Julkisivuremontti valmistui puoli vuotta etuajassa, lisätyökustannuksia syntyi vain 10 000 euron verran, asukkaat saivat laajennetut parvekkeet ja talot paremman energiatehokkuuden: lohjalaisen As Oy Moisionmetsän julkisivuremontti on ollut mestarillinen suoritus.
As Oy Moisionmetsässä on kaksi kolmikerroksista taloa, joissa on 34 huoneistoa, 30 parveketta ja neljällä asunnolla maantasoparvekkeet. Taloyhtiö on valmistunut vuonna 1978.
Kunnossapidon tarveselvitys suositti julkisivujen kuntotutkimusta, joka tehtiin vuonna 2017. Siinä julkisivujen käyttöikää jatkavina toimenpiteinä esitettiin elementtisaumojen ja parvekkeiden uusimista sekä ikkunoiden vaihtamista.
Parvekkeiden uusimiseksi yhtiökokoukselle tarjottiin vaihtoehtoa, jossa vanhat parvekkeet puretaan ja tehdään tilalle uudet. Ratkaisu mahdollistaisi parvekkeiden laajentamisen.
– Kevyemmässä korjaamisessa on se riski, että parvekkeet ovat huonommassa kunnossa kuin luullaan ja korjaamisen tarve laajenee. Tässä korjaustavassa tiedettiin alusta alkaen, mitä uudet parvekkeet tulevat maksamaan, Frontago Oy:n projektijohtaja Tuomo Karjalainen sanoo.
– Taloyhtiöissä toimitaan usein perinteisellä tavalla eli hiekkapuhalletaan ja laastipaikataan parvekerakenteita ja korjataan parvekelaattojen kaatoja. Moisionmetsän kokemuksen perusteella parvekkeiden laajentaminen on kuitenkin hyvä ja varteenotettava vaihtoehto, taloyhtiötä vt:nä isännöivä toimitusjohtaja Tapio Sovijärvi Länsi-Uudenmaan Isännöintipalvelusta mainitsee.
Osakkaille on tärkeä havainnollistaa, mitä ollaan ostamassa, ja perustella korjaamisen vaihtoehtoja. Karjalaisen mukaan erinomaisia havainnollistamisen keinoja ovat 3D-mallinnus ja drone-kuvaukset.
As Oy Moisionmetsä sijaitsee Lohjalla Nummentien varressa, jossa on rivissä samanlaisia 1970-luvun aikakauden kerrostaloja. Moisionmetsän julkisivuremontti toimii hyvänä suunnannäyttäjänä ja saattaa aktivoida muutkin yhtiöt korjaamaan julkisivujaan.Koko ulkoverhous uusiksi
Vanhat parvekkeet purettiin elementti elementiltä ja uudet parvekkeet rakennettiin lego-palikoiden tapaan tilalle. Parvekesyvyys kasvoi 30 senttimetrillä.
Betonikaiteiden tilalle tuli alumiinilasikaiteet, ja kaikki parvekkeet lasitettiin. Lisäksi neljän maantasossa sijaitsevan asunnon parvekkeisiin asennettiin terassilasitus.
Pesubetonijulkisivujen tilalle tuli tuulettuva ohutlevyrappaus ja sen alle lisälämmöneristys.
Remontissa vaihdettiin kaikki ikkunat, joiden karmeissa keittiöitä lukuun ottamatta on korvausilmaventtiili. Taloissa on koneellinen poisto, ja ennen remonttia korvausilmaa on tullut asuntoihin hallitsemattomasti esimerkiksi ikkunaraoista.
Myös katot korjattiin ja taloihin rakennettiin räystäät.
Urakka käynnistyi syyskuussa, ja sen oli tarkoitus valmistua alkuperäisen suunnitelman mukaan kesäkuussa. Valmista tuli kuitenkin jouluksi hyvien suunnitelmien, ennakoinnin ja tekemistä suosineiden säiden ansiosta.
– Elementtien valmistaminen kestää neljä, viisi kuukautta. Tilasimme elementit heti, kun urakkasopimus oli solmittu. Elementtien saapuminen työmaalle oli hankkeen lähtökohta, ja urakka-aikataulu työvaiheineen rakennettiin sen ympärille, vastaava työnjohtaja Mikko-Ville Heikkilä Consti Julkisivut Oy:stä kertoo.
Urakoitsijan toiveena oli töiden tekeminen mahdollisimman nopeasti ja leuto talvi.
– Lämmittämistä tarvittiin todella vähän; kymmenkunta kaasupulloa taisi kulua niiden muutamien julkisivulohkojen lämmittämiseen, missä tehtiin rappaustöitä. Käytimme myös erikoislaastia, jolla voi rapata nollakelilläkin. Lämmittämisen rajana pidettiin plus viittä astetta.
Valvojana toiminut rakennuttajapäällikkö Kalevi Hömppi Frontago Oy:stä kehuu urakoitsijaa töiden etenemisen hyvästä suunnittelusta ja jaksottamisesta.
– Töiden sujumista nopeutti varmasti sekin, että taloyhtiön puolesta työt voitiin aloittaa aamuseitsemältä ja jatkaa iltakuuteen asti. Urakoitsija teki töitä myös viikonloppuisin, hallituksen puheenjohtaja Henri Jokela kertoo.
Parvekkeiden betonikaiteiden tilalle tuli alumiinilasikaiteet, ja kaikki parvekkeet lasitettiin. Lisäksi neljän maantasossa sijaitsevan asunnon parvekkeisiin asennettiin terassilasitus.
Arkkitehtuurille vapaat kädet
Arkkitehti, SAFA Henna Ehramaa Frontago Oy:stä kertoo, että Moisionmetsän korjaustapa, kaupunkikuvallinen sijainti ja perinteisen lähiötalon arkkitehtuuri antoivat mahdollisuuden suunnitella taloille lähes täysin uudenlaisen arkkitehtonisen ilmeen.
– Tavoitteena oli löytää taloille rauhallinen ja talojen sijaintiin sopiva julkisivuratkaisu, joka parantaa julkisivujen ulkonäköä. Rakennusten uusi ilme jo valmiiksi kauniissa ja vehreässä piha piirissä lisää asukkaiden viihtyisyyttä.
Julkisivuja rapataan nyt paljon, ja varsinkin tuulettuvasta ohutlevyrappauksesta on tullut käytetty korjaustapa. Moisionmetsän talojen julkisivuissa haluttiin säilyttää yhtenäinen julkisivupinta, millaisen pesubetonikin oli antanut.
– Rappaus on vanha julkisivujen pintakäsittelymenetelmä, josta hyvin tiedetään, miten se käyttäytyy ja kestää erilaisissa olosuhteissa. Levyrappauksella saadaan aikaan myös tiivis julkisivupinta. Moisiometsässä rappaus haluttiin toteuttaa nimenomaan tuulettuvana julkisivu ratkaisuna, Ehramaa sanoo.
– Rapatun julkisivupinnan suojaamiseksi räystäiden rakentaminen on todella hyvä ratkaisu. Niiden rakentaminen riippuu osaltaan kaupunkikuvallisista asioita ja rakennuksen arkkitehtuurista. Lohjan rakennusvalvonta suhtautui räystäiden rakentaminen positiivisesti, ja meillä oli muutenkin hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Ehramaan mukaan parvekkeiden laajentamismahdollisuus kannattaa tutkia parvekkeiden uusimistarpeen yhteydessä.
– Laajentamiskustannukset eivät ole niin merkittävät, jos parveke kokonaisuudessaan uudistetaan.
Maantasoasuntojen parvekkeiden ja terassien lasittaminen on Ehramaan mukaan yleistynyt.
– Toisinaan taloyhtiö ei halua lasittaa maantason parvekkeita tai terasseja, mutta laajentaa niiden pinta-alaa korvaukseksi siitä, että kaikki muut parvekkeet lasitetaan. Lasitus on joka tapauksessa hyvä ratkaisu, koska se suojaa sisäpintoja ja parantaa parvekkeiden käytettävyyttä.
Moisionmetsässä lasitukset siirtyivät nyt yhtiön vastuulle, myös maantaso asuntojen terassi lasitusten kunnossapito.
– Se helpottaa kunnossapitoa ja voimme esimerkiksi tilata kaikille lasituksille huollon, kun se on ajankohtaista, Henri Jokela toteaa. Vastuunjako on selkeä takuissakin, jotka alkavat nyt kaikille lasituksille samanaikaisesti.
Yhteiseen maaliin
Hankkeen kustannusarvio oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Urakan mestarillista onnistumista kuvaa se, että lisätöiden osuus oli puheen johtaja Henri Jokelan mukaan vain 10 000 euron luokkaa.
– Hyvällä suunnittelulla voidaan säästää lisä työkustannuksissa huomattavia summia, hän toteaa.
Isännöitsijä Tapio Sovijärvi kehuu hankkeen sujuneen esimerkillisen hyvin niin suunnittelun, valvonnan kuin toteuttamisen kannalta.
– Hyvä lopputulos on saatu aikaan sillä, että osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet ovat sitoutuneet hankkeeseen. Meillä on ollut yhteinen päämäärä.
Teksti Riina Takala-Karppanen | Kuvat Mikael Lindén