Useita tiedusteluja on tullut ja eriäviä näkemyksiä esitetty muun ohella asunto-osakeyhtiössä esiintyvien esteellisyyskysymysten ratkaisemisesta. Tässä kirjoituksessa esitellään esteellisyydestä muutamia seikkoja erään Turun hovioikeudessa ratkaistun oikeustapauksen valossa. Tapauksessa kyse on ensisijaisesti siitä, ovatko A yksin tai A ja B molemmat olleet esteellisiä äänestämään ylimääräisessä yhtiökokouksessa.
Lähtötilanne oli se, että asunto-osakeyhtiöllä oli kaksi osakkeenomistajaa. Enemmistöosakas A omisti osakkeista n. 86 % ja oli yhtiössä päätoimijana. Vähemmistöosakas B omisti osakkeista n. 14 %.
Enemmistöosakkaalla A oli vuoden 2004 tilinpäätöksessä noin 15.000 euron vastikevelka, jota ei sitten enää ollutkaan merkittynä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä.
A oli omatoimisesti muistiotositteidensa avulla kirjannut yhtiön kuluiksi yhtiössä tehtyjä korjauksia (arvoltaan n. 70.000 €), ja vuoden 2004 taseessa ollut yhtiön vastikesaatava A:lta oli poistunut yhtiön seuraavan vuoden taseesta. A oli siten kuitannut vastikevelkansa yhtiötä omalla vastasaatavallaan.
B omisti yli 1/10 osakkeista ja niinpä B:n aloitteesta yhtiössä suoritettiin yhtiön hallintoon ja kirjanpitoon ajanjaksolla 2004 –2007 kohdistunut erityinen tarkastus.
Tarkastuksessa todettiin, että yhtiön tilinpäätökseen on tehtävä remonttikuluja koskevia oikaisuja tai yhtiökokoukselle on jälkikäteen esitettävä asianmukaiset selvitykset tehdyistä korjauksista. Sen jälkeen yhtiökokous voisi päättää osakkeenomistajan hyvittämisestä sellaisista korjauksista, jotka säästävät yhtiön tulevia korjauskustannuksia.
Tehtyjä korjauksia ei siis ollut hyväksytetty asianmukaisessa järjestyksessä eli yhtiökokous ei ollut korjaushankkeista tehnyt päätöstä.
Tarkastuslausuntoa käsiteltiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa
Tarkastuksen johdosta vuonna 2012 ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsiteltiin tarkastuslausuntoa ja sen perusteella tehtäviä toimenpiteitä yhtiössä.
Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi A, ja kokouksessa äänestettiin siitä, korjataanko yhtiön tilinpäätöksiä erityisen tarkastajan esittämällä tavalla.
B esitti, että yhtiö ryhtyy tarkastuslausunnossa mainittuihin toimenpiteisiin, minkä lisäksi B esitti, että A on esteellinen päättämään asiasta, koska alkuperäisten tilinpäätösten hyväksyminen johtaisi A:n kannalta huomattavaan taloudelliseen etuun.
Esteellisyysväitettä ei yhtiökokouksessa hyväksytty ja niinpä A pääsi käyttämään äänivaltaa yhtiökokouksessa osakkeillaan.
Lopputulemana yhtiökokous hyväksyi tehtyjen enemmistöosakkaan yhtiön puolesta suorittamat korjauskustannukset yhtiön menoiksi ja päätti olla ryhtymättä tilinpäätöksen oikaisuihin.
Kanne käräjäoikeuteen
Tämä ei kuitenkaan B:lle sopinut. B nosti kanteen käräjäoikeudessa ja vaati, että yhtiökokouksen päätös julistetaan pätemättömäksi ja muutetaan vastaamaan hänen esitystään yhtiökokouksessa.
B:n mielestä A oli ollut esteellinen äänestämään asiassa, sillä päätöksen lopputuloksena oli ollut kyse A:n ja yhtiön välisen velkasuhteen vahvistamisesta. B:n mukaan päätöksellä A vapautui vastikevelastaan yhtiölle, ja vastikevelka muuttui itse asiassa yhtiön velaksi A:lle.
Kyse oli siis B:n mukaan ollut ensinnäkin osakkeenomistajan vapauttamisesta velvoitteesta yhtiötä kohtaan, ja toisaalta myös A:n itsensä ja yhtiön välisestä oikeustoimesta, mistä seikoista johtuen A oli ollut esteellinen äänestämään asiassa.
Vastoin A:n väitettä B ei itse katsonut olleensa esteellinen, sillä hänen oma etunsa ei ollut ollut ristiriidassa yhtiön edun kanssa, vaan itse asiassa yhtiön edun kanssa yhteneväinen. Lisäksi B väitti, että yhtiökokouksessa ei ollut esitetty asianmukaista selvitystä tehtyjen korjaustöiden laadusta, laajuudesta tai niiden kuulumisesta yhtiön maksettavaksi, vaan esitetty selvitys on lähinnä perustunut enemmistöosakas A:n itsensä laatimiin muistiotositteisiin.
A vaati kanteen hylkäämistä ja katsoi B:n esteelliseksi, koska jos korjauskustannuksia ei hyväksyttäisi yhtiön menoiksi, B vapautuisi osallistumasta yhtiön rakennuksen korjauskustannuksiin, vaikka korjaustyöt ovat tulleet kaikkien osakkaiden hyväksi.
Käräjäoikeuden kanta
Käräjäoikeuden mukaan asiassa kyse oli muun ohella korjauskustannusten hyvittämisestä ja velkasuhteen vahvistamisesta, joka on asunto-osakeyhtiölain esteellisyyssäännöksissä tarkoitettu osakkaan ja yhtiön välinen oikeustoimi, jollaisesta äänestämiseen siihen osallinen osakas ei saa osallistua.
A:n vastikevelka oli kuitattu vuonna 2005 hänen maksamillaan korjauskuluilla, joten yhtiökokouksen päätöksen seurauksena A on vapautettu vastikevelasta ja vastikkeesta eli hänet on vapautettu velvoitteestaan yhtiötä kohtaan. Käräjäoikeuden mukaan A oli ollut esteellinen.
Käräjäoikeus päätyi pitämään myös B:tä esteellisenä. Käräjäoikeuden mukaan yhtiökokouksen päätös kustannusten hyvittämisestä kiistatta vaikutti myös B:n vastikkeen tai hankeosuusmaksun määrään, vaikka samaan hengenvetoon käräjäoikeus totesi, että kyse ei yhtiökokouksen päätöksessä ollut B:n velvollisuudesta maksaa vastiketta tai hankeosuusmaksua yhtiölle.
Tämä siitä syystä, että asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja ei saa äänestää asiassa, joka koskee hänen vapauttamistaan muusta velvoitteesta yhtiötä kohtaan.
Käräjäoikeuden mukaan yhtiökokouksen päätös vaikutti suoraan B:n maksuvelvollisuuden määrään erityisesti siitä syystä, että kyse on kahden osakkeenomistajan asunto-osakeyhtiöstä eli pienestä yhtiöstä ja B:llä oli ollut asiassa vahva henkilökohtainen intressi, koska kustannusten katsominen yhtiökokouksessa yhtiön vastuulle kuulumattomiksi eli lopulta B:n vapautuminen tulevista vastikkeesta/hankeosuusmaksusta on ollut selvästi B:n taloudellisten etujen mukaista. Kustannuksethan olivat enemmän kuin taseesta kuitattu A:n vastikevelka.
Käräjäoikeuden mukaan kaikki osakkeenomistajat olivat olleet esteellisiä äänestämään asiassa, joten se hylkäsi kanteen, koska asunto-osakeyhtiölain esteellisyyssäännöksiä ei silloin sovelleta.
Valitus hovioikeuteen
B valittikin asiasta hovioikeuteen. Hovioikeus onnistui palaamaan asian ytimeen ja todelliseen ongelmakohtaan, johon käräjäoikeus ei kiinnittänyt huomiota.
Hovioikeuden, mielestäni hyvin perustellun, päätöksen mukaan todisteita tehdyistä töistä ei ollut esitetty, esimerkiksi ulkopuolisten urakoitsijoiden laskuja tai työntekijäsuorituksia, vaikka väitetyt korjaukset ovat olleet varsin laajoja, ja ennen kaikkea niistä olisi pitänyt päättää yhtiökokouksessa ennen niiden suorittamista.
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut enemmistöosakas A:n esteellisyydestä. Koska mitään päätöstä korjaustoimista ei ollut asunto-osakeyhtiötä sitovasti edes tehty, ei ollut olemassa mitään sellaista velvoitetta yhtiötä kohtaan, joka olisi voinut olla B:n edun mukaista tai intressipiirissä. Siten B ei ollut esteellinen äänestämään asiasta ylimääräisessä yhtiökokouksessa.
Hovioikeuden kanta
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja tuomitsi pätemättömäksi yhtiökokouksen päätöksen, jolla A:n yhtiön puolesta suorittamat korjauskustannukset hyväksyttiin jo tilinpäätökseen tehtyjen kirjausten mukaisesti asunto-osakeyhtiön menoiksi. Yhtiökokouksen päätös muutettiin ja yhtiö velvoitettiin ryhtymään erityisen tarkastuksen lausunnossa tarkoitettuihin yhtiön kirjanpidon ja tilinpäätösten oikaisuihin.
Lisäpohdintoja
Asiaa kannattanee vielä hieman pohtia ja avata. Asiassa kyse oli taloudelliselta arvoltaan huomattavista korjauksista (yli 70.000 €), joten on selvää, että asiasta olisi pitänyt päättää yhtiökokouksessa. Päätös korjausten suorittamisesta on tapahtunut selvästi väärässä järjestyksessä.
Yhtiökokous oli ottanut kantaa vain siihen, hyväksyykö se korjauskustannusten hyvittämisen ja kirjanpidosta ilmenevän velkasuhteen vahvistamisen. A oli selvästi esteellinen, sillä tosiasiassa hänet yhtiökokouksen päätöksen seurauksena vapautettiin vastikevelasta yhtiötä kohtaan.
Huomionarvoista asiassa olisi mielestäni ollut myös se, että A oli toiminut myös yhtiökokouksen puheenjohtajana. Ainakin väite puheenjohtajan esteellisyydestä olisi kannattanut esittää.
Olisimme siten saaneet hovioikeustasoista oikeuskäytäntöä siitä, voiko esteellinen osakas toimia yhtiökokouksessa puheenjohtajana.
Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että esteellinen henkilö ei voi toimia yhtiökokouksessa puheenjohtajana, mutta toisaalta on esitetty, että puheenjohtajana voi toimia, mutta asiassa ei voi äänestää.
Jälkimmäistä kantaa on perusteltu sillä, että esteellisyyssäännöksissä rajoitetaan vain osakkaan äänivallan käyttämistä. Käytännössä on jo erimielisyyksien välttämiseksikin asianmukaista valita puheenjohtajaksi selkeästi esteetön henkilö, mikäli mahdollista, ainakin sen tietyn mahdollisen esteellisyyden muodostavan asian käsittelyn ajaksi.
B ei ollut asiassa esteellinen. Mikäli tilanteessa A olisi valtakirjalla edustanut B:tä, olisi A saanut äänestää B:n osakkeilla, sillä valtuutetun henkilökohtaista ristiriitaa yhtiön edun kanssa ei oteta huomioon esteellisyyssäännöksiä sovellettaessa.
Tämä lainsäännös ei mielestäni ole hyväksyttävä, koska se avaa mahdollisuudet esteellisyyssäännökset tosiasiassa kiertävään ja vähintäänkin epäeettiseen menettelyyn, mitä lakia säätäessä tuskin on tavoiteltu.
Lakipostia-palsta on julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 1/2016.
Kiinteistöpostin Lakipostia -palstalla nostetaan esiin lukijoiden esittämiä ongelmatilanteita, joihin vastaa asianajaja, varatuomari Pasi Orava Asianajotoimisto J. Rajamäki Oy:stä.
