Energiatuotanto yksi ilmastohaasteista pääkaupunkiseudulla

– Rakennusten lämmitys aiheuttaa edelleen yli puolet pääkaupunkiseudun kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, mutta nyt kaukolämmön tuotannossa otetaan merkittäviä edistysaskelia. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Vantaan Energian jätevoimala, HSY:n puhdistaman jäteveden lämpöä hyödyntävä uusi lämpöpumppulaitos Espoossa sekä Helenin pelletinpoltto, uusi kehityssuunnitelma ja Helsingin päätös Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo.
HSY:n tekemien laskelmien mukaan päästöt pääkaupunkiseudulla ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 2007 lähtien, mm. vuonna 2014 ne vähenivät 4 prosenttia edellisvuodesta.
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää suuria muutoksia energiantuotannossa, liikkumisessa ja kulutustottumuksissa.

Toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla
Energiansäästön ja kaukolämmön tuotannon lisäksi hiilineutraalius edellyttää toimia kaikilla muillakin sektoreilla.
– Tulevaisuudessa liikenteen merkitys päästöjen vähentämisessä korostuu, kun sähkö vähitellen vihertyy ja kaukolämpöön saadaan uusia ratkaisuja ja polttoaineita, HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo sanoo.
HSY:n päästölaskenta sisältää seudun suorat kasvihuonekaasupäästöt lukuun ottamatta lentoliikennettä ja esimerkiksi ruoantuotannosta ja kulutushyödykkeiden valmistamisesta syntyviä välillisiä päästöjä.
– Jatkossa toimiin, joiden vaikutus ei suoraan näy päästöseurannassa, on kiinnitettävä enemmän huomiota. Esimerkiksi jätteensynnyn ehkäisyllä on suuri merkitys, kun ajatellaan kulutustottumuksia ja tuotteiden koko elinkaaren aikaisia päästöjä, vaikka jätteiden käsittelyn suorat ilmastopäästöt ovat pääkaupunkiseudulla verraten pienet, Lounasheimo sanoo.

Kasvavat kaupungit ovat avainasemassa

Globaaleja kohtalonkysymyksiä ilmastonmuutoksen kannalta on se, miten kaupungit tulevaisuudessa rakennetaan. Pääkaupunkiseudulla asukasluku on kasvanut 2000-luvulla noin 15 prosenttia ja samoin rakennuskanta. Viime vuosien yli 1,5 prosentin vuosikasvun ennustetaan jatkuvan.
Helsingin uutta yleiskaavaa suunnitellaan peräti 250 000 uudelle asukkaalle vuoteen 2050 mennessä. HSY:n tekemän arvion mukaan yleiskaava mahdollistaa suoraan ja välillisesti yli 80 prosentin päästövähennykset, jos Helsingin ilmastopolitiikkaa viedään edelleen määrätietoisesti eteenpäin.
– Yleiskaavan visio 2050 on yksi hyvä esimerkki laaja-alaisesta ilmastotietoisuuden kasvusta. Myös Vantaalla ja Espoossa kasvu nojaa vahvasti raideliikenteeseen, mikä mahdollistaa kestävän kokonaisvaltaisen kaupunkikehityksen, Lounasheimo sanoo.