamme kaupungeista ovat tukeneet jälkiasennettavien hissien rakentamista. Yleisin avustus on ollut 10 prosenttia, alhaisin 5 prosenttia ja Tampereelle korkein, 15 prosenttia, hissirakentamiskustannuksista.

Hissilaskurin kehittämistarpeita selvitetään
Asunto-osakeyhtiölakia uudistettaessa yhtenä tavoitteena oli edistää hissirakentamista ja selkeyttää siihen liittyvää päätöksentekoa ja rakentamiskustannusten jyvitysperusteita.
Sen tueksi kehitettiin netissä toimiva hissilaskuri, jolla asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijät, hallitusten jäsenet ja osakkaat voivat laskea, miten hissin jälkiasennuksen kustannukset jakaantuvat osakkaiden kesken.
Laskuri toimii ympäristöministeriön ylläpitämän Korjaustieto.fi –verkkopalvelussa.
Tapio Kallioisen mukaan tietoa hissilaskurista on jaettu myös esimerkiksi Hissi – esteetön Suomi –hankkeen isännöitsijöille tehdyssä oppaassa ja taloyhtiöille tarkoitettu esite on tällä hetkellä päivitettävänä.
Viime vuoden aikana ympäristöministeriön, ARAn ja kiinteistöalan liittojen keskuudessa virisi Kallioisen mukaan keskustelu siitä, miten paljon hissilaskuria todellisuudessa käytetään, onko sen käyttö helppoa vai vaikeaa ja miten sitä pitäisi kehittää.
Selvitysvaihe on käynnistynyt. Siinä kerätään kokemuksia isännöitsijöiltä, jotka ovat käyttäneet hissilaskuria useammissa jälkiasennushissihankkeissa. Palautetta halutaan myös sellaisilta isännöitsijöiltä, jotka ovat viemässä läpi vasta ensimmäistä hissihankettaan.
Maaliskuun lopussa oltaneen Kallioisen mukaan siinä vaiheessa, että voidaan miettiä saadun palautteen ja käyttökokemusten perusteella, mikä on tilanne, minkälaisia kehittämistoimia mahdollisesti tarvitaan ja mitä se maksaa.
– Tarkoituksena on, että hissilaskuri olisi minimissään isännöitsijälle mahdollisimman helppokäyttöinen, hän vielä toteaa työkalusta, jolla on haluttu helpottaa tältä osin myös isännöitsijöiden työtaakkaa.

Tärkeä työväline päätöksenteossa
Hissilaskurin kehittäminen lähti liikkeelle siitä, miten voitaisiin edistää asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa jälkiasennettavista hisseistä päätettäessä. Tapio Kallioisen mielestä on ymmärrettävää, että jos taloyhtiölle esitetään laskelma ”500 000 eurolla saatte hissin kaksiportaiseen taloonne”, vastustus on taattu.

– Mutta jos asia esitetään niin, että osakkaille ja asukkaille tehdään etukäteen valmiiksi laskelma, mistä näkyy, kuinka paljon hissi maksaisi minun huoneistoni osalta ja kuinka paljon se vaikuttaisi vastikkeeseen, suhtautuminen on aivan toinen. Kuullaan summa, mietitään, mitä hyötyjä hissistä saadaan ja hanke saadaan sillä tavoin varmasti paremmille urille, Kallioinen arvioi.

Hissien rakentaminen kilpailee taloyhtiöissä enenevässä määrin muiden remonttien kanssa – onhan taloyhtiöissä vielä niin paljon tekemättömiä putki- ja julkisivu- ynnä muita remontteja. Konkreettinen tieto hissirakentamisen kustannuksista on juuri tästä syystä Kallioisen mukaan erittäin tärkeä ja auttaa osakasta mitoittamaan taloudellisia resurssejaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kokemusta ja vaihtoehtoisia ratkaisuja
Tapio Kallioinen kehottaa erityisesti sellaisia taloyhtiöitä, joissa on ehkä 5-10 vuotta sitten tutkittu hissien jälkiasentamismahdollisuutta, tekemään selvitykset uudestaan. Varsinkin jos selvitys silloin aikanaan on tehty omin voimin.
– Selvitystyössä kannattaa käyttää ammattilaista, Kallioinen muistuttaa.
Hissien jälkiasentamisesta on viime vuosien aikana saatu paljon kokemuksia, markkinoille on tullut enemmän toimijoita ja erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisujakin on merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin.
– On erittäin vähän sellaisia taloja, joihin ei voisi hissiä rakentaa. Toki joissakin tapauksissa kustannuskatto voi tulla vastaan, eikä hissiä voida sen vuoksi rakentaa, hän mainitsee.

Hissityöryhmät käytännön työrukkasina
Hissihanke on ”jalkautunut” käytännön tasolle 17 alueellisen hissityöryhmän avulla.
Niiden tehtävänä on nimenomaan opastaa ja neuvoa hissihankkeiden läpiviemisessä ja muistuttaa siitä, kuinka tärkeää yhteiskunnan, veronmaksajien ja taloyhtiöidenkin tasolla on mahdollistaa ihmisten asuminen mahdollisimman pitkään kotona. Puhumattakaan tietysti siitä, miten hissi palvelee ”vauvasta vaariin ja mummoon” kaikissa arkisissa tilanteissa.
Alueelliset hissityöryhmät tekevät Kallioisen mielestä erinomaista työtä kentällä. Varsinkin sellaiset tilaisuudet, joissa alueen taloyhtiöiden hallitukset, osakkaat ja asukkaat tapaavat toisiaan, voidaan keskustella hissirakentamisesta, kuullaan jo hankkeen toteuttaneiden kokemuksista ja ehkä päästään tutustumaan konkreettisesti vaiheessa olevaan jälkiasennushissityömaahan tai jo toteutettuun hissirakentamiseen, ovat tärkeitä vaiheita jälkiasennettavien hissien rakentamisen edistämistyössä.

Teksti ja kuva: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 1/2016

Lisäinfoa:

Suomessa on noin 42 000 hissitöntä porrashuonetta. Niiden edistäminen sisältyy Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan 2013 – 2017, jossa Esteetön Suomi 2017 -hanke on yhtenä osana.

Hissilaskuri löytyy osoitteesta
http://www.korjaustieto.fi/hissilaskuri.html

Jyväskylä, Joensuu, Kuopio, Lahti, Lappeenranta (ml. Imatra ), Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vaasa ovat perustaneet hissityöryhmät vuosien 2012–2013 aikana.
Vuoden 2014 aikana perustettiin ryhmät Kotkaan, Hämeenlinnaan, Rovaniemelle, Mikkeliin ja Kouvolaan. Pääkaupunkiseudulle (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) perustettiin alueellinen työryhmä.
Tavoitteena on, että alueellinen hissityöryhmä saataisiin vielä Kainuuseen ja Kokkolaan.

Hissityöryhmien vetäjinä toimii pääsääntöisesti asuntotoimen vastuuhenkilö. Jäseninä on korjausneuvojia, rakennusvalvonnan edustajia, paikallisen kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtajia, paikallisen isännöitsijäyhdistyksen nimeämiä edustajia, esteettömyysasiamiehiä ja sosiaali- ja terveyspuolen edustajia. Lisäksi useissa ryhmissä on mukana edustajia pelastuslaitokselta ja hissialan yrityksistä.
Vanhustyönkeskusliiton edustaja on mukana Lahden ja Rovaniemen hissityöryhmissä.