Miksi viemäreiden sisäpuolinen saneeraus vaatii suunnittelua?
Viemärin sisäpuolisen saneerauksen urakoita ei aina suunnitella. Suunnittelematta jättäminen oli yleinen käytäntö vielä muutamia vuosia sitten ja sitä tehdään edelleen etenkin maakunnissa. SPS-urakoitsija myy idean viemärisaneerauksesta taloyhtiölle esimerkiksi alan messuilla, jolloin urakoitsija hoitaa urakan suunnittelun, eikä taloyhtiöllä välttämättä ole missään vaiheessa muuta asiantuntijaa mukana hankkeessa.
Joitakin vuosia sitten LVI-suunnittelijat eivät itsekään nähneet tarvetta suunnitella sisäpuolisia saneerauksia, koska ”vanhoja putkia hieman vain paranneltiin”. Nykyään tilanne on toinen ja sisäpuolisia korjausmenetelmiä osataan ajatella osana kokonaisvaltaista korjausta – silloin kun se on hankkeeseen soveltuva tapa korjata.
Tilaajan on tiedettävä, mihin on ryhtymässä
Urakoitsijan työ on tehdä tilattu urakka ja esitellä omia työtapojaan ja menetelmiään.
Ulkopuolisen suunnittelijan tehtävä on selvittää korjaustapojen ja menetelmien soveltuvuus kohteeseen, teknistaloudelliset riskit ja mahdolliset korjaustavat sekä esitellä ne tilaajalle, jotta tilaaja voi tehdä valistuneita päätöksiä. Tärkeintä on varsinkin se, että valittava korjaustapa sopii kiinteistön tarpeisiin ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaan (PTS).
Kun tehtävän korjausurakan laajuudesta on tehty ensin selvitykset ja päätökset, voidaan tehdä itse suunnitelmat. Hyvät ja selkeät suunnitelmat mahdollistavat vertailukelpoisten urakkatarjousten pyytämisen, joka puolestaan takaa tilaajalle parhaan hinta-laatusuhteen. Suunnitelmat mahdollistavat myös rakennusluvan hakemisen (jos tarvitaan) ja urakan dokumentoinnin arkistointia varten.
Suunnitteluprosessi ja lähtötiedot
Korjaustarpeen määrittelyn jälkeen voidaan aloittaa korjausvaihtoehtojen kartoittaminen. Sisäpuolista saneerausta käytetään yleisimmin pohjaviemäreissä ja sen suunnittelu edellyttää viemäriputkien kartoitusta.
Käytännössä siis putket huuhdellaan ja videokuvataan ja niiden kunto arvioidaan. Pohjaviemäreissä on otettava huomioon varsinkin mahdolliset painumat, materiaali, kaivot, haarojen määrä ja niiden sijainnit.
Jos halutaan saneerata sisäpuolisesti pysty- ja huoneistoviemäreitä, on myös niiden kunto selvitettävä kuvaamalla joitakin nousuja ja huoneistoviemäreitä. Kaikkien viemäreiden kuvausta ei yleensä tehdä, koska sen kustannukset ovat liian suuret verrattuna riskeihin.
Vanhoihin LVI-piirustuksiin ja kuvausraportteihin tutustumisen jälkeen suunnittelija kartoittaa kiinteistön. Kiinteistökierroksella tarkastetaan varsinkin raporteista ja lähtötiedoista avoimiksi jääneet asiat sekä mm. pumppaamot, urakkarajat, nousulinjojen paikat kellareissa ja vesikalusteet.
Alkuselvitysten ja kiinteistökartoituksen jälkeen korjaustarvetta ja alustavia korjausehdotuksia katsotaan yhdessä tilaajan kanssa. Lisäksi tilaajan kanssa määritellään laatuvaatimukset, tilaajan muut vaatimukset urakkaan liittyen ja mahdollisten lisäselvityksien tarve.
Jos kyseessä on pelkkä SPS-urakka, niin suunnittelukokouksia pidetään työn laajuudesta riippuen yksi tai useampia. Jos viemäreiden sisäpuolinen saneeraus suunnitellaan linjasaneerauksen yhteydessä, niin sen suunnittelu kulkee linjasaneeraussuunnittelun aikataulussa vesijohtosuunnittelun rinnalla.
Vakuutusyhtiöt ja viranomaiset
Suunnittelun aikana on hyvä selvittää, mitä vaatimuksia urakoitsijan suhteen on taloyhtiön käyttämällä vakuutusyhtiöllä. Vakuutusyhtiöiden käytännöt ovat vaihtelevia. Käytännössä kuitenkin vaihtoehtoja on kolme: sisäpuolisesti saneerattu viemäri katsotaan uutta vastaavaksi, sisäpuolista saneerausta ei huomioida ollenkaan tai näiden välimuoto eli ikävähennys.
Useimmiten, jos vakuutusyhtiöt antavat ikävähennystä, sitä annetaan 25 vuotta. Jos uuden viemärin elinkaareksi ajatellaan 50 vuotta, vakuutusyhtiöiden mielestä sisäpuolisesti saneerattu viemäri vastaa puolta kokonaan uudeksi vaihdetusta viemäristä.
Vakuutusasioissa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että asiat ovat monesti tapauskohtaisia ja vaihtelevat vuosittain, joten viimeisin kanta on aina varmistettava oman vakuutusyhtiön edustajalta.
Viranomaisten kanta sisäpuoliseen saneeraukseen on selvitettävä suunnittelun aikana. Kunnalliset rakennusvalvontavirastot päättävät itse suhtautumisensa viemärin sisäpuoliseen saneeraukseen ja vain harva kunta vaatii urakalle rakennuslupaa. Helsinki vaatii SPS-urakalle Z-lausunnon, jos urakka tehdään omana urakkanaan. Jos sisäpuolinen saneeraus tehdään osana vesijohtojen uusimista, niin silloin se sisällytetään D-lupaan, joka vesijohtorunkojen uusimiselle on haettava.
Blogisarjan seuraavassa osassa perehdytään suunnittelun keinoihin, joilla urakan laatu voidaan varmistaa.
Kirjoittaja on talotekniikan insinööri ja LVI-suunnittelija Dennis Lillkåll Karves Suunnittelu Oy:ssä.
Copywrite: Dennis Lillkåll. Tämän artikkelin lainaaminen tekijää ja lähdettä mainitsematta on kielletty.
Blogi kuuluu 8-osaiseen viemärin sisäpuolisia saneerausurakoita käsittelevään sarjaan.
