Pääkaupunkiseutulaisista taloyhtiöistä 60 prosenttia on sitä mieltä, että remonteilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei voida, eikä energiatehokkuutta ole siitä syystä otettu huomioon remonteissa.
Kahtiajakoinen suhtautuminen energiatehokkuuteen paljastui HSY:n Ilmastoinfon tilaamasta taloyhtiökyselystä.
Sen mukaan pääkaupunkiseudun taloyhtiöistä lähes puolet pitää energiaa merkittävänä kulueränä.
Kyselyn mukaan kuitenkin noin 90 prosenttia taloyhtiöistä seuraa energiakulutusta vähintään vuositasolla.
– Hallituksen jäsenistä 67 prosenttia koki energian merkittäväksi kulueräksi. Osakkaiden keskuudessa vastaava luku oli kuitenkin vain 38 prosenttia ja kolmannes osakkaista ei osannut arvioida energiakulujen merkittävyyttä. Tulos kertoo siitä, että taloyhtiön hallitusten kannattaisi entistä enemmän viestiä energiamenojen osuudesta myös koko talolle, energia-asiantuntija Teemu Kettunen HSY:n Ilmastoinfosta sanoo.
– Energia- ja vesikustannukset muodostavat noin kolmanneksen taloyhtiön hoitokuluista ja lämmityskulut yksin noin neljänneksen, Kettunen jatkaa.
Säästöjä ja asumismukavuutta tavoitellaan
Noin joka toisessa taloyhtiössä on toteutettu energiatehokkuustoimenpiteitä isojen remonttien, kuten linjasaneerauksen yhteydessä.
Energiatehokkuustoimia tehdään erityisesti energiakustannusten alentamiseksi (75 %) ja asumisen laadun parantamiseksi (70 %).
– Oli ilahduttavaa huomata, että taloyhtiöissä on ymmärretty, että energiatehokkuustoimenpiteillä ei tähdätä vain säästöön, vaan niillä voidaan lisätä myös asukkaiden viihtyvyyttä. Taloyhtiöt voivat vaikuttaa energiatehokkuustoimenpiteillä esimerkiksi ilmanlaadun parantamiseen, vedon tunteen poistamiseen ja huonelämpötilojen tasoittumiseen, Kettunen selvittää.
Yleisimmin toteutettuja energiatehokkuustoimenpiteitä olivat ikkunoiden uusiminen, lämmitysverkoston perussäätö, rakenteiden tiivistäminen ja julkisivun lisäeristäminen.
Taloyhtiöille tarjolla maksutonta koulutusta ja neuvontaa
Yksittäinen taloyhtiö voi säästää omilla toimenpiteillään huomattavasti energiaa, ja kaupunkitasolla vaikutukset nousevat merkittäviksi. Esimerkiksi Helsingin asuinrakennuksista noin 30 prosenttia on rakennettu 1960–70-luvuilla, joista merkittävä osa on lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa.
– Kyselyn vastausten mukaan noin 40 prosentissa taloyhtiöistä ei ole arvioitu mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta peruskorjausten yhteydessä. Tämä on yksi syy siihen, että järjestämme loka–marraskuussa maksutonta koulutusta energiatehokkuuden kehittämisestä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, Kettunen kertoo.
Koulutuksissa käydään läpi taloyhtiön energiatehokkaan ylläpidon lisäksi välineitä kiinteistönpidon suunnitelmallisuuden kehittämiseen. Koulutukset soveltuvat erityisen hyvin taloyhtiön hallitusten jäsenille, mutta kaikki energia-asioista kiinnostuneet voivat ilmoittautua niihin mukaan.
Lisätietoja koulutuksista www.energiaopas.fi
HSY:n Ilmastoinfo tarjoaa taloyhtiöille aiheesta myös maksutonta neuvontaa. Energianeuvojalle voi esimerkiksi lähettää kysymyksiä sähköpostitse tai neuvojan voi kutsua tapaamiseen, jossa käsitellään yhtiön energia-asioita.
Kysely toteutettiin syyskuussa SynoInt internet-paneelina ja siihen vastasi reilut 300 pääkaupunkiseudulla taloyhtiöissä asuvaa ja taloyhtiön hallituksen jäsentä.
