Kuinka paljon auringon paisteesta ja tuulesta syntyy sähköä kilowattitunteina ilmaostuna seuraavien 24 tunnin aikana asuinpaikkakunnallani? Tällaisen tiedon voit löytää energiasääennusteesta, joka on julkaistu BCDC Energia –tutkimushankkeen puitteissa.
Energiasääennuste on tarkoitettu sähkönkuluttajien, tuottajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön.
Energiasäätä seuraamalla aurinko- ja tuulivoimaa käyttävät taloudet ja yhteisöt voivat ajoittaa sähköntuotannon ja -kulutuksen hyvän energiasään ajaksi päivänpaisteelle ja tuulelle myös öisin. Toisaalta omaa kulutusta voi vähentää, jos luvassa on pilvistä ja tuuletonta energiasäätä.
– Prototyyppisyydestä huolimatta halusimme tuoda energiasään heti hyödynnettäväksi, jotta BCDC-hankkeessa kehitettävä energiasääkonsepti tulisi käyttäjille tutuksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jatkossa yhdistämme tutkimuksessamme myös markkinamekanismit täsmentyviin sääennusteisiin sekä uuden sukupolven ICT- ja digipalveluihin, suuntaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja BCDC Energian tutkimusjohtaja Rauli Svento.
Tuotannon ja kulutuksen suunnitteluun
Viime talven paukkupakkasilla neuvottiin tasaamaan omia sähkönkulutuspiikkejä. Myös energiasääennuste voi ohjata kulutuskäyttäytymistä.
Hyödyt näyttäytyvät selkeimmin suuressa mittakaavassa, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaan kytkeytyvissä isoissa kiinteistöissä, joissa on mahdollista suunnitella ja optimoida ajankohtaa, jolloin lämmitetään tai jäähdytetään.
Aurinko- ja tuulivoimaa esimerkiksi lämmön- ja sähköntuotannossa hyödyntävät kotitaloudet voivat suunnitella lämmitystään paremmin.
Osa energian pientuottajista myös myy energiansa takaisin verkkoon. Energiasääennuste auttaa tietämään, milloin omaa tuotantoa tulee, ja millaiset sopimukset sähköyhtiön kanssa kannattaa tehdä.
Sähköyhtiöiden näkökulmasta mittakaavahyödyt voivat olla merkittäviä tuotantoteknologian optimoinnissa, kun energiasääennuste voi osaltaan kertoa millaista pientuotantoa on tulossa.
Jo alkuvaiheessaan energiasääennuste on tärkeä oivallus, ja johtaa ajatukset myös kuluttajan kasvaviin vaikutusmahdollisuuksiin. – Nyt käytössä oleva prototyyppi luo alustan, jonka perusteella energiasääennusteita jatkossa kehitetään. Energiasään tulkinnassa on otettava huomioon, että kaikkine oletuksineen tulokset ovat suuntaa antavia.
Ilmatieteen laitoksen avoin data taustana
Energiasääennuste on BCDC-hankkeen puitteessa kehitetty ensimmäinen versio, joka perustuu olemassa olevaan avoimeen sääennustusaineistoon sekä oletuksiin käytettävissä olevasta tuuli- ja aurinkoenergian tuotantotekniikasta.
Energiasääennuste saa säätietonsa Ilmatieteen laitoksen avoimen datarajapinnan kautta.
– Ilmatieteen laitoksen avoin sääennustedata sisältää esimerkiksi aurinkoenergian kannalta kaikki oleelliset tekijät. Mukana ovat auringon säteilysuureet ja myös lämpötila ja tuulitiedot. Niistä lasketaan kuinka paljon auringonsäteilyä tietty paneelipinta saa ja kuinka tehokkaasti paneeli ennustetuissa olosuhteissa tuottaa sähköä. Lopputuloksena on ennustettu aurinkosähkötuotanto, tarkentaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors BCDC Sää -tiimistä.
BCDC Energia on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama tutkimushanke.
Sen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa ja innovaatioita yhteiskunnan ja päätöksenteon tueksi. Mukana ovat mm. Oulun ja Helsingin yliopistot, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Strategisina kumppaneina ovat Lähienergialiitto ja Hinku-kunnat.
BCDC Energia –tutkimushankkeen tutkimusjohtajina toimivat Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Rauli Svento, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Maria Kopsakangas-Savolainen sekä BCDC Energia Sää -työryhmästä Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors.
Energisääennusteen löydät täältä:
Lisätietoja tutkimushankkeesta: www.bcdcenergia.fi
