Mitä tarkoittaa viemäreiden sisäpuolinen saneeraus ja mihin sitä käytetään?
Viemäreiden sisäpuolisella saneerauksella (lyhennettynä SPS) tarkoitetaan viemäriputkien korjaamista rakenteita rikkomatta ja se on vaihtoehto ns. perinteiselle korjaustavalle, jossa viemärit uusitaan vaihtamalla.
Sisäpuolisen saneerauksen menetelmiä on useita, joista asuinrakennuksissa käytettävistä yleisimmät ovat sukitus- ja ruiskutusmenetelmät.
Termiä sisäpuolinen saneeraus käytetään yleisluontoisena terminä, jolloin voidaan puhua viemäreiden korjaamisesta rakenteita rikkomatta puuttumatta kuitenkaan sen tarkemmin käytettävään menetelmään.
Viemäreiden sisäpuolista saneerausta on alunperin käytetty kunnallisella puolella suuriin putkikokoihin ja työkalujen kehittyessä se on levinnyt käytettäväksi myös asuinpuolella ja pieniin putkikokoihin.
Suomessa sisäpuolisia saneerausmenetelmiä alettiin käyttämään asuinrakennuksissa 2000-luvulla, jolloin tulivat ensimmäiset viemäripinnoitusmenetelmät. Asuinrakennuksissa työstettävät putkikoot ovat normaalisti 50 – 250 mm kokoisia. Viemäreistä puhuttaessa voidaan käytännössä tarkoittaa aina myös sadevesiviemäreitä.
Putkiremontti vai viemärisaneeraus?
Viemäreiden saneeraus sisäpuolisin menetelmin voidaan tehdä yksinään tai osana putkiremonttia, riippuen kiinteistön kunnosta ja pitkän tähtäimen korjaustarpeesta.
Viemäri- ja vesijohtojen uusimiset pitää ajatustasolla pystyä erottamaan kylpyhuonerakenteiden uusimisesta, vaikkakin molemmat tehdään usein samanaikaisesti, koska se on teknisesti ja taloudellisesti usein järkevintä. Sisäpuolinen saneeraus ei ole aina järkevää, kuten ei myöskään viemäreiden uusiminen, vaan sopivinta korjaustapaa pitää tarkastella rakennuksen ominaispiirteiden sekä rakenteellisten ja taloteknisten järjestelmien kunnon perusteella.
Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät ovat viime vuosina olleet paljon esillä myös mediassa, eikä ylilyönneiltä ole vältytty. Keskusteluissa sekoittuvat usein putkiremontti (tai linjasaneeraus) ja viemärisaneeraus. Hinnoista ja haitta-ajoista puhuttaessa toiset saattavat puhua vain viemäreiden korjaamisesta ja toiset saattavat puhua kokonaisvaltaisesta peruskorjauksesta, jolloin peruskorjataan myös kylpyhuoneet. Nämä kaksi sekoittamalla saadaan aikaan suuria väärinkäsityksiä.
Suomen rakennuskanta ja putkiremonttien tarve
Suomen putkiremonttimarkkinat kasvavat erittäin voimakkaasti. Tämä johtuu Suomen rakennuskannasta, josta suurin osa on valmistunut 1960-luvun jälkeen.
Kerrostalot rakennuskannassa ja putkiremonttien tarve tulevaisuudessa (Kuva: VTT)
Tällä hetkellä korjataan pääosin metallisia putkistoja, koska metallit toimivat viemäreiden päämateriaalina ennen 1970-lukua. Metallisten putkien kestoiäksi on normaaleissa olosuhteissa arvioitu 30-60 vuotta. Myös muoviviemäreillä tehdyissä kiinteistöissä esiintyy korjaustarvetta ja niiden osuus tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosina.
SPS-menetelmien yleistyminen
Viemäreiden sisäpuolisia saneerauksia tekeviä urakoitsijoita on parikymmentä ja niiden käyttämät menetelmät vaihtelevat. Sisäpuolisen saneerauksen yleistyessä kilpailu on koventunut ja uusia yrittäjiä alalle on tullut paljon. Monet yritykset ovat nuoria, vaikkakin henkilöt niiden takana saattavat olla aiemmin muissa yrityksissä vaikuttaneita kokeneita urakoitsijoita.
Sisäpuolisten korjausmenetelmien käyttö putkiremonteissa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Isännöintiliiton vuoden 2013 putkiremonttibarometrin mukaan viemäreiden sisäpuolisia korjausmenetelmiä käytettiin pohjaviemäreiden korjauksessa 38 prosentissa putkiremonteista. Tonttiviemäreihin SPS-menetelmiä käytettiin 31 prosentissa hankkeista ja talojen sisäpuolisiin viemäreihin 29 prosentissa.
Blogisarjan seuraavassa osassa perehdytään tarkemmin yleisimpiin SPS-menetelmiin ja niiden soveltuvuuteen eri tilanteissa. Kirjoittaja Dennis Lillkåll on talotekniikan insinööri ja LVI-suunnittelija Karves Suunnittelu Oy:ssä.
Copywrite: Dennis Lillkåll. Tämän artikkelin lainaaminen tekijää ja lähdettä mainitsematta on kielletty.