Energiansäästötoimet ovat purreet paremmin kuin hyvin tamperelaisessa As Oy Haarakatu 10:ssä. Sähkönkulutus jopa puolittuu viime vuoteen verrattuna ja kaukolämmön kulutus laskee noin 15 prosenttia.
Armonkalliolla sijaitsevan taloyhtiön energiaeksperttinä toimii hallituksen puheenjohtaja Arto Puikkonen. Hän on yllättynyt siitä, kuinka pienillä asioilla saa säästöä aikaan.
Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaaksi -hankkeen eli Tarmo-projektin järjestämän energiaeksperttikoulutuksen Arto Puikkonen kävi keväällä.
– Taloyhtiössä oli toki jo aiemminkin perehdytty energiatehokkuuteen. Koulutus antoi minulle lisäymmärrystä syy-seuraus-suhteista sekä tietoa, minkä kokoluokan asioista saattaa olla kyse. Sain rohkeutta ajaa asioita ja varmuutta siihen, että olemme oikealla tiellä.
Energiaekspertin laskelmien mukaan taloyhtiön tähän mennessä saavuttamalla säästöllä kustannetaan yli kymmenen prosenttia tulevasta parvekeremontista. Lisäksi energiatehokkuuden lisäämisellä saadaan hillittyä vastikkeiden nousua.
– Säästöjä on syytä hakea, koska taloyhtiön käyttökustannukset nousevat vuosi vuodelta. Esimerkiksi kaukolämmön hinta on noussut huomattavasti. Yleistä keskustelua käydään jo kiinteistöverosta ja sen suhteuttamisesta energiatehokkuuteen.
Eurot eivät kuitenkaan ole energiaekspertin tärkein motivaattori.
– Minusta tuntuu hullulta tehdä asiat huonosti, kun ne voi tehdä hyvinkin. Jos jokin asia on pielessä, siihen pitää löytää looginen ratkaisu. Usein pieni panostus riittää, Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut ja it-alalla työskentelevä Puikkonen toteaa.
Omassa arjessaan hän pyrkii elämään energiaa säästäen.
– Huoneistossani on 19,5 asteen lämpötila, makuuhuoneessa 18 astetta, joka noudattaa yleistä suositusta parhaimmaksi nukkumislämpötilaksi.
– Jostain syystä elää urbaani legenda, jonka mukaan huoneiston termostaatteihin ei saisi koskea. Olen opastanut taloyhtiössä, että lämpötilaa voi laskea 21 asteesta haluamaansa lämpötilaan.
Sähkönkulutus jää puoleen
Arto Puikkonen laskee sähkönkulutuksen pudonneen 24 huoneiston taloyhtiössä merkittävästi. Kun taloyhtiö kulutti vuonna 2013 sähköä 28 000 kilowattituntia, luku ainakin puolittunee tänä vuonna.
– Ja tämä ilman isoja investointeja, hän alleviivaa.
Yksi, eikä suinkaan vähäisin tekijä sähkön säästämisessä on ollut talokellarin viilennyksen sammuttaminen. Sähkön kulutus pieneni vuositasolla 6 000 kilowattituntia.
– Talokellarissa on 24 koppia, joista kaksi oli käytössä. Niistäkin toisessa oli talvirenkaat, joita tuskin tarvitsee säilyttää viileässä. Taloyhtiössä pohditaan jatkoa ajatellen tilalle muunlaista käyttöä.
Valaistuksesta taloyhtiön hallitus on päättänyt, että led-lamput otetaan käyttöön sitä mukaa, kun vanhat hehkulamput sammuvat. Parkkihallissa on loisteputket, mutta niiden vaihtaminen led-valaisimiin olisi selvityksen mukaan liian kallista.
Energiatehokkuutta kasvattaa myös ilmanvaihdon nuohous, joka tehtiin taloyhtiössä syksyllä. Samalla tarkastettiin, ovatko kylpyhuoneiden vesikalusteet kunnossa.
Katseet on kiinnitetty myös rännien sulatusjärjestelmään. Sähköä säästyy sen ollessa päällä vain tarvittaessa.
– Ennen järjestelmä kytkettiin päälle lokakuussa, oli lunta tai ei. Nyt mennään lumitilanteen mukaan, mistä saadaan säästöä noin 1 000 euroa vuodessa, 10 000 euroa kymmenessä vuodessa.
Lämmitysjärjestelmään parannuksia
Merkittävä asia vuonna 1961 valmistuneen Haarakatu 10:n energiansäästössä on ollut lämmitysverkoston tasapainotus ja termostaattien uusiminen.
– Se maksoi noin 20 000 euroa, mutta kulut vähenevät ainakin 40 000 euroa kymmenessä vuodessa, Puikkonen laskee.
Lämmönvaihtimelle, joka on palvellut 35 vuotta, sanottiin hyvästit joulukuussa. Sen lisäksi asennettiin uudet lämmönsäätimet ja pumput. Laitteisto on etäluettava, mikä helpottaa kulutuksen seurantaa.
– Remontissa varauduttiin myös lämmön talteenottoon. Jokunen vuosi sitten sen rakentaminen olisi ollut kannattavaa, mutta ei enää tänä päivänä, koska energiankulutuksemme on laskenut niin paljon. Tilanne voi muuttua, joten suunnitelmiin on merkitty reitit putkistolle.
Arto Puikkonen odottaa innoissaan, mitä uusi lämmityslaitteisto tuo tullessaan.
– Näin etukäteen ajateltuna lämmönsäätimellä tulee olemaan iso merkitys energiankulutukseen. Vanhanaikainen säädin kun ei juuri antanut mahdollisuutta tarvittaviin säätöihin.
Lämmityskeskuksen remontin yhteydessä laitettiin myös veden vakiopainesäädin ajan tasalle. Puikkonen on aiemmin selvittänyt mittarilla talon hanojen virtauksia. Niissä oli huomattaviakin eroja, mikä nyt korjaantuu painetta tasaamalla.
Vedenkulutus seurannassa
Arto Puikkosen insinööriviritelmä on asennettuna vesimittarin viereen. Sen kautta hän pystyy seuraamaan vedenkulutusta.
– Tähän laitteistoon ei ole investoitu mitään, vaan kaikki tekniikka lojui käyttämättömänä kaapissa, Puikkonen esittelee.
Laitteistoon kuuluvat läppäri, web-kamera, puutikku ja led-lamppu. Tietokoneen ohjelma ottaa lampulla valaistusta mittarista kuvan tunnin välein. Kuva tallentuu dropbox-pilvipalveluun, josta Puikkonen saa ladattua sen kotikoneelleen tai puhelimeensa.
– Kuvista voi seurata kulutuksen kehittymistä. Lisäksi kirjaan tiedot ylös excel-taulukkoon.
Puikkonen harmittelee sitä, että siihen aikaan, kun taloyhtiössä tehtiin putkiremontti, ei vielä edellytetty huoneistokohtaisia vesimittareita. Nyt niiden jälkiasennus tulisi hänen mukaansa tolkuttoman kalliiksi.
Parkkihallissa monta säästökohdetta
Taloyhtiön parkkihallista Arto Puikkonen löysi monta energiasyöppöä, joihin oli mahdollista puuttua.
– Kun energiaeksperttikoulutuksessa puhuttiin valojen aikakatkaisusta, minulle tuli mieleen parkkihallimme. Otin eräänä iltana ajastimen mukaan ja kävin mittaamassa, kuinka kauan valot ovat päällä. Sain tulokseksi 10 minuuttia. Koska autosta ja parkkihallista pääsee tavallisesti ulos lyhyemmässä ajassa, etsin valojen säätimen ja lyhensin ajan puoleen eli 5 minuuttiin. Tämän pienen ruuvauksen ansiosta kulutus putosi 1-2 prosenttia.
– Toinen seikka oli parkkihallin lämmitys. Termostaattien uusimisen jälkeen patterit on voitu pitää pois päältä. Lämpötila on pysynyt silti yli 10 asteessa parkkihallin suositusminimin ollessa 5 astetta.
Lämmitysjärjestelmää uusittaessa laitettiin sulut parkkihallin kattoa kiertäviin lämminvesiputkiin, mikä sekin tietää energiansäästöä.
Parkkihallissa olleesta autonpesupaikasta luovuttuaan taloyhtiö sekä säästää energiaa että saa tuloja.
– Autottomana en ollut tullut ajatelleeksi koko autonpesupaikkaa. Jossain keskustelussa tuli esille, etteihän sellaista ole juuri enää missään taloyhtiössä. Mekin aloimme miettiä sen tarpeellisuutta ja siitä päätettiin luopua. Vedenkulutus on laskenut sen ansiosta yli 5 prosenttia. Lisäksi autopaikka on vuokralla, mistä saadaan euroja taloyhtiölle.
Artikkeli julkaistu joulukuussa ilmestyvässä Kiinteistöposti Professionalissa 10/2014.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Lue myös energiaeksperttikoulutuksesta: