Ensimmäiset betonielementtijulkisivujen korjaamisessa käytetyt eristerappausratkaisut ovat noin 30 vuotta vanhoja. Käyttöiän saavuttamiseksi eristerapattuja julkisivuja pitää huoltaa säännöllisesti. Eristerapattujen julkisivujen kuntotutkimuksiin on tulossa uusia ohjeita.
Paksurappaus-eristejärjestelmiä on käytetty 1980-luvulta ja ohutrappaus-eristejärjestelmiä 1980- ja 1990-lukujen taitteesta. Erityisesti 2000-luvulla eristerappaukset ovat yleistyneet uudisrakentamisessa.
Ohut- ja paksurappausjärjestelmillä tehdään julkisivuille peittäviä korjauksia ja parannetaan niiden energiatehokkuutta.
– Ohutrappaus-eristejärjestelmien arvioitu käyttöikä on noin 25 vuotta ja paksurappauseristejärjestelmien noin 30 vuotta rannikko-olosuhteissa.
Käyttöiän saavuttaminen edellyttää julkisivujen aktiivista huoltoa, muun muassa suojaavien pinnoitteiden uusintakäsittelyä noin 10–15 vuoden välein, sekä kaikkien liitosten ja tiivistysten kunnosta huolehtimista, Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Toni Pakkala toteaa.
Eristerapatuissa julkisivuissa on ilmennyt ongelmia, joiden määrän voidaan olettaa lisääntyvän, koska eristerapattujen kohteiden keski-ikä nousee ja määrä kasvaa jatkuvasti. Lisäksi arkkitehtonisesti sekä detaljeiltaan monimuotoisemmat kohteet alkavat tulla korjausikään; niissä haasteet kasvavat.
Eristerappausrakentamisessa ongelmat johtuvat muun muassa epäonnistumisista liittyvien rakenteiden tiivistämisessä sekä työ- ja suunnitteluvirheistä.
– Niiden haasteena on ollut myös heikko vikasietoisuus, jolloin työn suorituksessa tehdyt virheet aiheuttavat muun muassa rappauksen halkeilua. Halkeamien tai huonosti tehtyjen tiivistysten kautta rappaukseen voi tunkeutua suuri määrä kosteutta, jonka kuivuminen on hidasta, ja tämä johtaa muun muassa pakkasenkestävyysongelmiin, Pakkala sanoo.
Valtaosa raportoiduista ongelmista on liittynyt ohutrappaus-eristejärjestelmiin.
Jotta ongelmiin voidaan reagoida ajoissa, Julkisivuyhdistys on käynnistänyt hankkeen ”Eristerappausrakenteiden vauriomekanismit ja kuntotutkimusmenetelmät (ErVaKu)”.
Tekniikan kandidaatti Antti-Matti Lemberg selvittää diplomityössään, minkälaisia ongelmia eristerapatuissa julkisivuissa on havaittu ja miten niitä voidaan tutkia systemaattisesti kuntotutkimuksilla.
Työ on loppusuoralla, ja sen pohjalta Julkisivuyhdistys julkaisee ohjeistuksen eristerapattujen julkisivujen kuntotutkimusten tekemiseen.
Ohjeistusta tarvitaan
Korjaussuunnittelijat diplomi-insinööri, rakennusinsinööri Alpo Eskola ja rakennusinsinööri (AMK) Matti Eronen Conditio Oy:stä ovat iloisia siitä, että eristerapattujen julkisivujen kuntotutkimusmenettelyä kehitetään ja syntyy ohjeistusta.
– Nykyisin kuntoa tutkitaan rapattujen julkisivujenkuntotutkimusohjeistusta soveltaen, Eronen kertoo.
Hän tekee parhaillaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyötä eristerapattujen julkisivujen korjausvaihtoehdoista.
Tämän tiedon toivotaan palvelevan myös taloyhtiöitä eristerapattujen julkisivujen korjaamisessa.
– Korjaamisen tarve tulee eteen luonnollisesti julkisivun teknisen käyttöiän lähestyessä loppua.
Usein eristerappausongelmia selvitetään 10-vuotisreklamaatioissa ja välillä ikää vaurioituneilla kohteilla on vain muutama vuosi, Eskola sanoo.
Täytyy ennakoida
Korjaamisen tarvetta voi ennakoida tekemällä julkisivulle säännöllisesti katselmuksia.
– Tarvitaan kokenut asiantuntija nostimelta tutkimaan ja tekemään havaintoja julkisivusta ja yksityiskohdista, sillä ammattilainenkaan ei aina näe vaurioita maasta käsin. Ennakoiva kuntotutkimus nosturin avulla tehtävine tarkasteluineen on hyvin suositeltavaa ohutrappauskohteissa jo noin 10 vuoden iässä, sanoo Alpo Eskola.
Tarkkailun avulla päästään ajoissa kiinni esimerkiksi ohutrappauksen halkeilemiseen ja voidaan korjata vauriot paikkakorjauksena.
Vaurioita voidaan ennaltaehkäistä korjaamalla liittymäkohdat heti, kun niissä on silmämääräisesti havaittu vaurioita ja julkisivupinnassa vesivuotoja tai värivaurioita.
– Eristerapattuja julkisivuja pitäisi huoltaa huomattavasti herkemmin kuin betonijulkisivuja.
Betonijulkisivuissa esimerkiksi maalipintojen hilseileminen on ensisijaisesti esteettinen haitta. Ohutrappauksissa se voi olla merkki siitä, että julkisivupinnoite on irronnut alustasta ja vesi pääsee valumaan rakenteisiin, Eronen toteaa.
Erityisesti ohutrappauksessa kannattaa kiinnittää huomiota julkisivupinnan halkeamiin ja värieroihin.
– Ohutrappaus rapautuu selvästi nopeammin kuin paksurappaus. Ja nopeammin etenevä vaurioituminen johtaa nopeammin myös vesivuotoriskeihin, Eskola sanoo.
Piileviä vaurioita
Oikean korjaustavan löytämisen vaikeus on vaurioiden piilevyydessä ja vaurioiden etenemisen arvioinnin vaikeudessa.
– Esimerkiksi paikkakorjauksissa ei välttämättä tiedetä, missä vaiheessa muun julkisivun vaurioitumisprosessi on; tapahtuuko muualla mikrohalkeilua ja miten nopeasti se vaurioittaa julkisivua, Alpo Eskola sanoo.
Siksi juuri paikkakorjatun kohdan viereen voi ilmaantua uusia korjaamista vaativia vaurioita.
– Eräässäkin kohteessa korjasimme kaikki tiedossa olevat selkeät detaljivirheet. Sen jälkeen vedettiin uusi maali korjatun pinnan päälle ja ajateltiin, että nyt on kaikki kunnossa. Joskus normaali säärasitus voi kuitenkin olla julkisivulle liikaa ja korjaamisesta huolimatta uusien vaurioiden määrä räjähtää käsiin hyvin äkkiä korjauskierroksen jälkeen.
Korjaamisella on vaihtoehtoja
Eristerapattujen julkisivujen korjaamiseen käytettävissä olevat vaihtoehdot riippuvat vaurioiden laadusta ja määrästä. Pienimmillään vauriot ovat pinnoitteen irtoamista verkotuslaastikerroksesta, jolloin yleensä riittää, kun poistetaan irtonainen pinnoite ja tehdään uusi pinnoitus varmistaen tartunta alustaan.
– Jos ohutrapatussa julkisivussa on vain yksittäisiä rapautuneita ja halkeilleita kohtia, ne voidaan korjata paikkakorjauksilla. Samassa yhteydessä uusitaan tarpeen mukaan liittymien saumauksia ja tehdään huoltomaalaus tai pinnoitus, Matti Eronen sanoo.
– Jos vaurioita on laajalti tietyllä osalla julkisivua, voidaan korjaukset rajata luonteviin alueisiin, esimerkiksi parveke- tai ikkunalinjoihin. Siten voidaan korjata ja uusia laajempiakin alueita.
Olennaista on purkaa kaikki vaurioitunut rappaus ja limittää uuden rappauksen verkko nykyisen verkotuskerroksen verkon kanssa, Eronen toteaa.
Jossakin vaiheessa vauriot ovat jo niin pitkällä, että on pakko uusia koko rappaus ja mahdollisesti eristeitäkin.
Alpo Eskolan kokemuksen mukaan koko vanhan ohutrapatun julkisivurakenteen purkamista tehdään harvoin. Hänellä on muistissa kaksi tapausta: kymmenen vuotta vanhoja julkisivuja, joissa yksi pääty oli täysin vaurioitunut.
Oletettavasti vaurioituminen johtui siitä, että toteutus oli tehty huonoissa olosuhteissa.
– Toisessa tapauksessa poistettiin rappauskerrokset, korjattiin pohja ja detaljien virheet sekä tehtiin uusi rappaus. Toisessa kohteessa tämän lisäksi kaikki julkisivut huoltomaalattiin, jolla häivytettiin myös parvekkeiden peruskorjauksessa syntyneet julkisivurappausrajat.
Eskolan mukaan tällainen vain pahimpien vaurioalueiden uusiminen ja muiden kevyempien korjaustapojen käyttö yleistyy.
– Tärkeää on löytää kuntotutkimusmenetelmät, joilla selvitetään piilevätkin vauriot mahdollisimman hyvin, ettei ajauduta jatkuvaan korjaamiskierteeseen.
Korjaamisen vaihtoehtoja eristerapatulle julkisivulle
1. Huoltomaalaus/pinnoitus. Ei välttämättä näkyviä vaurioita, korkeintaan pientä hiushalkeilua pinnoilla. Maalataan, tarvittaessa siloittava maali, pinnoituksia, pinnoitteessa mukana kiviainesta tarpeen mukaan.
2. Paikkakorjauksessa korjataan tietyt vauriokohdat. Jos vauriot ovat vain pinnassa, voidaan purkaa pinnoite pois ja tehdä uusi. Pinnoitteen irtoamisen syy selvitettävä. Jos vauriot ulottuvat verkotuslaastikerrokseen, puretaan myös se pois. Rajataan ehyeen rappaukseen, korjausalue esimerkiksi suorakaiteen muotoiseksi ikkunoiden nurkkiin. Olennaista on limittää uuden paikkauksen verkko olemassa olevan verkon kanssa: jäävästä pinnasta hiotaan pinnoite ja verkotuslaastia pois.
3. Jos vaurioita on laajalti, puretaan rappaus pois ja tehdään käytännössä kokonaan uusiksi.
4. Jos vaurioita on laajalti ja tietyt detaljivirheet toistuvat läpi rakennuksen (esimerkiksi ikkunoiden diagonaaliverkkojen puute ja halkeamia kaikissa ikkunanurkissa), voi olla syytä uusia julkisivut kokonaan. Puretaan vanha rappaus lämmöneristeitä myöten, koska purkutyön tekeminen lämmöneristeitä varoen on hidasta.
Teksti Riina Takala-Karppanen | Kuvat Matti Eronen ja Alpo Eskola