Taloyhtiöt velkaantuvat vauhdilla, sillä yhtiölainat ovat voimakkaassa kasvussa. Kaikkiaan viime vuoden vaihteessa taloyhtiövelka oli kasvanut jo yli 14 miljardiin euroon.
Kupletin juoni menee niin, että ihmiset pääsevät uuteen asuntoon kiinni kolmanneksella koko kauppasummasta eli jopa kaksi kolmasosaa summasta hoidetaan yhtiölainalla.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksilla on yhtiölainaa keskimäärin 14 300 euroa, kun kymmenen vuotta sitten sitä oli reilut 5 000 euroa. Kasvu on lähes kolminkertaistunut.
Vanhoissa osakeasunnoissa jatkuvasti lisääntyvät korjaustarpeet vauhdittavat taloyhtiölainojen ottamista.
Yhtiölainan heikkous henkilökohtaiseen lainaan verrattuna on se, että yhtiövastikkeen yhteydessä maksettua yhtiölainan korkoa ei voi vähentää omassa verotuksessa. Lisäksi yhtiöiden ottamien lainojen korot ovat tyypillisesti henkilökohtaisia lainankorkoja korkeampia.
Asuntovelkaisilla on keskimäärin 94 000 euroa velkaa, mihin siis ei lasketa yhtiölainoja.
Mutta vähintäänkin yhtä hurjaa velan määrän kasvu on myös Oy Suomi Ab:lla. Tällä hetkellä valtiolla on velkaa reilut sata miljardia.
Kun tuon summan jakaa jokaiselle suomalaiselle, niin valtion velkaa on noin 17 000 euroa per capita!
Ja pahinta siinäkin on se, että saldo kasvaa kasvamistaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuo velkasaldo on lähes tuplaantunut ja on nyt puolet bruttokansantuotteesta. Eikä nykyhallituksen(kaan) yrityksistä huolimatta suunnanmuutosta ole näkyvissä.
Mutta, pieni on pientä, maailmanlaajuisesti valtioilla oli vuonna 2014 velkaa peräti 175 biljoonaa euroa. Se on niin valtaisa luku, ettei sitä oikein ymmärrä, mutta biljoonassa on 12 nollaa…
Asuntolainojen takaisinmaksuajat venyvät myös Suomessa
Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on noin 19 vuotta. Totaalisesti toisella tolalla on tuo, kun vertaa ruotsalaisten ”ikuisiin” asuntolainoihin, joissa velallinen ei lyhennä lainaa laisinkaan, vaan maksaa ainoastaan velan korot.
Siinä on näiden kahden naapurimaan velanmaksukulttuurissa iso ero, kun tiedetään, että suomalainen koettaa suoriutua velastaan mahdollisimman nopeasti saavuttaakseen velattoman olotilan. Ruotsissa moinen ei tule ollenkaan kuuloon, ihmettelevät suomalaisten hinkua maksaa lainojansa pois.
Toki meilläkin pisimmät takaisinmaksuajat ovat nykyisin jo keskimäärin 25-30 vuotta, mutta eivät ikuisia.
Mutta hyvältä se tuntuu, kun asuntolainan viimeisen erän saa maksettua. Hyvin se on vielä minullakin muistissa.
P.S. taloyhtiöiden velkataakka ei rajoitu pelkästään nostettuihin yhtiölainoihin, sillä siihen voidaan laskea myös saneerausvelka, jota on arvioiden mukaan noin 50 miljardia euroa.
Chef Karpan kolumni toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2016
