Nykymaailmassa kaikki palvelut tuntuvat menevän internetin taakse. Viranomaispalvelut, kauppakin enenevässä määrin ja pankkipalvelut.
Mitenkäs hoidat asioita, jos sinulla ei ole tietokonetta? Eikä siitä apparaatista saa edes käteistä rahaa.
Pankkien ”palvelu” muun muassa konttorista henkilökohtaisesti tehtävien käteisnostojen suhteen on muuttunut joissakin pankkiryhmittymissä totaalisesti. Käteistä voit saada esimerkiksi perjantaisin klo 11-13.
Niitäkin konttoreita löytyy, minne pitää etukäteen ilmoittaa, jos haluaa nostaa käteistä rahaa. Ja joissakin konttoreissa et voi tallettaa tilillesi rahaa laisinkaan, koska siellä ei käsitellä käteistä rahaa. Erikoiseksi on pankkitoiminta mennyt.
On iso joukko vanhempia ihmisiä, joiden näkökyky on heikentynyt niin paljon, etteivät voi kuvitella menevänsä pankkiautomaatille nostamaan rahaa. Tai puuttuu uskallus ”repiä seinästä” rahaa. Tai muistin kanssa on ongelmia, eikä pankkikortin tunnuslukua muista.
Sekin on tosiasia, että monelta pieneltä paikkakunnalta on viimeinenkin pankkikonttori lakkautettu, eikä pankkiautomaattikaan ole itsestään selvyys.
Yhdeksällä prosentilla ei verkkopankkitunnuksia
Viime vuoden puolella Kilpailu- ja kuluttajavirasto teki Pankkipalvelut 2015 –selvityksen, mikä osoitti, että kuluttajilla on eriarvoiset mahdollisuudet hoitaa pankkiasioita erilaisista taustoista ja elämäntilanteista johtuen.
Tutkimuksen mukaan pankkien on palveluja kehittäessään syytä ottaa huomioon se, että lähes kymmenesosa kuluttajista ei käytä lainkaan verkkopankkia.
Selvityksen mukaan myös puhelimitse hoidettavien pankkipalveluiden hinnoissa on suuria eroja.
Tutkimuksen mukaan koko väestöön suhteutettuna noin 400 000 henkilöllä ei ole verkkopankkitunnuksia. Tällaisia henkilöitä ovat erityisesti iäkkäät, eläkeläiset ja työttömät. He maksavat laskunsa useimmiten pankin maksupalvelukuorilla tai joku muu huolehtii heidän laskujensa maksamisesta.
75-84 -vuotiaista lähes joka neljäs maksoi laskunsa pankkikonttorissa ja seurasi tilitapahtumiaan paperisesta tiliotteesta. He pitivät laskujen maksamista ja tilitapahtumien seuraamista kalliina.
Moni asia on parantunutkin
Digitalisoituminen ei ole pelkästään negatiivinen asia, kaikille. Valtaosa ihmisistä on tyytyväisiä verkkopankkitoimintaan, koska sen käyttö ei ole sidottu aikaan, eikä paikkaan. Nuoremmat käyttävät kännyköitään sujuvasti jo laskujen maksuun ja muihinkin toimintoihin.
Mutta on tässä tällaisella yli viisikymppiselläkin vielä tsempattavaa, varsinkin yritysmaailmassa. Tammikuu on se kuukausi, kun vuosi-ilmoituksia pitää rustata eläkevakuutus- ja tavalliseen vakuutusyhtiöön ja Työttömyysvakuutusrahastoon.
Kaikille toimijoille on omat salasanat ja tunnukset ja niitä on aika-ajoin vaihdettava, koska järjestelmät on rakennettu tietoturvan vuoksi sellaisiksi. Lista tunnareista on melkoisen pitkä.
Chef Karppa julkaistu tammikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 1/2016
