Energiaremontti kannattaa pohjustaa energiaselvityksellä
Monessa kerros- ja rivitaloyhtiössä pohditaan kaukolämmön vaihtamista maalämpöön. Ennen lämmitysmuodon vaihtoa kannattaa tehdä energiaselvitys.
Asunto Oy Porttikuja 1, 2, 4, 6:n linjakkaat lamellitalot on asetettu L:n muotoon vehreälle tontille. Niiden kainaloon jää toisen taloyhtiön kolme korkeampaa rakennusta.
Helsingin Kontulassa sijaitseva Asunto Oy Porttikuja 1, 2, 4, 6 valmistelee maalämpöön siirtymistä. Yhtiö koostuu neljästä lamellitalosta, joissa kussakin on 7 tai 8 porrasta. Maantasaisen kellarin päällä on kolme asuinkerrosta. Asuntoja on 156, kooltaan 70–90 neliötä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloyhtiöön 1965.
Yhtiö on tilannut lämmitysmuodon vaihtamista koskevan energiaselvityksen Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy:ltä. Selvityksen laatija Mikko Keinänen tuntee asian, sillä hän on ollut mukana noin sadassa maalämpökohteessa, myös urakointipuolella.
Hallituksen puheenjohtaja Keijo Ahlgren (vas.), aktiivinen osakas Seppo Jaakkola, hallituksen edellinen puheenjohtaja Leena Karhu-Westman ja isännöitsijä Patrick Lindman.
Perustietojen pohjalta
Energiaselvityksen laatiminen alkaa kohteen perustietojen ja energia-asioiden tutkimisella. Sitä seuraa maalämpömahdollisuuden arviointi. Pohditaan energiakaivojen määrää, mahtuvatko ne tontille ja kuinka ne sinne sijoittuisivat.
– Kohteen tekniset tilat tutkitaan ja selvitetään talotekniikan ja energiatehokkuuden kannalta merkittävät asiat. Arvioidaan mitä voidaan toteuttaa ja mitä on otettava huomioon. Laaditaan laskelmia ja kustannusarvioita erilaisista toimenpiteistä, Keinänen kertoo.
Laitteistojen vaatima teknisen tilan tarve arvioidaan: mahtuvatko ne nykyiseen tekniseen tilaan vai onko varauduttava siihen, että tilaa otetaan vaikkapa pyöräkellarista.
– Sähköliittymän kokokin joutuu syyniin. Onko liittymä- ja sulakekokoa kasvatettava, jos siirrytään uuteen huomattavasti enemmän sähköä kuluttavaan järjestelmään?
Linjasaneerauksen yhteydessä uusittiin taloyhtiön saunatilat.
Patteriverkoston osalta selvitetään sen soveltuvuus maalämpöjärjestelmään. Lämpötilataso ei saa olla liian korkea, sillä maalämpöpumpulla kuuman veden tuottaminen on kallista ja haasteellista.
Yhteys rakennusvalvontaan
Rakennusvalvonnasta selvitetään, onko tontille mahdollista porata, onko alla mahdollisesti maanalaisia luolia, väestönsuojia tai mahdollisia varauksia sellaisille. Järjestelmien kustannusarviot ja kannattavuudet lasketaan. Selvitetään aurinkosähköpaneeleista mahdollisesti saatava hyöty kuten myös haalaukset ja ääniasiat.
– Tutkitaan, olisivatko lämmön talteenotto jätevesistä tai poistoilmalämpöpumput kannattavia ratkaisuja. Vaihtoehto on sekin, että pysytään nykyisessä kaukolämmössä ja ohjataan sitä älykkäämmin, Mikko Keinänen toteaa.
– Sellaista ennakkoasennetta ei ole, että kohteeseen pitää saada maalämpö hinnalla millä hyvänsä. Aina maalämpö ei ole toteutuskelpoinen.
Vuonna 2020 taloyhtiössä toteutettiin perinteinen linjasaneeraus. Sähköt, antennit ja lukitus uusittiin samalla.
Keinänen määrittelee, että energiaselvitys on selvitys keinoista parantaa energiatehokkuutta. Lyhimmillään kyse on siitä, että paikan päällä käyvä asiantuntija arvioi kiinteistön ominaisuudet, ja tekee johtopäätöksen, mitkä toimenpiteet parantaisivat juuri tämän kiinteistön energiatehokkuutta ja kannattaako niitä toteuttaa.
– Tiettyyn kiinteistöön sopii tietty juttu, toiseen taas ei. Tämä tieto tulee kokemusten ja lukuisien laskuharjoitusten kautta. Selvityksiä tehdään muutenkin kuin maalämpöön liittyen, Keinänen sanoo.
– Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös rakenteellisilla toimenpiteillä kuten eristeiden parantamisella ja uusimisella sekä ikkunoiden tiivistämisellä.
Maalämpöratkaisun toteuttamiseen taloyhtiöllä on kaksi vaihtoehtoa. Toteutusta voidaan pyytää suoraan urakoitsijalta, joka käy paikan päällä ja antaa saman tien hinta-arvion.
Energiaselvitykseen kuuluu arviointi, mahtuuko lämpöpumppulaitteisto nykyiseen tekniseen tilaan vai onko varauduttava siihen, että tilaa otetaan esimerkiksi pyöräkellarista.
– Toinen reitti on ottaa mukaan puolueeton konsultti, joka puolueettomasta näkökulmasta arvioi maalämmön hyviä ja huonoja puolia, myös riskejä. Näin voidaan arvioida kaivoja ja porattavuutta, jolloin asiointi urakoitsijan kanssa on jatkossa helpompaa.
Konsultti ei ota heti kättelyssä kantaa laitevalintoihin. Laitteita ja toimittajia voidaan kommentoida vasta, kun taloyhtiössä tutkitaan urakoitsijoilta saatuja tarjouksia.
Urakointipuolelta hyvää oppia
Urakointipuolella Keinänen kertoo oppineensa, että esimerkiksi haalausreitit, oviaukkojen riittävyys ja sähköliittymien koot, ääniasiat ja tekniikan huollettavuus ovat tärkeitä etukäteen selvitettäviä asioita.
– Kaukolämpö on hyvin äänetön verrattuna maalämpöön, joten syntyvät äänet on otettava huomioon. Tosin kymmenen vuoden aikana ääniasiat ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Sanoisin, että hankkeista vain yksi kymmenestä on sellainen, että syntyvät äänet koetaan jollakin tapaa ongelmallisena, mutta aina ne on saatu hallintaan, Keinänen kertoo.
Uusitun saunan lauteilla mietitään nyt, pysytäänkö kaukolämmössä vai siirrytäänkö maalämpöön. Maalämmön varajärjestelmäksi tulisi sähkö.
Kiusallisimpia ovat runkoäänet. Asennuksissa on otettava huomioon, etteivät lämpöpumpun aiheuttamat tärinät ja värinät pääse etenemään rakenteita pitkin. Tosin nykyään ei laitteita enää tarjota ilman äänenvaimennusasennusta. Toinen asia ovat ilmaäänet, joita torjutaan tekniseen tilaan rakennettavilla äänenvaimennusratkaisuilla.
Kulutusarvot normaaleja
Porttikujalla lähtötiedoista selvisi, että talojen energiakulutusarvot ovat aivan normaaleja ja että kaukolämmöstä aiheutuvat kustannukset ovat noin 230 000 euroa vuodessa. Samoin selvisi, että ARA-avustusta on mahdollista saada maalämpöön siirtymiseen, jolloin takaisinmaksuaika olisi noin kymmenen vuotta.
– Maalämpöä kannattaa yleensä tukea lämmön talteenotolla. Porttikujan kaltaisissa lamellitaloissa, joissa poistoja on paljon ja poistettavat ilmamäärät pieniä, lämmön talteenoton kannattavuus oleellisesti kyllä heikkenee, Mikko Keinänen sanoo.
Hän arvelee, että Porttikujalle tullaan suosittelemaan maalämpöä ja lämmön talteenottoa poistoilmasta ja että myös aurinkopaneelit ovat kannattava vaihtoehto, jos taloyhtiö kokee, että kyseessä on pieni investointi suuren maalämpöinvestoinnin rinnalla. Energiakaivoja tontille tarvitaan noin 40.
Varalämpöjärjestelmäksi jää sähkö. Kaukolämpö ei käy, koska taloyhtiö joutuisi joka tapauksessa maksamaan kalliin perusmaksun.
Taloyhtiön isännöitsijä Patrick Lindman Kontulan huollosta kertoo, että maalämpöhanke on nyt lähdössä kilpailukseen.
– Asukkaat ovat osoittaneet kiinnostuksensa, koska luvassa on isoja säästöjä. On tietenkin kysytty, kauanko maaperässä lämpöä riittää vai onko kenttä ikuinen ja miten systeemi toimii kovilla pakkasilla. Uskon, että urakka saa kannatusta. Parhaimmillaan kaivoja aletaan porata keväällä 2022, Lindman pohtii.
Jos taloyhtiö päättää siirtyä maalämpöön, energiakaivoja tarvitaan noin 40.
Maalämpöä kannattaa yleensä tukea lämmön talteenotolla. Porttikujan kaltaisissa lamellitaloissa, joissa poistoja on paljon ja poistettavat ilmamäärät pieniä, lämmön talteenoton kannattavuus heikkenee, energiaselvityksessä todetaan.
Putkiremontti perinteisellä tavalla
Vuonna 2020 taloyhtiössä toteutettiin perinteinen linjasaneeraus – sukitusta ei käytetty. Sähköt, antennit ja lukitus uusittiin samalla. Budjetti oli 8,2 miljoonaa.
Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa putkiryhmän vetäjänä toimi taloyhtiöaktiivi Seppo Jaakkola, joka kertoo, että isot putket kulkevat kellarikäytävän alle asennetuissa arkuissa, joten ne oli helppo kaivaa ylös ja uusia.
– Putkien saneeraus sukitusmenetelmällä oli kyllä esillä, mutta vaihtoehto hylättiin jo alkuvaiheessa. Viemäreiden kuuden millin valurautaputket oli jo 15 vuotta sitten todettu ohentuneen 2,6 milliin, Jaakkola kertoo.
– Putkituksiltaan ja perustekniikoiltaan asunnot ovat toistensa peilikuvia. Myös pystyvedot ovat identtisiä. Perinteinen menetelmä oli helpompi ja turvallisempi tapa kuin sukittaminen, Jaakkola toteaa.
Insinööritoimisto Maaskolan Mikko Keinänen kertoo, että linjasaneerauksen seurauksen rakennusten energiankulutus yleensä laskee 5–10 prosenttia, kun säädöt ja eristykset paranevat.
– Tämä voi alentaa jonkin verran maalämpölaitteistojen mitoituksen tarvetta. Putkiremontin yhteydessä patteriverkosto yleensä tasapainotetaan, mikä sekin parantaa tilannetta jonkin verran, Keinänen toteaa.
Porttikujalla energiaselvityksen lähtötiedoista selvisi, että talojen energiakulutusarvot ovat aivan normaaleja ja että kaukolämmöstä aiheutuvat kustannukset ovat noin
230 000 euroa vuodessa.
Ensimmäinen selvitys puutteellinen
Isännöitsijä Patrick Lindman kertoo, että maalämpö oli esillä jo vuosi sitten toteutetun putkiremontin yhteydessä. Homma kaatui silloisen suunnittelutoimiston tekemän selvityksen puutteellisuuteen, selvityksen tekemiseen ei selvästikään ollut panostettu.
– Selvitys ei ottanut kantaa riittävän selvästi, kannattaako järjestelmän toteutus ylipäätään ja mikä on takaisinmaksuaika. Nyt Insinööritoimisto Maaskola on tehnyt paremman ja perusteellisemman selvityksen, Lindman sanoo.
Teksti: Matti Valli | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
