Asuuko taloyhtiöissä onnellisia ihmisiä? Jos asuu, niin ovatko ihmiset onnellisimpia Helsingin keskustassa, Tampereen lähiöissä vaiko Kuhmossa järven rannalla nököttävässä pesubetonipintaisessa, kolmikerroksisessa parvekkeettomassa elementtitalossa?
Mikä vaikuttaa ihmisen onnellisuuteen? Taloudellinen riippumattomuus, koulutus, työ, hyvä parisuhde, lapset, asuinpaikka… näillä kaikilla on varmasti oma merkityksensä. Tuoreimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä merkittävät tutkijat pohtivat taannoin tehdyn tutkimuksen havaintoja.
Artikkelin perusteella maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin keskustoissa asuvat ihmiset. Yksi selittävä tekijä mukavien naapureiden lisäksi on ikä, sillä ihmisen onnellisuuden tiedetään seuraavan U-kirjaimen muotoista käyrää. Onnellisuus alkaa laskea jo 18 vuoden iässä ja alamäkeä riittää viisikymppiseksi asti.
Nuoremmat ihmiset haluavat asua elämän sykkeessä eli kylien keskustoissa. Tutkimuksen mukaan vähiten onnellisia olivat 35-49-vuotiaat ihmiset. Syyt taitaa olla helppo jäljittää; pienet lapset, asuntovelka, uran tekeminen, ainainen kiire…
Viisissäkymmenissä onnellisuuskäyrä alkaa taas nousta ja ohittaa jossakin vaiheessa jopa nuoruuden tason. Maaseudulla asuu enemmän iäkkäitä ihmisiä, mikä tukee tutkimustuloksia – kyllä maalla on mukavaa – ja onnellisempaa asua.
Mutta kaikkein tärkeimmät onnellisuuteen vaikuttavat tekijät ovat kuitenkin terveys ja toimiva parisuhde.
Ovatko Kiinteistöpostin lukijat onnellisia?
Tuoreen lukijatutkimuksen taustatiedoista käy ilmi, että Kiinteistöpostin lukijoista vain neljännes on alle 50-vuotiaita, 39 prosenttia 50-65-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita lehden lukijoina on reilu kolmannes, 35 %. Ikärakenne on mitä mainioin taloyhtiön hyvinvoinnin kannalta, päätöksentekijöinä on kokemusta omaavia ihmisiä joilla on myös aikaa ja halua paneutua taloyhtiön asioihin.
Lukijoiden taloudellinen ja sosioekonominen tilanne on varsin hyvä, asuvathan he kaikki omistusasunnossa. Reilusti yli puolella talouden bruttovuositulot ovat yli 50 000 euroa, viidenneksellä yli 70 000 ja 11 prosentilla yli 100 000 euroa.
Neljännes lukijoista on ylempi toimihenkilö tai johtavassa asemassa. Ja seinän takana on naapuri.
Siis voinemme päätellä, että Kiinteistöpostin lukijat ovat onnellisia ihmisiä, vaikka suuri osa heistä asuukin kaupungeissa, eikä maaseudulla. Onnellisia siitäkin huolimatta, että jokaisessa taloyhtiössä on se virtasen eukko ja lahtisen äijä, jotka ovat aina järkevän päätöksenteon jarruna yhtä tiukasti kuin se muuan luonnontuote Junttilan tuvan seinässä ja vaikka kotoyhtiössä onkin alkamassa se pelottava putkistoremontti.
Eikä sitä isännöitsijääkään saa koskaan puhelimitse kiinni, eikä vastaa edes sähköposteihin ja muutenkin vaikuttaa vähän laiskanpullealta jullilta.
Vai asuuko onnellisimmat ihmiset sittenkin pienessä punaisessa tuvassa, järven rannalla, keskellä kaupunkia?