Energiatehokkuutta ilman isoja investointeja

Taloyhtiön energiantehokkuus ei välttämättä vaadi isoja investointeja. Energiansäästöpotentiaalia on mahdollista löytää niin ikkunoiden tiiveydestä, ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöistä, veden kulutuksesta kuin valaistuksestakin.

Rakennusten säästöpotentiaalista olisi asiantuntijoiden mukaan saavutettavissa jopa 10–15 prosenttia ilman kalliita ja raskaita korjaustoimenpiteitä. Energiaa voi mennä pahimmillaan hukkaan 30 prosenttia asuinkerrostalon energiasta. Tämä on euroissakin laskettuna melkoinen määrä; taloyhtiössä voidaan puhua jopa kymmenistä tuhansista euroista. Ilmastonkin kannalta rakennusten tärkein energiansäästöpotentiaali on olemassa olevassa rakennuskannassa.

Johtava asiantuntija Harri Heinaro valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä korostaa suunnitelmallisuutta, kun taloyhtiössä pohditaan keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Lisäksi kannattaa miettiä, mitä korjauksia on tulossa ja olisiko järkevää toteuttaa samassa yhteydessä pieniäkin toimia, joista muodostuisi energiansäästöä.

Perusenergiansäästötoimet ovat Heinaron mukaan suhteellisen helppo toteuttaa, eivätkä ne vaadi isoja investointeja. Tärkeää on, että talo­yhtiössä on henkilö tai henkilöitä, jotka ovat energiansäästöstä kiinnostuneita ja haluavat niihin perehtyä. Ensimmäinen askel tähän voi olla perustiedon kerääminen esimerkiksi ilman­vaihdosta ja lämmityksestä, eli minkälaisia systeemejä rakennuksessa on käytössä.

Asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, ovat muun muassa sisälämpötilan tarkistaminen, vedenkulutuksen vähentäminen, ilmanvaihdon toimivuus sekä yhteisten tilojen ja piha-alueen valaistuksen tarkoituksenmukaisuus. Nämä ovat yksinkertaista tekemistä, joka ei usein maksa juuri mitään.

Ikkunoiden tiivistys kannattaa 

Ikkunoiden ja parvekeovien tiivistys on hyvä keino, jolla voidaan vähentää lämmitysenergian kulutusta.

– Jos tiivisteet ovat huonossa kunnossa ja ikkunoiden kautta tulee paljon ilmavuotoa, saattaa asuntoon syntyä kylmän ja vedon tuntua. Tämä voi puolestaan vaikuttaa siihen, että lämmitys pidetään täysillä. Kun ikkunoiden ja parveke­ovien tiivistys on kunnossa, on lämpötilaa mahdollista laskea ilman, että asumisviihtyvyys laskee, Heinaro sanoo.

Kuinka usein tiivistys on syytä tarkistaa, siihen ei ole Heinaron mukaan yksiselitteistä sääntöä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi ikkunoiden ikä ja minkälainen tiiviste niissä on.

– Asiaa tulisi lähteä selvittämään viimeistään siinä vaiheessa, kun useammalta asukkaalta tulee palautetta vedosta ja kylmästä.

Harri Heinaron havaintojen mukaan taloyhtiöissä ei juuri tehdä tiiveystutkimuksia tai lämpökamerakuvauksia. Jos sisäolosuhteiden kanssa haasteita ja veto-ongelmia, olisi syytä selvittää, onko vuotoa ikkunoissa tai epäjatkuvuuskohtia rakenteissa.

Kenen vastuulle tiivistyksen kunnostaminen kuuluu, riippuu taloyhtiöstä. Tiivistys voidaan antaa ammattilaisen hoidettavaksi kokonaan tai sopia, että asukkaat huolehtivat itse sisäpuitteiden tiivistyksistä. Taloyhtiössä saattaa kuitenkin olla asukkaita, jotka eivät tästä pysty suoriutumaan, joten Heinaron mukaan olisi hyvä, jos asiaa voitaisiin hoitaa yhdessä.

Laskelmien mukaan lämmitysenergian kulutus saattaa pienentyä 5–15 prosenttia, kun tiivistys laitetaan kuntoon. Tiivistys pidentää myös ikkunoiden ikää. Ikkunoiden ja ovien tiivistyksen jälkeen tai sen yhteydessä on syytä tarkistaa ilmanvaihdon toiminta.

Suodattamien vaihto säännöllisesti 

Ilmanvaihdolla on suora vaikutus huoneistojen terveelliseen ja viihtyisään sisäilmaan, mutta sillä on iso merkitys myös energiankulutukseen.

Harri Heinaro pitää tärkeänä, että asukkaat tietävät, mikä ilmanvaihdossa kuuluu heidän vastuulleen. Jos siitä on epätietoisuutta, toimet saattavat jäädä sen vuoksi tekemättä, mistä kärsii sekä sisäilman laatu että energiatehokkuus.

Tyypillisiä asukkaille kuuluvia tehtäviä huoneistossa ovat venttiilien puhtaanapito ja korvausilmaventtiilien suodattimien vaihto ja koneellisen asuntokohtaisen ilmanvaihdon talossa ilmanvaihtokoneen suodattimien vaihto.

– Suodattimien kunnolla on iso merkitys ilmanvaihdon toimivuuteen. Niiden vaihto on taloyhtiön tai asukkaan vastuulla. Jos se kuuluu asukkaalle, voisi kuitenkin pohtia, olisiko mahdollista tehdä asiassa yhteistyötä niin, että suodattimet tulee vaihdettua. Asukkaat voivat tarvita opastusta myös siihen, miten esimerkiksi korvausilmaventtiilejä käytetään oikein, Heinaro toteaa.

Taloyhtiön toimesta toteutetaan ilmanvaihdon tarkastus ja säätö. Nyrkkisääntönä on, että ilmanvaihdon kanavien nuohous tai ilmavirtojen säätö olisi hyvä toteuttaa kymmenen vuoden välein tai kun asukkailta tulee palautetta huonosta ilmanlaadusta.

Lämmön talteenottojärjestelmät (LTO) ovat tänä päivänä suosittuja, ja monissa taloyhtiöissä pohditaan sellaisen asentamista. Kuinka kannattavaa LTO on rakentaa koneellisen poisto­ilmanvaihdon taloon, siihen ei ole Heinaron mukaan yksiselitteistä vastausta.

– Moni asia vaikuttaa, kuten minkä tyyppinen rakennus on kyseessä, onko paljon poistoja ja mikä on kaukolämmön hinnan kehitys. Eli kannattavuus on hyvin tapauskohtainen, joten ennen toteuttamista tulee tehdä kattavat laskelmat ja suunnitelmat, Harri Heinaro sanoo.

Lämmityksessä monia säästömahdollisuuksia 

Lämmityksellä on iso merkitys taloyhtiön energia­kustannuksiin. Jos huonelämpötilaa lasketaan yksi aste, vastaa se noin viittä prosenttia lämmityskustannuksissa. Tämä toimi ei maksa mitään ja siihen voi kukin asukas itse vaikuttaa.

Vanhoissa taloyhtiöissä patteriverkon perussäätö suositellaan toteutettavaksi tarpeen mukaan, mikäli verkon toiminnassa havaitaan ongelmia ja näitä ei saada ratkaistua pienemmillä korjaus- ja säätötoimilla, kuten säätökäyrän muuttamisella.

– Jos rakennuksessa on esimerkiksi ikkunat vaihdettu tai ilmanvaihtoon tehty muutoksia, kannattaa säädöt tehdä näiden jälkeen. Yleensäkin on hyvä suunnitella, mitä tehdä missäkin vaiheessa, että toimet tulee tehtyä järkevässä järjestyksessä, Harri Heinaro sanoo.

Markkinoilla on nykyisin paljon älykkäitä lämmönohjausjärjestelmiä. Samassa yhteydessä asennetaan usein myös huoneistokohtaiset lämpötilan ja ilmankosteuden mittaukset. Uutta ovat älykkäät patteritermostaatit, joihin saadaan lämpötilan mittauksien lisäksi tarkempaa tietoa patteri- ja huonekohtaisesti. 

Harri Heinaro toteaa, että talotekniikan automatiikkaa asennetaan paljon myös vanhoihin kiinteistöihin. Niistä onkin energiantehokkuuden kannalta karttunut hyviä kokemuksia. Olosuhdemittarien välittämät tiedot kertovat, jos esimerkiksi ilmankosteus on korkealla tasolla. Silloin ilmanvaihto ei todennäköisesti toimi ja mahdolliseen vikaan voidaan puuttua.

Veden- ja sähkönkulutus pienemmiksi 

Vedenkulutuksen hillitsemiseksi on muutamia keinoja, joista ei välttämättä synny isoja kustannuksia.

– Jos vesilaitokselta tuleva vesivirtaama on korkealla esimerkiksi rakennuksen sijainnin vuoksi, voidaan kiinteistöön hankkia vakiopaine­venttiili. Sillä voidaan madaltaa koko rakennuksen painetasoa, Harri Heinaro toteaa.

Jos hanoissa on säätömahdollisuus, kannattaa ne käydä läpi ja laittaa kohdilleen.

Asukkaiden toimilla ja asenteilla on iso merkitys vedenkulutukseen. Heinaro pitääkin tärkeänä, että asukkaita opastetaan käyttämään vettä säästeliäästi. Heitä tulisi myös ohjeistaa ilmoittamaan mahdollisimman pian, jos hana tai vessanpönttö vuotaa. Yksittäisestäkin vesivuodosta syntyy yllättävän isot kustannukset.

Vedenkulutuksen mittaamiseen löytyy älykkäitä ratkaisuja. Nämä kertovat esimerkiksi mahdollisesta vuodosta, joka päästään tiedon tultua korjaamaan pikaisesti.

Kiinteistön sähkönkulutukseen vaikutetaan muun muassa led-valaistuksella sekä liike­tunnistimilla, hämäräkytkimillä ja ajastuksella, että valot ovat päällä silloin, kun tarvitaan.

Koneellisen poistoilman talossa kannattaa käydä läpi tehosteaikojen tarpeenmukaisuus.

Taloyhtiösauna on yksi mahdollinen energian­säästökohde. Harri Heinaro opastaa kiinnittämään huomiota varausjärjestelmään, ettei saunaa lämmitä yhtään turhaan. Saunavuoroja voi muutella talvi- ja kesäajan mukaan, jos saunalle on kesällä vähemmän käyttöä.

Teksti: Irene Murtomäki