Blogisarja viemärisaneerauksesta nro 1-8

Kiinteistöpostin sivustolla julkaistava kahdeksan blogikirjoituksen sarja ”Blogi viemärisaneerauksesta” on suunnattu taloyhtiömaailmaan asuinrakennusten peruskorjausten kanssa toimiville henkilöille, kuten isännöitsijöille, taloyhtiön hallituksille ja osakkaille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

Blogien sisältö tulee olemaan käytännönläheinen ja teknistä puolta tullaan käsittelemään aihepiiriin riittävällä laajuudella. Sisällössä keskitytään tilaajapuolen kannalta tärkeisiin asioihin viemärin sisäpuolisen saneerausurakan suunnittelussa, urakoinnissa, valvonnassa ja projektinjohdossa.

Blogisarjaan perehtyminen antaa hyvät valmiudet viemärin sisäpuolisen saneerausurakan tilaajalle ja sen pohjalta tilaaja tietää, mitä tällaisilta urakoilta pitää odottaa ja mitä osata vaatia.

Blogit eli asiantuntija-artikkelit kirjoittaa talotekniikan insinööri ja LVI-suunnittelija Dennis Lillkåll Karves Suunnittelu Oy:stä.


Blogien aiheet:

1) Mitä tarkoittaa viemäreiden sisäpuolinen saneeraus ja mihin sitä käytetään?

2) SPS-menetelmien pääperiaatteet ja soveltuvuus

3) Miksi viemäreiden sisäpuolinen saneeraus vaatii suunnittelua?

4) SPS-urakan laadun varmistaminen suunnittelun keinoin

5) Viemärin sisäpuolisen saneerausurakan valvonta

6) SPS-urakan valmistuminen ja takuuaika

7) Viemärin sisäpuolisen saneerausurakan yleisimmät syyt epäonnistumisille

8) Yhteenveto: Tilaajan muistilista

Viemäreiden sisäpuolisen saneerauksen (SPS) eri menetelmiä. Karves Yhtiöiden käyttämä termi on yläkäsite eri menetelmille ja niistä käytetyille termeille.

Tietoa kirjoittajasta

Dennis Lillkål

Dennis Lillkåll on 27-vuotias talotekniikan insinööri, joka on ollut Karves Suunnittelun palveluksessa vuodesta 2010. Kaksi vuotta sitten insinööriksi valmistunut Dennis teki tutkintonsa lopputyön liittyen viemärisaneerauksien laadunvarmistukseen ja on ollut mukana kehittämässä yrityksen suunnittelukäytäntöjä niihin liittyen.

Dennis uskoo viemärin sisäpuolisen saneerauksen oleva hyvä korjausmenetelmä oikein käytettynä. Tärkeintä on tietää, sopiiko menetelmä suunniteltuun kohteeseen teknisesti ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman kannalta.