Millä tavoin energiaa tuotetaan kustannustehokkaimmin ja puhtaasti? Miten Suomen kilpailukykyä parannetaan energiaratkaisuilla, ja miten saamme globaalista energiamuutoksesta mahdollisimman paljon uutta liiketoimintaa? Miten energian hinta ja sen kansainväliset muutokset vaikuttavat kilpailukykyymme? Mikä on Suomelle tärkeän bioenergian rooli?
Tässä kysymyksiä, joihin Climate Leadership Council ry:n mielestä pitäisi löytää vastauksia, jotta Suomesta voisi tulla lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2014 suunnitelma pohjautuu pitkälti ydinvoimaan ja fossiilisten polttoaineitten korvaamiseen metsäbiomassoilla sekä siihen, että varsin verkkaisesti kehittyvät hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiratkaisut olisivat käytössämme.
Ilmastonmuutos kuitenkin etenee CLC:n mielestä huolestuttavalla vauhdilla ja Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteet karkaavat helposti tavoittamattomiin jo seuraavien 15 vuoden aikana.
CLC:n mielestä energiasektorin muutosvauhti on jo nyt niin nopea, että Suomen pitäisi pohtia uudelleen energiastrategiaansa.
Esimerkiksi aurinkoenergia, jonka tuotanto on viimeisten 30 vuoden aikana kaksinkertaistunut kahden vuoden välein. Aurinko- ja tuulienergian arvioidaan olevan hinnaltaan kilpailukykyinen suuressa osassa Eurooppaakin jo 5-10 vuoden kuluessa.
CLC:n mukaan meillä ei ole vielä kaikkia teknologiaratkaisuja olemassa, vaan tarvitaan yhteistyötä ja riittävää panostusta siihen, että niiden avulla voidaan mullistaa energian tuotanto ja käyttö lähivuosikymmeninä.
Tarvitaan myös toimivat markkinat ja liiketoimintamallit, joilla myös energian loppukäyttäjät osallistuvat muutokseen.
Onnistuminen edellyttää myös sitä, että energiastrategiaa tarkastellaan ilmastoa, energiaa, liikennettä, teollisuuden prosesseja, luonnonvarojen käyttöä, cleantechiä ja ICT:n keskeisiä elementtejä yhdessä.
Uusien ratkaisujen lisäksi pitää energian saanti turvata kaikissa tilanteissa myös siirtymäkauden aikana. Esimerkiksi biomassan energiakäytöllä on tärkeä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa, mutta niitä tarvitaan myös kemianteollisuuden, rakentamisen ja muiden materiaalien raaka-aineeksi.
Aurinko- ja tuulienergian osuuden kasvaessa tarvitsemme energiavarastoja, kuten sähkö- ja lämpöakkuja ja -paristoja, sekä älykkäillä tietotekniikkaratkaisuilla toteutettua kysynnän joustoa.
Suomella olisi CLC:n mielestä hyvä mahdollisuus erikoistua näiden ratkaisujen huippuosaajaksi. Teollisuutemme tehonsäätöpotentiaali ja puoli miljoonaa sähkölämmittäjäämme muodostavat hyvän lähtökohdan. Lisäksi sähköautojen avulla voisimme vielä lisätä ohjattavia sähkökuormia.
Climate Leadership Council haluaa löytää kestäviä ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin, joista keskeisin on ilmastonmuutos. Sen jäsenet kehittävät hiilineutraaleja ja kestävästi luonnonvaroja hyödyntäviä liiketoimintatapoja. Sen hallitukseen kuuluvat Mika Anttonen, Henrik Ehnrooth, Taavi Heikkilä, Antti Herlin, Pertti Korhonen, Mikko Kosonen, Matti Lievonen, Pekka Lundmark, Timo Ritakallio ja Petteri Taalas.