Helsinkiläisessä Asunto Oy Ulvilantie 27:ssä tehdään julkisivukorjausta, jonka yhteydessä toteutetaan erilaisia energiasäästötoimia taloudellisten ja osin rakennusten arkkitehtuurin säilyttämisen reunaehtojen määrittäminä. Yli 200 asunnon yhtiössä urakka valmistunee aikataulun mukaan vuoden lopulla. Kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa.
Helsingin Munkkivuoressa sijaitseva Asunto Oy Ulvilantie 27 on niin iso yhtiö, että sen mittavasta katto- ja julkisivuremontista tuli väistämättä kaksivuotinen. Vuonna 1957 rakennettuun taloyhtiöön kuuluu kolme 8-kerroksista pistetaloa ja kolme matalaa 4-kerroksista kerrostaloa, joissa on yhteensä 234 asuntoa.
Remontissa korjataan kaikkien talojen katot. Matalissa taloissa korjataan lisäksi julkisivurappaukset, parvekkeet, ikkunat, sokkelit ja ulko- ovet. Pääurakoitsijana toimii Jatke Julkisivut Oy.
Kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa, mutta hallitukselle on annettu lisälainavaltuus mahdollisten lisätöiden kattamiseksi. Laina-aika on 15 vuodelle. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteeseen mennessä.
Räätälöidyt alumiiniritilät
Asunto Oy Ulvilantie 27:n on suunnitellut arkkitehti Markus Tavio, jonka 1950- ja 1960-luvulla Helsingin Munkkivuoreen suunnittelemat 20 asuinkerrostaloa ja 2 autotallia muodostavat arkkitehtonisesti merkittävän kokonaisuuden.
Rakennuksilla ei ole suojelumääräystä, mutta Helsingin kaupunginmuseon Munkkivuoren rakennusinventoinnissa vuosilta 2003–2005 rakennusten arkkitehtuuria pidetään säilyttämisen arvoisena.
Tämä näkemys vaikutti Ulvilantiellä esimerkiksi ikkunoiden ja ulko-ovien uusimiseen.
Alkuperäiset puuikkunat olivat kuntotutkimuksen perusteella huonossa kunnossa. Vanhojen ikkunoiden tuuletusikkunaosassa oli syvennys, mihin vesi jäi lepäämään. Myöhemmin ikkunoihin oli asennettu pellitys, jolla pyrittiin estämään rakenneratkaisusta johtuvia vesivuotoja. Syvennys ja vanhan puisen tuuletusluukun profiili antoivat ikkunoille omaleimaisuutta, jonka säilyttämisestä keskusteltiin rakennusvalvonnan kanssa.
Neuvotteluiden pohjalta taloihin tulee nykyaikaiset alumiinipuuikkunat, mutta niihin valmistetaan käsityönä alumiiniritilät sekä asennetaan niin sanotut hattulistat, joilla luodaan vanhan ikkunan kaltaista syvyysvaikutelmaa.
Tuuletusikkunoihin tulevien ikkunaritilöiden värisävyjä etsittiin perusteellisesti ja vasta kolmannessa katselmuksessa löytyi oikea tarjolla olleista vaihtoehdoista.
– Asukkaat olisivat halunneet tuuletusikkunaksi tavallisen läpinäkyvän ikkunan. Sen sijaan tuuletusikkunoihin valmistettiin jokaiseen taloon erivärinen alumiiniritilä. Lopputulos vaikuttaa onnistuneelta, ja ilma pääsee kulkemaan hyvin ritilän läpi, isännöitsijä Petri Lampinen Talohallinta Oy:stä toteaa.
Ikkunoiden uusimisella parannetaan energiatehokkuutta ja talojen ilmanvaihtoa. Matalissa taloissa on painovoimainen ilmanvaihto, korkeissa taloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jota Lampisen mukaan on tehostettu asentamalla ilmanvaihtokoneisiin taajuusmuuntajat.
Myös ulko-ovien ja porrashuoneiden lämmöneristävyyttä olisi haluttu parantaa ja asentaa ulko-oviin paksumpi eristelasi. Säilytettäväksi määrättyjen ovien rakenne ei kuitenkaan olisi kestänyt paksun eristelasin painoa, minkä vuoksi energiatehokkuuden parantamisesta tältä osin luovuttiin.
Tiivisteitä kuitenkin uusittiin porrashuoneiden ovissa lämmönhukan estämiseksi.
Alumiini kattomateriaaliksi
Taloissa on kaikkiaan noin 4000 neliötä kattopintaa. Kattomateriaali vaihtuu remontissa pinnoitetuksi alumiiniksi. Sitä puoltaa esimerkiksi katemateriaalin korroosionkestävyys.
– Vaikka katteen maalipintaan tulisi vaurioita, alumiini ei ruostu samalla tavoin kuin peltikate. Lisäksi pinnoitettu alumiini on pitkäaikaiskestävämpi ratkaisu, kunhan sen toteutus on tehty oikein. Alumiinin käytössä on otettava huomioon esimerkiksi lämpölaajeneminen, joka on tuplasti suurempi kuin teräspellillä, valvojana toimiva Vili Haapasaari Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:stä sanoo.
Mitä lyhyemmät lappeet, sitä parempi alumiinikatteen kiinnittämiselle.
– Pisimmät alumiinikaterivit, joita korkeiden talojen katoille tehtiin, olivat seitsemän metriä pitkiä. Detaljiikka suunniteltiin ja toteutettiin niin, että kate pääsee lämpölaajenemaan kahteen suuntaan. Liian pitkiä katerivejä ei voi juuri tästä lämpölaajenemisesta johtuen käyttää, Haapasaari sanoo.
Suunnitteluvaiheessa laskettiin kattojen eri korjaamistapojen energiatehokkuusvaikutuksia. Kustannussyistä ei lähdetty uusimaan kattoja täydellisesti kattorakenteita myöten.
– Nyt päädyttiin kevyempään, välimallin ratkaisuun, missä vanhan puhallusvillan seassa olevat jätteet siivottiin ja huonokuntoiset villat poistettiin. Tämän jälkeen vanhan villan päälle levitettiin 200 millimetriä uutta puhallusvillaa, Haapasaari kertoo.
Julkisivurappauksiin paikkakorjauksia
Matalien talojen julkisivujen kunnostamiseksi oli suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa kaksi vaihtoehtoa: täydellinen uusinta tai paikkakorjaus.
– Koska rappaukset oli havaittu kopo-kartoitusten perusteella säilytettäviksi, tilaaja ei katsonut tarpeelliseksi uusia rappauksia kokonaan, Vili Haapasaari sanoo.
Korkeiden talojen julkisivurappaukset korjattiin perusteellisesti muutamaa vuosia sitten. Korkeiden talojen julkisivujen kaltaisia siporexpintaisia kolmikerrosrappauksia on Lampisen kokemuksen mukaan korjattu esimerkiksi Helsingissä jo monin paikoin.
– Rappaukset irtoavat ajan kuluessa alustastaan, koska niiden tartunta ei ole ollut välttämättä alun perinkään kovin hyvä. Kun rappaus alkaa rapistua ja neliön kokoisia palasia putoilee talon yläkerroksista alas, tilanne on vaarallinen ja tulee kiire korjata julkisivu, Lampinen kertoo.
Matalien talojen rapatuissa julkisivuissa rakenne on toisenlainen, koska niissä rappaus on tehty tiilipinnan päälle. Tämä mahdollisti julkisivurappausten paikkakorjaukset, joista osa tehtiin jo viime vuonna ja loput tänä vuonna.
Parvekekaiteiden huono kunto yllätti
Korkeiden talojen huoneistoparvekkeet on kunnostettu aikaisemmin, joten nyt korjataan vain matalien talojen 72 huoneistoparveketta. Niissä tehdään betonikorjauksia ja maalaustöitä sekä uusitaan kaiteet ja asennetaan parvekelasitukset.
– Osa parvekkeista oli huonossa kunnossa ennen remonttia. Parvekelasitusten ensisijainen tarkoitus on nyt suojata parvekerakenteita säärasituksilta, Haapasaari toteaa.
Betoniset parvekekaiteet osoittautuivat hankkeen aikana huonokuntoisemmiksi kuin mitä yhtiön teettämässä kuntotutkimuksessa oli osoitettu. Lampinen arvelee näytteiden määrän jääneen suunnittelun kannalta liian suppeaksi kohteen kokoon ja erikoisiin rakenneratkaisuihin nähden.
Jotkin parvekkeet on rakennettu tiilimuurauksen varaan. Tuuletusparvekkeiden rakenne on erilainen. Niitä taloissa on yhteensä 50, joista 26 uusitaan tai kunnostetaan perusteellisemmin tämän remontin aikana.
Matalien talojen julkisivuissa yhdistyy erilaisia julkisivumateriaaleja ja -pintoja. Osassa parvekkeita reuna on tehty tiilistä, osassa betonista.
– Tämä on erilaisten materiaaliyhdistelmien vuoksi työläämpi suunnittelun ja toteuttamisen kannalta kuin perinteisempi 1950-luvun talo tai tavallinen 1960-luvun betonielementtitalo, Haapasaari sanoo.
Talvikausi hyödyksi
Korjaustöitä on tehty osin talvellakin. Tammi- maaliskuussa uusittiin kahden korkean talon katot ja ikkunoita vaihdettiin uusiin läpi talven.
Talvella tekeminen asettaa Vili Haapasaaren mukaan omat erityisvaatimuksensa uretaanimassojen ja muiden materiaalien käytölle. Siksi talviaikaa on Haapasaaren mukaan tärkeä hyödyntää vähemmän sääoloista riippumattomiin työvaiheisiin kuten esimerkiksi sisäpuolisiin maalaustöihin.
Myös ikkunoiden vaihtaminen talvella on hänen mukaansa järkevää, koska sillä nopeutetaan koko hankkeen etenemistä.
Viime talvi ei ollut kattotöiden tekemiselle ihanteellisin, koska lunta tuli paljon. Toisaalta kattotöitä tehtiin sääsuojan alla, joten lumi ei sinällään haitannut, mutta pakkaset kylläkin.
– Joinakin päivinä oli liian paljon pakkasta tiivistysmassojen käyttämiselle. Eikä alumiinia ole suotavaa sen lämpöliikkeiden vuoksi asentaa liian kylmällä, Haapasaari toteaa.
Toissa kesänä kattotöissä myös hikoiltiin. Petri Lampinen arvelee, että pahimmillaan katolla oli +50 astetta, vaikkakin katon perusväri ei sido lämpöä niin paljon kuin oikein tummanharmaa tai musta katto.
– Olen luottavainen aikataulun suhteen, vaikka se tiukka onkin. Valmista pitäisi olla jouluna. Syksyn aikana yritetään tehdä etupainotteisesti kaikki talven kannalta kriittiset työvaiheet, kuten maalaukset ja betonivalut, Lampinen kertoo. Säiden osalta toiveena on kuiva ja riittävän lämmin syksy ja alkutalvi.
Teksti Riina Takala-Karppanen | Kuvat Vesa Voitto Sakari