Espoon Asunnot Oy:n Keskijuoksu 19: Tontti ja rakennukset kuntoon kerralla

Keskijuoksu 19 on arkkitehti Kai Lohmanin suunnittelema rivitalokohde, jossa on 11 yksikerroksista ja 2 kaksikerroksista rakennusta, yhteensä 52 asuinhuoneistoa.

Raikkaita värejä, pihapiirin viheralueet pedantisti ryhdissä. Keskijuoksu 19:n rivitaloalueen ilme ja toiminnallisuus kohentuivat, kun runkoja lukuun ottamatta lähes kaikki muu kunnostettiin tai uusittiin syyskuussa valmistuneessa peruskorjauksessa.

Asuinrakennus kaipaa peruskorjausta tavallisesti 30–40 vuoden iässä, ja näin oli myös vuokra-asuntokiinteistö Keski­juoksu 19:n kohdalla. Espoon Niipperissä sijaitsevan kohteen purkuakin pohdittiin, mutta kelvot betonielementtirungot puolsivat täys­remonttia.

Rivitalokokonaisuuteen kuuluu 11 yksikerroksista ja kaksi kaksikerroksista asuin­rakennusta, huoneistoja on yhteensä 52. Talot pystytettiin 1989–1990 eli niin sanottuina rakentamisen määrällisesti ja laadullisesti hulluina vuosina. Vaikka kylpyhuoneet oli saneerattu vuonna 2001, rakennusten toimivuus ja osin tekninen kunto eivät vuoden 2020 äärellä enää kohdanneet sen enempää omistajataho Espoon Asunnot Oy:n kuin vuokralaistenkaan kriteerejä.

Espoon Asunnot Oy on Espoon suurin vuokranantaja, joka omistaa eri puolilla kaupunkia lähes 300 vuokratalokiinteistöä, joissa on 16 000 asuntoa.

Isännöintijohtaja Aki Moilanen ja projektipäällikkö Timo Marttila kertovat, että tavoite oli remontoida asunnot kertarykäisyllä uudis­kohteita vastaaviksi.

Hankkeeseen sisällytettiin kaikkien asuin­rakennusten ohella sauna- ja kerhotilarakennus sekä lämmönjako- ja sähköpääkeskuksen rakennus. Lisäksi mukaan otettiin viisi muuta kylmää puurakennusta.  

Tonttialueella uusittiin lämpö-, käyttö­vesi-, viemäri-, hulevesi- ja salaoja­putkistot. Kulkuväylät levennettiin sekä autopaikkakenttä laajennettiin. Lisäksi uusittiin ja kunnostettiin jätekeräys, lasten leikkipaikka ja viheralueet. 

– Elokuussa 2019 saatiin kolmen urakkakilpailuun osallistuneen rakennusurakoitsijan urakkatarjoukset, jolloin urakoitsijaksi valittiin Renevo Oy, Timo Marttila kertoo.

Espoon Asunnot oli jo vuonna 2017 pyytänyt tarjoukset kyseisen rivitalokohteen urakasta ilman sisäremontteja, ikkunoiden ja ovien uusimista sekä asukkaiden poismuuttoa. Mittavista kaivutöistä ja useista kulkusilloista johtuvat tarjoushinnat ylittivät kuitenkin tuntuvasti budjetoidut kustannukset, joten hanke keskeytettiin ennen jatkosuunnittelua. 

Tonttialueella uusittiin lämpö-, käyttö­vesi-, viemäri-, hulevesi- ja salaoja­putkistot. Kulkuväylät levennettiin sekä autopaikkakenttä laajennettiin. Lisäksi uusittiin ja kunnostettiin jätekeräys, lasten leikkipaikka ja viheralueet.

Reilut räystäät

Taloista puuttuivat räystäät. Remontin yhteydessä ne rakennettiin vähentämään julkisivun rasitusta samalla, kun vesikatot muutenkin uusittiin. Alkujaan kattoja reunustivat neliskanttiset vesikourut, joiden roskaantuminen sekä viistosade yhdessä kastelivat ja likasivat julki­sivujen maali- ja laattapintoja.  

Arkkitehtitoimisto Kekkonen & Vuorento Oy:n Kai Heimala, hankkeen pääsuunnittelija ja arkkitehti, suunnitteli räystäistä reilun mittaiset. Ulkonäöllisesti muutos on kokonaisuutta täydentävä. 

Arkkitehti ja tilaaja olivat yhtä mieltä, että valitaan katoille konesaumapeltikatteet. Raskaan­oloiset ja vuotavat tiilikatot olivat jo teknisen käyttöikänsä lopussa. Yleisilmettä keventävät konesaumapeltikatteet olisi taloissa pitänyt olla jo alkuperäisten rakennuslupa-asiakirjojenkin mukaan. Havaitut tiilikatteelle poikkeukselliset alusrakenteet sekä muutossuunnitelmat viestivät rakennusaikaisesta muutoksesta.   

Kai Heimala kertoo sisätilojen remonteissa pyrkineensä väri- ja materiaalivalinnoilla ajattomuuteen ja hyvään käytettävyyteen. Isännöitsijä Heli Hulkko oli mukana keittiökalusteiden ja kylpyhuoneiden työmaavaiheen värivalinnoissa.

Keittiöihin uusittiin kaapistot, liedet ja jääkaappipakastimet.

Korjauksilla on haluttu kunnioittaa ja tukea alkuperäisiä toimivia ratkaisuja.

– Alueen alkuperäinen pastellivärein luotu raikas ilme palautettiin talokohtaisilla värivalinnoilla, jolloin syntyi uuden vaikutelma. Talojen sijoittelu ja tontinkäyttö on ollut alusta alkaen onnistunutta, ja vaikka kulkureitit pysyivät entisillä paikoillaan, pihojen jäsentelyä saatiin silti parannettua uusilla istutusalueilla ja eri toimintoja rajaavilla piha-aidoilla, Heimala sanoo.

Elementtien pinnoissa ruostetta  

Pääurakoitsija Renevon vastaava mestari Eero Lassila kertoo, että rakennusten yläpohjiin lisättiin puhallusvillaa noin 10 sentin kerrokset kohtiin, joissa se oli mahdollista. 

Seinien sandwich-betonielementtien parissa riitti enemmän askaretta, sillä niissä oli lähellä pintaa ruostuneita raudoituksia. 

– Elementtitehdas ei ollut hosuessaan jättänyt suojaetäisyyksiä, Lassila toteaa.

Kylpyhuoneiden ohuet 40-milliset seinät levytettiin uudelleen. Lattia- ja seinäpinnat päällystettiin keraamisilla laatoilla. Lisäksi tilat varustettiin uusilla pesualtailla, suihkuilla ja wc-laitteilla.

Betonielementtien ongelmakohdat otettiin auki, käsiteltiin ja ruostesuojattiin. Lisäksi elementtien halkeamakohtia korjattiin rappaamalla, ja elementit saumattiin uudelleen. Ennen maalausta elementit puhdistettiin kuumavesipainepesulla. 

Sokkeleiden pinnat vihersivät häiritsevästi, mikä paljastui, kun villisti rehottaneet marja-aronia-pensaat poistettiin talojen sivustoilta salaojatöiden alkaessa. Sokkelit pestiin ja desinfioitiin vihertymisen loppumiseksi.

Kuten Eero Lassilan mukaan osattiin odottaa, salaojat puuttuivat.  Rakennuslupapiirustuksissa ne silti olivat syvine kaivoineen. Uudet salaojat oli suunniteltu asennettavaksi joka tapauksessa, olipa aiempia tai ei. 

Ontelolaatta-alapohjien ryömintätiloissa sepelikerroksen päällä oli jopa 10 sentin syvyisiä vesilammikoita. Kaikki vesi pumpattiin pois.

– Sepelillä on ehkä yritetty torjua veden kapillaarista nousua tai vain peitellä lammikoita. Kuitenkin vasta salaojien valmistuttua vesi­ongelma poistui, Eero Lassila toteaa. 

Alapohjien tuuletusta tehostettiin korvausilmapaaluilla, jotka toimivat painovoimaisesti. Alkujaan kunkin asuinrakennuksen ryömintä­tila oli ollut umpiossa, kunnes sokkeliin oli jälkikäteen avattu kulkuaukko palvelemaan tarkastusta ja edelleen rakennusjätteen poistoa ja sepelin lisäämistä.

– Viemäri- ja muut työt edellyttivät alapohjien tukalan ahtaissa ryömintätiloissa ryömijöiltä paljon käsin kaivua, koska korkeutta oli sepelin takia osittain jopa alle 40 senttiä, Lassila kertoo.

Asuntojen lattiapintoihin asennettiin kestävyyssyistä vinyylilankku. Seinä- ja kattopinnat maalattiin.

Pohjaviemärit vaihtoon etuajassa

Timo Marttilan mukaan painumat uhkasivat vioittaa eräiden talojen muovisia pohjaviemäreitä. Iältään putket eivät olleet vielä elinkaarensa lopuilla.

– Päätimme joka tapauksessa vaihtaa kaikki pohjaviemäriputket, koska myöhemmin se olisi ollut hankalaa, Marttila sanoo.

Talojen väliset lämmityksen runkoputket sen sijaan olivat kunnoltaan täysin tiensä päässä, ja ne vaihdettiin. Yksi vuotava putkielementti oli uusittu jo edellistalvena. 

Jätehuoltoa kohennettiin käyttömukavuuden nimissä. Entiset keräysastiat vaihtuivat syvä­keräyssäiliöiksi. Alun perin jätekeräyspiste sijaitsi puurakennuksessa tilassa, joka oli jätelainsäädännön mukaan jäänyt pieneksi mutta kelpasi nyt polkupyörävarastoksi.

Neljässä muussa puurakennuksessa on asunto­kohtaiset verkkokomerot. Kaikkien puurakennusten julkisivut ja vesikatot kunnostettiin.

Pelastustiet edellyttivät tontin väylien leventämistä. Parkkialuetta suurennettiin, jotta auto­paikkaruuduille saatiin 2,5 metrin leveydet. Väylien ja autopaikka-alueen asfalttipinnoituksia edelsivät mittavat savimaan massanvaihdot ja routapainumia estävien lämmöneristeiden asennukset. 

Asuntojen takapihojen oleskeluterassien laatoitusaloja kasvatettiin ja väliseinäkkeet uusittiin.

Asuin­rakennusten lisäksi peruskorjattiin sauna- ja kerhotilarakennus.

Keittiöt ja kylpyhuoneet fiineiksi 

Asuntojen lattiapintoihin asennettiin kestävyyssyistä vinyylilankku. Seinä- ja kattopinnat maalattiin. Keittiöihin uusittiin kaapistot, liedet ja jääkaappipakastimet. Kylpyhuoneet saneerattiin täysin. 

Eero Lassilan mukaan kylpyhuoneiden korotetuista lattioista purettiin vanhat pintavalut pois ja tehtiin uudet matalammat ottaen huomioon kaadot ja normien mukaiset kynnys­korkeudet. Lattiakaivojen paikat jäivät ennalleen. Toiminnallisuus parani, kun hankalat tasoerot muihin lattiapintoihin verrattuna poistuivat.

Kylpyhuoneiden ohuet 40-milliset seinät levytettiin uudelleen. Lattia- ja seinäpinnat päällystettiin keraamisilla laatoilla. Lisäksi tilat varustettiin uusilla pesualtailla, suihkuilla ja wc-laitteilla. 

– Ontelolaattalattioissa oli korkeusheittoja ja muutamien seinän viereisten yläpohjaontelolaattojen saumat olivat vajaita. Elementtejä oli vinossa – ei ollut käytetty vatupassia. Monesta kohdin näkyi, että tekijöillä oli ollut vauhti päällä. Meille se kostautui: massaa kului oikaisuihin valtavasti ja työtuntejakin tarpeellista enemmän, Timo Marttila kertoo.  

Vanhat patterit kelpuutettiin

Ilmanvaihto säilyi remontissa koneellisen poiston järjestelmänä. Vesikatolle asennettiin entisiä energiatehokkaammat huippuimurit. Ilmanvaihdon kanavat, päätelaitteet ja huippuimurit uusittiin. Korvausilmaventtiilit ovat nyt remontin jälkeen termostaattiohjattuja, mikä rajoittaa talvella kylmän ulkoilman sisääntuloa. 

Asuntojen vesijohdot vesikalusteineen sekä kaikki sulku- ja linjasäätöventtiilit uusittiin, vesi­virrat säädettiin ja verkosto tasapainotettiin. Huoneistokohtaiset vesimittarit asennettiin.

Myös lämpöverkostot tasapainotettiin. Yllättäen vanhat lämmityspatterit putkineen kelpuutettiin sellaisinaan jatkoon, ja vain osa patteriventtiileistä korvattiin uusilla. 

– Niiden kunto tutkittiin ja todettiin hyväksi. Suljetussa vesijärjestelmässä putket ja laitteet yleensä kestävät pitkään, ellei ole vuotoja. Mikäli joudutaan lisäämään vettä, se on happirikasta ja kuluttavaa, siis laitteiden kestoikää lyhentävää, LVIA-suunnittelusta vastannut Livair Oy:n Kari Ruottinen sanoo.

Lämmönjakokeskusremontissa vaihdettiin lämmönsiirrin sekä asennettiin modernia säätöautomatiikkaa. Jokaisen huoneiston huonelämpötilat mitataan ja lämpöverkoston veden lämpötilaa muutetaan tarpeen mukaan. Keskuksesta on etäyhteys Espoon Asunnot Oy:n järjestelmiin.

Yhteinen pesutupa on jälleen suosiossa. Kun oma pesukone ei ole välttämätön, kylpyhuoneen pienet neliöt jäävät kylpyhuonekäyttöön.

Ekolämpöä ja energiansäästöä 

Rivitalokohteen uutuuttaan hohtavilla katoilla ei näy aurinkopaneeleja tai -keräimiä eikä käytössä ole minkään lajin lämpöpumpputekniikkaa. 

– Emme hakeneet tässä hankkeessa uusia ja kokeilevia ratkaisuja, vaan kyseessä on perinteinen peruskorjaus sen tarpeessa olleelle kiinteistölle, Aki Moilanen kertoo.

– Tämä kohde, kuten valtaosa kiinteistöistämme, lämpiää kaukolämmöllä, jota hankimme ympäristövastuullisesti. Fortumin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan olemme ostaneet heiltä päästötöntä Ekoplus-kaukolämpöä vuoden 2019 alusta alkaen. Espoon kaupunki on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalisuuden vuonna 2030, ja siihen mekin olemme sitoutuneet, Moilanen toteaa.

Käyttöön otettavan Leanheat-järjestelmän myötä mukana on tekoälyä lämmönkulutuksen säädössä, ohjauksessa ja optimoinnissa. Mittausten perusteella järjestelmä oppii asuntojen lämpökäyttäytymisen, jolloin se osaa säätää huonelämmöt säätietojen mukaan ennakoivasti. 

Timo Marttila toteaa, että energiataloutta parantavat myös talojen uudet ikkunat ja ulko-ovet samoin kuin yläpohjien lisäeristys. Vaihdetut poistoilmapuhaltimet ja itsestään säätyvät korvausilmaventtiilit merkitsevät nekin parannusta. Hänen varovainen arvionsa on, että saavutettu energiansäästö olisi yhteensä noin 10 prosenttia.     

– Ulkoseinäelementtien lisälämmöneristystä emme pitäneet remontin suunnitteluvaiheessa taloudellisesti järkevänä, Marttila sanoo.

Ulkoalueilla ja yhteistiloissa on led-valaistus. Autopaikoilla on valmiudet sähköautojen yön yli -lataamiseen, ja asukkaat saavat toiminnon tilaamalla käyttöönsä.

Teksti: Timo Pääsky | Kuvat: Mikael Lindén