Epävarma taloustilanne ei jarruta taloyhtiökorjaamista

Kahdella kolmesta taloyhtiöstä on jokin korjaushankkeen tai sen valmistelun vaihe käynnissä. Suurimmat odotukset korjaamisen kasvusta on lähinnä pääkaupunkiseudulla. Tämä käy ilmi Korjausrakentamisbarometristä, johon vastasi yli 2100 taloyhtiöedustajaa.

Korjausrakentaminen koskettaa tällä hetkellä noin kahta kolmasosaa taloyhtiöistä. Se on kutakuinkin yhtä suuri määrä kuin viime keväänä. Korjaushankkeita omaavien yhtiöiden osuus on nyt yhtä suuri kuin keväällä 2014.
Korjausrakentamisen ilmapuntarimittarissa kasvua on kuluvalle vuodelle lähinnä pääkaupunkiseudulla. Vastausten perusteella kuitenkin näyttää, että suurelle enemmistölle taloyhtiöistä nykyisellä epävarmalla taloustilanteella ei ole vaikutusta suunniteltujen korjaus- ja ylläpitohankkeiden toteutumiselle.
Vuodelle 2016 näkymät ovat tässä vaiheessa epävarmat. Runsaat 25 prosenttia odottaa korjausrakentamisen määrän kasvua taloyhtiössään, mutta 30 prosenttia odottaa määrän vähentymistä. Näkymä on hivenen vuoden takaista mittausta varovaisempi, sillä kasvua odotti tuolloin 27 ja supistumista 28 prosenttia.

Pihat, putkistot, ovet ja ikkunat remonttikärjessä
Taloyhtiöistä 65 prosentilla on ollut tänä keväänä jokin korjaushankkeen vaihe – hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai rakentamisvaihe – käynnissä. Määrä on sama kuin vuotta aiemmin. Rakentamis- ja hankesuunnitteluvaiheessa olleiden osuus kasvoi hivenen, mutta suunnittelu- ja tarjousvaiheessa olleiden osuus on hiukan viime vuotta pienempi.
Kuluvana vuonna taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita. Kaikkien näiden osuus oli noin 10 prosenttia tai enemmän barometrin runsaasta 2100 vastauksesta.
Myös märkätiloja ja vesikattoja remontoidaan edelleen hyvin yleisesti, runsaassa yhdeksässä prosentissa taloyhtiöitä. Kasvua oli lähinnä putkistoremonttien osuudessa.

Ulkovaipparemontit edessä
Runsaalla kolmanneksella taloyhtiöistä on korjaus- ja ylläpitotarvetta piharakenteissa tulevalla viisivuotiskaudella.
Barometriin vastanneista noin 26 prosenttia ennakoi korjauksia ja ylläpitotoimia ikkunoihin ja ulko-oviin, vesikattoon ja julkisivuihin. Putkistoja ja märkätiloja arvioi korjaavan hieman runsaat 20 prosenttia vastanneista. Osuudet ovat hieman supistuneet viimeisten kahden vuoden aikana.
Huoneistojen märkätilojen kohdalla on ollut kuitenkin pieni nousu.
Hissien kohdalla ylläpito- ja korjaustoimia on odotettavissa tulevalla viisivuotisjaksolla hieman alle 10 prosenttiin vastaajayhtiöitä. Edelleenkin vain noin kolmessa prosentissa vastauksia merkattiin odotuksiin esteettömyyskorjauksiksi nimetyt korjaustyypit.

Keskimääräinen lainamarginaali 1,5 prosenttiyksikköä
Korjaushankkeiden rahoitusta on pääsääntöisesti hyvin saatavissa. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä vain 9 prosenttia raportoi, että lainansaanti korjauksiin on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Muutos on merkittävä, sillä syksyllä 2013 tämä osuus oli 29 prosenttia vastaajista.
Lainaehtojen kehitysodotusten yleissävy on hilautumassa kohti neutraalia. Vastaajista 68 prosenttia odottaa lainaehtojen säilyvän lähiaikoina ennallaan ja 11 prosenttia jopa ehtojen parantumista. Vastaajista enää 22 prosenttia odottaa ehtojen heikentymistä. Niinpä lainaehtojen kehitysodotusten saldoluku on noussut syksyn 2013 -62:sta kevään 2015 -11:een. Syksystä 2014 muutosta on 18 prosenttiyksikköä.
Runsaat 50 prosenttia ilmoittaa kysyneensä lainaa vähintään kolmelta pankilta ja vain yhdeltä pankilta on lainaa kysynyt 26 prosenttia. Lainatarjouksien saatavuus näyttää myös asettuneen uomiinsa. Vain yhdeltä pankilta on saanut miltei 30 prosenttia vastaajista. Osuus on pysynyt käytännössä ennallaan syksystä 2012.
Korjauslainojen marginaalien mediaani on edelleen hieman kutistunut. Nyt mediaani oli vastaajien keskuudessa 1,5 prosenttiyksikköä, kun syksyllä taso oli 1,6 prosenttiyksikköä.

Energiatehokkuuden parantamista perinteisin keinoin
Energiatehokkuustoimenpiteissä kärkipaikkaa pitävät ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, patteriverkoston perussäätö ja termostaattisten patteriventtiilien asentaminen tai uusiminen sekä ikkunoiden ja parvekeovien tiivistäminen. Näitä toimenpiteitä on toteutettu noin 30 – 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.
Vain noin 45 prosentissa taloyhtiöitä on käytössä vähintään kuukausitason kulutusseuranta. Sen pitäisi kuitenkin olla jokaisen taloyhtiön perustyökalu energianhallinnassa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Taloyhtiön toiminnan ohjenuorana toimiva strategia on käytössä ainoastaan noin 15 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.
Varsinaisten korjaushankkeiden osalta ikkunoiden uusiminen on ollut yleisin energiatehokkuustoimenpide noin 30 prosentin osuudella. Vastausten perusteella uusiutuvan energian hankkeita on toteutettu yhteensä vain alle kahdeksassa prosentissa vastauksista ja näistä puolet on ollut ilmalämpöpumppujen asennuksia.
Tulevaisuudessa siintävien energiatehokkuustoimenpiteiden osalta tilanne on likipitäen samanlainen kuin keväällä 2014. Perusasioiden lisäksi tarkoituksena olisi parantaa valaistusta ja sen energiatehokkuutta.
Taloyhtiöissä on kiinnostusta poistoilman lämmön talteenoton toteuttamiseen lämpöpumppuratkaisulla ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tämä käy ilmi tämän kevään lisäkysymyksestä, jossa tiedusteltiin aiheita, joista kaivattaisiin erityisesti lisätietoja.

Korjausrakentamisbarometri tavoitti tällä kertaa 2151 vastaajaa. Vastaajista 1756 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 261 ammatti-isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 134 muuta taloyhtiöiden vastuuhenkilöä.