Eläkeläistalouksien tulot ovat keskimäärin 65 prosenttia palkansaajatalouksien tuloista. Eläkeläistalouksista selvästi suurituloisimpia ovat entiset ylempien toimihenkilöiden taloudet, joiden tulot ylittävät palkansaajatalouksien tulotason. Heikoimmassa asemassa ovat ne eläkeläistaloudet, joiden pääasiallisesta toimeentulosta vastaa kansaneläkeläinen tai entinen maanviljelijä. Näissä ryhmissä kotitalouksien tulot ovat vain noin puolet keskivertopalkansaajatalouden tuloista.
Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tiedoista.
Eläkkeellä olevien ylempien toimihenkilötalouksien tulot olivat vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa selvästi palkansaajatalouksien tuloja suuremmat, mutta palkansaajatalouksien tulotaso kohosi pitkään jatkuneen talouskasvun aikana 2000-luvun puolivälissä muutamaksi vuodeksi eläkkeellä olevien ylempien toimihenkilötalouksien tulotason yläpuolelle. Muiden eläkeläistalouksien tulotaso jää selvästi palkansaajatalouksien tulojen alapuolelle.
Eläkeläiskotitalouksien tulot eivät ole yhtä herkkiä suhdannevaihteluille kuin työikäisten tulot. Sekä 1990-luvun taloustaantuman että viimevuosien taloustaantuman aikoina on eläkeläistalouksien suhteellinen tuloasema parantunut palkansaajatalouksiin verrattuna. Tämä johtuu eläketulojen vakaudesta, eläkkeisiin ei ole taloudellisesti vaikeinakaan aikoina kohdistettu suoranaisia leikkauksia. Sen sijaan työikäisille tyypilliset palkka- ja yrittäjätulot ovat herkempiä suhdannevaihteluille.
Eläkeläiskotitalouksia oli Suomessa vuonna 2013 lähes 870 000, mikä on noin kolmannes kaikista kotitalouksista. Eläkeläiskotitalouksista eniten oli entisten työntekijöiden kotitalouksia, joita oli lähes 320 000. Eläkkeellä olevien alempien toimihenkilöiden talouksia oli 260 000 ja ylempien toimihenkilöiden talouksia 120 000. Entisten maatalousyrittäjien talouksia oli 70 000 ja entisten muiden yrittäjien talouksia runsaat 60 000. Pääasiassa kansaneläkkeen varassa eläviä muita eläkeläistalouksia oli vuonna 2013 vajaat 35 000 kotitaloutta.