Ennakoiva huolto maksaa itsensä takaisin

Huuhtelulla ja kuvauksella saadaan selville, missä kunnossa viemärit ovat: pitäisikö niille tehdä jotain vai riittääkö tilanteen seuraaminen. Tämänkaltainen ennakointi ja huolto on huomattavasti halvempi ratkaisu kuin jos viemäriin tulee tukos ja sen avaamiseen tarvitaan päivystysluontoisesti vesijohtoliike tai painehuuhtelukalusto, puhumattakaan tukoksen aiheuttamasta vesivahingosta. Näin sanoo vantaalaisen Myyrmäen Huollon huoltotoimen päällikkö Antti Kämäräinen.

Niin kutsuttuihin pakkorakotilanteisiin lukeutuu viemärin rikkoutuminen. Hintalapun suuruutta nostaa viemärin sijainti, maamassojen vaihto ja mahdollinen kuivaus- ja desinfiointityö, mikäli viemärivesi ehtii kastella rakenteita.
– Pahin skenaario on talon sisällä lattiarakenteiden alla olevan pohjaviemärin rikkoutuminen. Erään kiinteistön kylmäkellarissa jouduttiin hiljattain avaamaan yli 30 sentin paksuista betonilattiaa, jotta päästiin käsiksi rikki menneeseen pohjaviemäriin. Kyseinen viemäri sijaitsi vielä metrin syvyydessä lattian alla olevassa hiekkatilassa. Putki korjattiin ja saastunut maa-aines vaihdettiin sekä suoritettiin tarvittavat desinfiointityöt.
– Esimerkki kertoo rakenteiden avaamisen, viemärin korjaamisen sekä suurimpana kustannuksena olleen maamassojen vaihdon maksavan niin paljon, että sen rinnalla viemärien huuhtelu ja kuvaaminen ovat pieniä kuluja. Karkeasti arvioiden nämä kustantavat kiinteistön koosta riippuen muutamia tuhansia euroja.
– Kilpailutusta ei välttämättä tämän kokoluokan urakassa tarvita, vaan se voidaan teettää tutulla ja hyvämaineisella toimijalla hinta-arvioon perustuen. Toki, jos panostaa yksittäisen taloyhtiön osalta työselitteen laadintaan ja tarkkoihin todellisiin kaivo- ja metrimääriin, niin tarjous voi tulla itse suorituksen osalta edukkaammaksi, mutta kun tähän lisätään kilpailuttamisen kustannukset, niin säästö häviää.

– Taloyhtiön olisi hyvä tilata määräajoin viemäreiden huuhtelu, vaikka sitä ei olisi kirjattukaan kunnossapitotarveselvitykseen tai pitkän tähtäimen suunnitelmaan.

Antti Kämäräinen on kuullut epäiltävän, että painehuuhtelu hajottaisi viemärin. Hän tyrmää tällaiset puheet.
– Päinvastoin – etenkin 70-luvun taloissa viemärin sisäpinnassa oleva lika ja rasva saattavat olla niitä ainesosia, jotka pitävät putkea kasassa. Painehuuhtelu ei hajota ainoatakaan viemäriä, vaan putki on ennen sitä syöpynyt rikki. Kun sakka huuhdellaan pois, rikki mennyt kohta tulee esille ja alkaa todennäköisesti vuotaa, Kämäräinen selvittää.

Kimpassa viemäreiden huuhtelu ja kuvaus
Myyrmäen Huollon asiakasyhtiöissä teetettiin muutama vuosi sitten kiinteistöjen pohjaviemäreiden huuhtelu ja kuvaus. Hankkeessa oli mukana 65 taloyhtiötä.
– Urakoitsija valittiin yhteisellä kilpailutuksella, mikä näkyi kustannuksia alentavana tekijänä verrattuna siihen, että jokainen taloyhtiö olisi kilpailuttanut erikseen oman urakkansa.
– Kiinteistöjen viemäriputket huuhdeltiin ja kuvattiin tonttikaivosta käsin talon sisälle niin pitkälti kuin oli mahdollista. Taloyhtiöt saivat pohjaviemäreistään seikkaperäiset selvitykset pdf-tiedostoina, kuvina ja videoina sekä raporttina toimenpide-esityksineen. Sähköisessä muodossa olevista tutkimuksista on hyötyä myös jatkossa, jos lähdetään suunnittelemaan isompaa remonttia.
– Kuvauksesta kertyneen tiedon pohjalta jotkut taloyhtiöt ovat jo kunnostaneet viemäreitä. Toisilla tilanne on seurannassa: pohjaviemärit huuhdellaan säännöllisesti, kunnes tehdään isompi remontti, esimerkiksi linjasaneeraus. Mutta osassa yhtiöitä ei ole tehty mitään. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että viemärit eivät itsestään tule kuntoon.
Iso osa taloista, joissa pohjaviemärien huuhtelu ja kuvaus toteutettiin, on rakennettu 70- ja 80-luvuilla, mutta joukossa on 90-luvunkin kiinteistöjä. Vastatessaan kysymykseen, onko eri ikäluokan viemäreiden kunnossa eroja, Kämäräinen toteaa, että jokainen talo on yksilönsä.

– Niin sanotun nousukauden aikaan eli 80-luvulla taloja rakennettiin kiireellä, mikä valitettavasti näkyy paikoin laadussa. Ja toisaalta 70-luvun talossa putkisto voi olla todella hyvässä kunnossa, hän selvittää.

Putkistojen kuntoon vaikuttaa myös se, minkälaisella maaperällä kiinteistö sijaitsee.
– Kallioisilla alueilla ei juuri ole ongelmia. Sen sijaan savimaalla maa elää ja siellä myös joudutaan usein pumppaamaan pois perusvesiä.
Yhteenvetona viemäriputkistoista Antti Kämäräinen toteaa kuvausten kertoneen niiden olleen ikäänsä nähden jopa oletettua paremmassa kunnossa. Kiireellisesti korjattavia putkia ei kovin paljon löytynyt.

Painaumat ja juurakot esille
Pohjaviemärien kuvauksella saadaan selville painaumat ja muut mahdolliset vauriot putkessa, kuten reiät, syöpymät ja halkeamat sekä rakenteelliset epäkohdat.
– Painaumia aiheuttavat muun muassa maan ”eläminen”, huonot pohjat ja rakennusvirheet, Kämäräinen luettelee. Putkimateriaalilla ei hänen havaintojensa mukaan ole merkitystä.
– Viemäriputkissa todetuissa painaumissa ei kuitenkaan ollut hirveitä ongelmia. Valtaosa tällaisista kohteista on sen jälkeen huuhdeltu säännöllisesti, joten niihin ei pääse muodostumaan sakkaa.
Toinen yleinen ongelma viemäreissä on rasvakertymät. Lisäksi putken rakenteellinen vika, sauma tai pykälä voi painauman lailla kerätä tavaraa, minkä seurauksena viemäri saattaa tukkeutua.
Viemäriputkien yhtenä vitsauksena ovat puiden juurakot.

– Kun Myyrmäkeä on aikoinaan rakennettu, on piha-alueille istutettu koivuja ja vaahteroita. Niiden juuret hakevat kosteutta niin pohjaviemäreistä, sadevesiputkistoista kuin salaojaputkistakin.

– Pihojen puustoa on vuosien varrella toki karsittu lähinnä sen vuoksi, että puut ovat olleet huonokuntoisia ja aiheuttaneet turvallisuusriskin. Lisäksi puita on pitänyt poistaa isojen hankkeiden takia, koska ne ovat olleet esimerkiksi liian lähellä seinää. Tätä kautta juurakkokasvustoa on saatu vähennettyä.
Tonttien juurakoihin ei Kämäräisen mukaan haluta juuri muutoin koskea, koska se maksaa.
– Mutta jos huoltotyö poistaa yhdenkin vahingon yhtiössä, se on maksanut itsensä takaisin, hän laskee.

Sadevesiputket ja salaojat heikkoja lenkkejä
Omat haasteensa on kiinteistöjen sadevesilinjastoissa, joiden kuntoa harva taloyhtiö on Antti Kämäräisen mukaan kartoittanut.
– Viemärikaivojen sorapesät tyhjennetään kyllä säännöllisesti ja näkyvissä olevat juurakot poistetaan. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä, vaan sadevesiputkia olisi korjattava. Vaikka tämä on tiedossa, asia ei välttämättä etene.  Osassa kohteista linjasaneeraus painaa päälle ja ajatellaan, että kaikki laitetaan kerralla kuntoon.
– Sadevesikaivon toimimattomuus ei toki aiheuta aina ongelmia. Jos kaadot menevät kiinteistön pihalla oikein, liikkuvat vesimassat seuraavaan paikkaan.
Kämäräinen kiinnittäisi taloyhtiöiden katseet myös salaojitukseen.
– 70-luvun talojen kohdalla voi jopa kysyä: mitkä salaojat. Kiinteistöllä on kyllä saattanut joskus olla ruukkuputkea, mutta ei enää. Jos tontilta kaivo löydetään, putkea voidaan kuvata ehkä metrin verran ja siihen se tyssää. Salaojitus pitäisi laittaa ehdottomasti ajan tasalle, sillä muuten kiinteistölle voi syntyä vaurioita. Etenkin maanpinnan alapuolella olevat kellarit kärsivät, mikä näkyy muun muassa seinissä ja lattioissa pinnoitevaurioina Antti Kämäräinen tietää.
Huoltotoimen päällikkö käy aika ajoin kertomassa taloyhtiöille ennakoivien huoltotoimien tärkeydestä. Hän herättelee kuulijoita vertaamalla kiinteistön huoltoa auton huoltoon.

– Meistä kukaan ei aja esimerkiksi 40 000 euron autolla niin pitkään kuin se kulkee, vaan huollattaa sitä säännöllisesti – maksaa se sitten satasen tai tuhannen euroa. Mutta kun ihmisellä on 350 000 euron osakehuoneisto, jonka huoltoon pitäisi laittaa pieni siivu vaikkapa 3 000 euroa maksaneesta kiinteistön viemäreiden huuhtelusta, niin ei tahdo onnistua, Antti Kämäräinen toteaa.

Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Profesionalissa 4/2016